O PETUSMINISTERIÖ/ Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto/ Ammattikorkeakouluyksikkö / Anja Arstila-Paasilinna / as / /1. T&k-strategiat 2005 tavoiteneuvotteluissa Taustalla ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehitystyön työryhmän muistio ja sen suositukset ammattikorkeakoulujen roolista suomalaisessa innovaatiojärjestelmässä. Tavoitteena –vahvistaa ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehitystyön perusedellytyksiä, –kehittää keskeisten rahoittajien yhteistyötä, –edistää ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen sekä tutkimuslaitosten verkostoitumista ja –kehittää tutkimustulosten hyödyntämismekanismien kehittämistä.
O PETUSMINISTERIÖ/ Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto/ Ammattikorkeakouluyksikkö / Anja Arstila-Paasilinna / as / /2. Keskeiset tarkastelukohteet Ammattikorkeakoulujen oma strategia-esitys linjauksista Tutkimus- ja kehitystyön organisointi, kytkeytyminen opetukseen ja henkilöstön kehittäminen Ammattikorkeakouluverkon kehittäminen, ammattikorkeakoulujen keskinäinen yhteistyö, tutkimus- ja kehitystyön tilastollisen seurannan kehittäminen Innovaatiotoiminta ja eettiset periaatteet
O PETUSMINISTERIÖ/ Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto/ Ammattikorkeakouluyksikkö / Anja Arstila-Paasilinna / as / /3. Keskeiset tarkastelukohteet... Ammattikorkeakoulujen yritys- ja työelämäyhteistyö, yrittäjyyden edistäminen ja lähitulevaisuuden toimenpiteet Yliopistoyhteistyö ja muu tutkimusinstituuttien kanssa tehtävä yhteistyö sekä tutkimusedellytysten kehittämistoimenpiteet Kansainvälinen t&k -yhteistyö ja sen kehittäminen Soveltavan tutkimus- ja kehitystyön rahoitus
O PETUSMINISTERIÖ/ Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto/ Ammattikorkeakouluyksikkö / Anja Arstila-Paasilinna / as / /4. Strategioiden linjaukset t&k -toiminnat usein linjattu koulutusalojen painotusten mukaisesti. Toimintojen keskittämistä nimetty monin tavoin: keihäänkärjiksi, ydinprosesseiksi, osaamiskeskitty- miksi, kärkiosaamiseksi ym. Linjauksissa huomioitu myös aluekehitys- ja kielipoliittisia painotukset, kansainvälisyys-, TE- keskus- tai osaamiskeskittymistavoitteet. Myös pedagogisia tavoitteita on esitetty mukaan strategian linjauksiin.
O PETUSMINISTERIÖ/ Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto/ Ammattikorkeakouluyksikkö / Anja Arstila-Paasilinna / as / /5. Organisointi ja yhteys opetukseen Vaihtelevuutta eri ammattikorkeakouluja verrattaessa. Tavallisimmat mallit: –tutkimushenkilöstö on eriytetty omaan toimintayksikköönsä, jossa toiminnasta vastaa esimerkiksi tutkimusjohtaja tai kehityspäällikkö tai –yliopettajaksi nimitetty henkilö ja toimintaa on kehitetty opetuksen lähtökohdista. –myös koulutusaloittain tai tutkimuskohteittain on yhdistetty opetus- ja tutkimushenkilöstön rooleja. Rehtorit ovat yleensä toiminnassa aktiivisesti mukana tai ohjaamassa sitä. Opetuksen ja tutkimuksen yhteistoimintaa ja henkilöstön osaamisenkehittämistä on korostettu riippumatta t&k - toiminnan organisoinnista.
O PETUSMINISTERIÖ/ Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto/ Ammattikorkeakouluyksikkö / Anja Arstila-Paasilinna / as / /6. AMK-verkostot ja -yhteistyö Verkostoja ja yhteistoimintaa korostettu strategioissa korkeakoulujen kesken. Yhteistyötoiminnan pontena on tavallisesti samat kiinnostuskohteet tutkimusaihealueina samoin seutu- ja aluepoliittiset tavoitteet. Erityisesti jatkotutkintokokeilussa mukana olleet saman alan ammattikorkeakoulut ovat kehittäneet verkostojaan ja pyrkineet synergian etsimiseen ja hyödyntämiseen koulutusaloittain. t&k-työn kannalta tärkeät atk-, tilasto-, laskenta- ja julkaisutoimet on usein otettu esimerkiksi jo toteutuneen yhteistoiminnan kohdeaiheina. Mutta yhteistoimintaa tuskin ollenkaan isojen hankkeiden kehittämiseksi ja toteuttamiseksi, mikä olisi tarpeellista paremman rahoituspohjan turvaamiseksi.
