Sosialisaatio Sosialisaation käsitteellä kuvataan prosessia, jossa yksilöstä kasvaa yhteisönsä jäsen. Uusi sukupolvi oppii ja se opetetaan kulttuurinsa.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Sosiaaliset taidot Elinikäiset oppimisen kontekstissa sosiaaliset taidot ovat avainasemassa. Nostamme esille neljä lähestymistapaa konseptissamme: Itseohjautuva.
Advertisements

Jumalan kanssa.
Vihdin seurakunnan ilta
Kulttuuri, mieli ja kasvatus
OHJAAMINEN.
VALOVUOSI = km IHMISIÄ = 1 IHMINEN / km LINNUNRATA Ø = VALOVUOTTA
Olisiko oppineesta rotasta astronautiksi avaruuslennolle Marsiin?
Miten ihmisestä tulee yhteisön jäsen? S
Miten ihminen kohtaa annetun ympäristön
Taide on terapiaa! Jorma Heikkinen Tsemppi talo,
Oppimista tapahtuu: Opelta oppijalle Oppijalta toiselle
Leikin merkitys lapsen kehitykselle
Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus työssäoppimisjaksolla
Elämänkulku- lapsi ja nuori keskiössä
Hyvään virkakieleen! Virkakielikampanja − Hyvään virkakieleen oppiminen Suosituksia yliopistoille ja ammattikorkeakouluille.
TEKSTITYYPIT RK s. 238.
TYÖYHTEISÖN VALMENNUSPAKETTI
Meidän kirkko – osallisuuden yhteisö  hengellinen elämä vahvistuu  huolehdimme heikommista ja kannamme maailmanlaajaa vastuuta  vahvistamme kirkon jäsenyyden.
Avoin keskustelutilaisuus syömishäiriöiden hoidosta ja kuntoutuksesta
Katsomusopetus Eero Salmenkivi Opettajankoulutuslaitos.
Heikki Salomaa TYÖELÄMÄSEMINAARI –LUENTO 1 Heikki Salomaa
(c) Kari Salonen - Tampere VANHUSTYÖN SOSIAALISET - SOSIAALINEN GERONTOLOGISESSA SOSIAALITYÖSSÄ Kasvun ja vanhenemisen tutkijat ry – Tampere.
Esa Fabrin Ihmisen kasvu, muutos ja ahdistus 1/3 Ihmisen elämässä kasvu ja muutos liittyvät jatkuvasti toisiinsa Myös persoonallinen, perusteissaan.
Hyvän osaamisen kriteerit ET:n eri teema-alueissa Eero Salmenkivi Opettajankoulutuslaitos.
Maahanmuuttajanuorten ohjaus KIVITIPPU
KANSALAISVAIKUTTAMINEN
AUKTORITEETTISUHTEET JA MORAALI
Ammatillinen opettaja ja kasvatus
ASIANTUNTIJUUS & OPINNÄYTETYÖ Työelämän asiantuntijuutta ei voi määritellä yksilön prosessina vaan oleellista on se, että yksilö osaa suhteuttaa oma osaamisensa.
Terapeuttinen hevostoiminta voimaantumisen mahdollistajana Tietoisku Mielenterveysmessuilla Ilo Elää Hyvinvointipalvelut
KULTTURIENVÄLINEN VIESTINTÄ
LASTENKULTTUURI -luento
Kognitiivinen psykologia tutkii
Ryhmädynamiikka ja vuorovaikutus, 1ov/PätKor1
Oppimisorientaatioita
Mitä uskonnolla tarkoitetaan? Uskonnollisia ajatuksia ja kokemuksia muokkaa Uskonto vaikuttaa yhteisö Homo religiosus 1.Ihmisellä lajiominainen kyky uskonnolliseen.
Luku- ja tenttivihjeet 5 Eero Salmenkivi Opettajankoulutuslaitos.
Katsomusopetus Eero Salmenkivi Opettajankoulutuslaitos.
Ryhmätoiminnasta voimaa kuntoutumisen polun eri vaiheisiin
OPPI SYNTYY YHDESSÄ TEKEMÄLLÄ - EI MONISTAMALLA
Didaktiikkaa Eero Salmenkivi Opettajankoulutuslaitos.
Sosiaalinen pääoma sosiaaliset verkostot, luottamus, vuorovaikutus
Ops seminaari Askola.
KIRKONPALVELIJAN TYÖNOHJAUS
1-3-vuotiaan vuorovaikutus
Piaget ja ajattelun kehitys Kehityspsykologia Ruut Ruokonen 2012.
1. Maailmankatsomus ja kulttuuri
Uuden suunnitelman äärellä Hämeenlinnassa
SUOMEN SOSIAALIPSYKIATRISTEN YHTEISÖJEN KESKUSLIITON KOULUTUSPÄIVÄT
Motiivit, motivaatio ja psykologian osa-alueet
Konstruktivismi Tekijä Bogi
Oppimisen, opiskelun ja opetuksen mallintaminen
PARIKKALAN ESIOPETUSSUUNNITELMA
Johdatus uuteen rippikoulusuunnitelmaan
Sosioemotionaalinen kehitys
Yksilön lyhyt historia
Tasaiset vaiheet ja siirtymät
3 Minuudessa on kaksi puolta
Sosiaalistuminen (sosialisaatio)
Hyvä vanhemmuus (/Pia Salo 2014)
9. Oppimisen psykologinen perusta
KIELI, KIRJALLISUUS JA IDENTITEETTI
Sosiaalisuus ja sosiaalisen tarkastelu
Nuorten seuravalmennus suunnistusseurassa Välitehtävät
Kirkkona monikulttuurisessa yhteiskunnassa
Folkhälsan on yleishyödyllinen sosiaali- ja terveysalan järjestö, jonka tavoitteena on tukea suomenruotsalaisten terveyttä ja elämänlaatua. Toiminta kattaa.
Nuorten seuravalmennus suunnistusseurassa Välitehtävät
Kuntoutuksesta ja työttömyydestä
Uskonnollinen kieli ja fiktionalismi
Miten puhua kulttuureista koulussa?
Esityksen transkriptio:

Sosialisaatio Sosialisaation käsitteellä kuvataan prosessia, jossa yksilöstä kasvaa yhteisönsä jäsen. Uusi sukupolvi oppii ja se opetetaan kulttuurinsa maailmankuvaan, arvoihin ja toimintatapoihin. Paitsi että yksilöä näin muiden toimesta sosiaalistetaan, on hän myös prosessin aktiivinen osapuoli. Sosiaalisaatio tapahtuu sosiaalisessa toiminnassa, jossa toimijalla on myös omat tavoitteensa ja näkökulmansa.

sosialisaatio… Arvojen ja normien omaksumisen rinnalla onkin yhä enemmän alettu korostaa sosialisaatiossa hankittavia taitoja, joiden avulla voi elää yhteiskunnassa ja pyrkiä kohti tavoitteitaan. Näkökulman muutos liittyy myös yhteiskunnalliseen ja yhteiskuntateoreettiseen muutokseen, jossa kulttuurin ja yhteiskunnan ei enää nähdä olevan yksi yhtenäinen järjestelmä, vaan moniaineksinen ja ristiriitainenkin kokonaisuus.

Ensisijainen / toissijainen sosialisaatio Ensisijainen sosialisaatio tapahtuu perheen tai vastaavan lähiyhteisön parissa, ja siinä vakiintuu perustavanlaatuinen käsitys maailmasta ja itsestä. Taitojen kohdalla tähän kuuluu mm. kielen oppiminen ja sellaiset perustoiminnot, jotka mahdollistavat lapsen suhteellisen itsenäisyyden vanhemmista. Ensisijainen sosialisaatio muodostaa pohjan, jolle myöhempi oppiminen rakentuu. Siinä saatua maailmankuvaa ei ilmeisesti ole mahdollista myöhemmillä kokemuksilla kokonaan pyyhkiä pois tai muuttaa. Tyypillisesti kouluiässä alkaa toissijaisen sosialisaation osuus painottua. Se liittyy yhteiskunnalliseen työnjakoon ja sosiaalisiin ryhmiin. Koulutuksen virallisten sosialisaatioagenttien (sosiaalistajien) lisäksi tämän vaiheen sosialisaatioympäristöihin kuuluu toveripiiri

toissijainen sosialisaatio Toissijainen sosialisaatio jatkuu läpi elämän aina kun liitymme johonkin uuteen yhteisöön ja sisäistämme sen sosiaaliseen identiteettiimme. Läpi elämän jatkuu myös yhteys sosiaalisiin organisaatioihin ja yhteiskunnan poliittiseen ja kulttuuriseen rakenteeseen, kuten tiedotusvälineisiin ja muihin instituutioihin. Tätä vuorovaikutusta suoraan yksilön ja yhteiskunnan tai kulttuurin välillä kutsutaan joskus kolmannen sijan sosialisaatioksi (tertiäärinen sosialisaatio).