O PETUSMINISTERIÖ/ Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto/ Ammattikorkeakouluyksikkö / Anja Arstila-Paasilinna / as / /7. Patenttilainsäädäntö ja etiikka Innovaatioiden hyödyntämistä on pohdittu lähinnä toimeksiantojen tuloksellisuutena. Eräät ammattikorkeakoulut ovat jo saaneet rekisteröityä tuotemerkkejä ja toteuttivat innovaatioiden kehittämistä suunnitelmallisesti. Tutkimusetiikka on otettu tarkastelukohteeksi vain muutamien ammattikorkeakoulujen strategia- ohjelmissa. Eettiset toimintatavat ovat kuitenkin tärkeitä juuri t&k- ja opinnäytetöissä. Vastuu- ja luotettavuuskysymyksiä tulisi näin ollen painottaa ammattikorkeakouluissa nykyistä enemmän.
O PETUSMINISTERIÖ/ Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto/ Ammattikorkeakouluyksikkö / Anja Arstila-Paasilinna / as / /8. Yrittäjyys ja työelämäyhteistyö Lähes kaikki mainitsevat pyrkivänsä yhteistyöhön alueensa yrittäjien ja elinkeinoelämän toimijoiden kanssa lähinnä tekniikan, liiketalouden ja sosiaali- ja terveydenhoidon aloilla. Yhteistoiminnan muodot kuvattu yleensä ylimalkaisesti. Alueen elinkeinoelämän tietoisuuden lisäämistä ammattikorkeakoulujen mahdollisuuksista innovaatioiden kehittämistyössä ei pohdittu muutamaa ammattikorkeakoulua lukuunottamatta Yhteistyökumppanit ja -aiheet syntyneet tavallisesti aiemmista kokemuksista tai henkilökohtaisista suhteista, jolloin jatkuvuus epävarmaa.
O PETUSMINISTERIÖ/ Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto/ Ammattikorkeakouluyksikkö / Anja Arstila-Paasilinna / as / /9. Yhteistyö yliopistojen ja tutkimusinstituuttien kanssa Useat ammattikorkeakoulut ovat ryhtyneet t&k -yhteistyöhön yliopistojen ja alueen osaamiskeskittymien kanssa. Useissa ammattikorkeakouluissa on tutkimustyöhön rekrytoitu juuri yliopistojen tai tutkimuslaitosten henkilöstöä kannustamaan yhteisten hankkeiden edistymistä. Strategioissa ei juuri kiinnitetä huomiota opettajien tai tutkijoiden tutkintoihin tai ja meritoitumismahdollisuuksiin. Oletettavasti ammattikorkeakoulujen valmius t&k -toimintaan kohentuisi, jos sen henkilöstön tutkimustyön tuloksia analysoitaisiin ja arvotettaisiin nykyistä tehokkaammin. Samalla saavutettaisiin näkyvyyttä ja uusia yhteistyökumppaneita tutkimus- ja elinkeinoelämän piiristä.
O PETUSMINISTERIÖ/ Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto/ Ammattikorkeakouluyksikkö / Anja Arstila-Paasilinna / as / /10. Kansainvälinen tukimustoiminta T&k -toiminta kansainvälisillä foorumeilla on vielä hyvin alkuvaiheessa. Useissa strategioissa on vasta ideoitu kansainvälisen t&k -työn kohteita alueittain, maittain tai koulutusaloittain. Kansainvälistä tutkijavaihtoa on kuitenkin onnistunut aloittamaan vasta muutama ammattikorkeakoulu. Ongelmana on kalliin toiminnan rahoittaminen yhä kiristyvässä kansainvälisessä kilpailutilanteessa, jossa taloudellisen hyödyn tuloksellisuus vaatii tuntuvaa ja pitkäaikaista panostusta.
O PETUSMINISTERIÖ/ Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto/ Ammattikorkeakouluyksikkö / Anja Arstila-Paasilinna / as / /11. Rahoitus T&k -strategioiden vaikein ja keskeisin kysymys koskee toiminnan rahoitusta ja rahoituksen suunnittelua. Ammattikorkeakouluista vain muutama on laatinut pyydetyn budjettikehyksen huolimattta kaikille myönnettävästä laskennallisesta rahoitusosuudesta. Rahoitusläheistä tavallisimpina ovat olleet EU:n kautta myönnetyt tuet, joiden saanti voi jatkossa nykyisestään vaikeutua. Tekesin, Sitran ja Suomen Akatemian rahoitusta strategioissa tavoitellaan, mutta hankkeiden laatuun ja volyymiin ei ole juuri esitelty kehittämistoimia