Muistihoitaja/ yhdyshenkilöverkostotapaaminen 8.4.2011 Turku ” Aivot tarvitsevat luovaa lekottelua, ne kärsivät kiireestä: jos aivot ovat väsyneet ja kuormittuneet, ihminen tukeutuu rutiineihin” Neurologi Kiti Müller Salon Muistiyhdistys ry – Työikäisten Muisti-projekti

Työikäisten Muisti - projekti 2009-2011 Salo ja Somero Ray:n rahoittama Työikäisten muistihäiriöt ja -sairaudet -Muistihäiriöiden ja –sairauksien tunnistaminen ja huomioiminen työelämässä

PROJEKTIN PÄÄMÄÄRÄT Edistää muistisairauksien ennaltaehkäisyä työikäisten keskuudessa. Vahvistaa työikäisten muistisairaiden hoito- ja palveluketjua sekä asiakas- että työelämälähtöisesti. Tukea työikäisten muistisairaiden työjärjestelyjä.

PROJEKTIN TAVOITTEET: Työikäisten tiedon lisääminen muistisairauksien ennaltaehkäisystä Salon seudulla Työikäisten muistiongelmaisten tarpeenmukaisen ja yksilöllisen tuen ja ohjauksen lisääminen työjärjestelyjen, sopeutumisen, osallistumisen ja hoidon kysymyksissä. Työnantajien tiedon lisääminen muistisairauksista, muistihäiriöistä sekä niistä johtuvan vajaakuntoisuuden huomioimisesta ja tukemisesta työpaikoilla.

tavoitteet jatkuu.. Työterveyshuollon henkilökunnan osaamisen vahvistaminen ja toimintamallien selkeyttäminen muistihäiriöiden ja – sairauksien varhaisessa tunnistamisessa, seurannassa ja hoitoon ohjauksessa. A-klinikan henkilökunnan osaamisen vahvistaminen muistisairauksien tunnistamiseen sekä muistisairaiden ohjaamiseen ja neuvontaan. Yhteistyöverkoston luominen työikäisten muistisairaiden kanssa työskenteleville julkisella, yksityisellä ja kolmannella sektorilla .

PROJEKTIN KOHDERYHMÄT Terveet työikäiset Mahdollisesti riskiryhmässä olevat työikäiset henkilöt Työiässä muistisairauteen sairastuneet henkilöt Työnantajat Salon työterveyshuollon henkilökunta A-klinikan henkilökunta

TYÖIKÄINEN VÄESTÖ Terveille työikäisille annetaan tietoa ja materiaalia muistihäiriöiden ennaltaehkäisystä sekä miten voi pitää huolta omasta aivoterveydestä  yleisöluennot ja tapahtumat Työnantajille projekti tarjotaan tietoa muistihäiriöistä ja –sairauksista, niiden vaikutuksesta työkykyyn sekä tietoa ja tukea. infopäivät ja tapahtumat(työsuojelu)

TYÖIKÄISENÄ SAIRASTUNEET Muistisairaille ja heidän läheisilleen järjestetään vertaistukiryhmätoimintaa. Sairastuneiden vertaistukiryhmän kokoontumiset ovat toiminnallisia ja ryhmäläiset osallistuvat toiminnan suunnitteluun. Joku ryhmätapaaminen (virkistyspäivä) toteutetaan yhdessä sairastuneen ja hänen omaisensa kanssa  omaisilla mahdollisuus osallistua myös omaan vertaistukiryhmään.

TYÖIKÄISENÄ SAIRASTUNEEN HAASTEITA www.muistiliitto,fi / www.muistikummeli.fi Hyvä fyysinen kunto, ja kyky ja halukkuus elää aktiivista elämää. Laajat sosiaaliset ympyrät, jotka herkästi kapenevat sairauden myötä aiheuttaen eristyneisyyttä ja yksinäisyyttä. Työura kesken  taloudellinen huoli, eläkkeelle siirtyminen

JATKUU… Kahden aktiivisessa elämänvaiheessa olevan ihmisen parisuhteen muuttuminen  Tulevaisuuden suunnitelmat uusiksi  Hoitosuhde Kouluiässä/aikuistumassa olevat lapset, jotka tarvitsevat erityistä tukea  Huoli lasten tulevaisuudesta  Sairauden perinnöllisyys

TYÖTERVEYSHUOLTO ja A-klinikka Työterveyshuollon ja A-klinikan henkilökunnalle tarjotaan koulutusta alkukartoituksen pohjalta. Ammattihenkilöstön(Salon työterveyshuolto) kanssa yhteistyössä kehitetään malli työikäisten muistisairauksien varhaiseen havaitsemiseen, hoitoon ohjaukseen, seurantaan ja neuvontaan. Malli puheeksi ottamisen tueksi

Muistihäiriöihin ja –sairauksiin liittyvä tieto/ ALKUKARTOITUS Työterveyshoitajat kaipaavat tietoa muistisairauksista oireista, ”hälytysmerkeistä” erottamisessa muista sairauksista jaettavaa materiaalia ei ole kaivataan testiä, työkalua Heli Hussi Opinnäytetyö (YAMK) Kuntoutuksen koulutusohjelma 2010 Työikäisten muistihäiriöt ja – sairaudet työterveyshuollon haasteena - Kartoitus työterveyshuollon valmiuksista tunnistaa ja hoitaa muistihäiriöitä ja - sairauksia.

PUHEEKSI OTTAMINEN ”pitää olla tarkka korva sille, ett jos asiakas ottaa asian puheeksi niin sit ohjataan asian selvittelyyn.” Puheeksi ottaminen vaatii kokemusta osaamista aitoa halua kuunnella asiakasta. muistiongelmat helpompi ottaa puheeksi kun asiakassuhde on kestänyt pidempään ja hoitaja koetaan tutuksi.

Muistiliitto Heidi Härmä

MUISTI JA IKÄÄNTYMINEN Huonot puolet Hyvät puolet Muistissa säilyminen ei heikkene  ei merkittävää unohtamista Aiemmin opitut tiedot ja taidot säilyvät Vihjeisiin perustuva ja tunnistava palautus säilyy Oppimiskyky säilyy  vaatii enemmän aikaa Lieviä muutoksia tapahtuu jo 40-vuoden jälkeen, mutta selvempiä vasta yli 75-vuotiaana Nimimuisti vaikeutuu Mieleen painaminen hidastuu Mieleen palauttaminen on työläänpää Ponnistelua ja tehokkuutta edellyttävä toiminta heikkenee

AIVOT JA STRESSI Kun on kiire, stressi kasvaa ja moni ihminen kokee tulevansa hajamieliseksi  väsymys ja uupumus Aivot kykenevät sopeutumaan ajoittaiseen stressiin Ylikuormittuneet aivot voivat olla riski työpaikalla Ylikuormitus näkyy myös muistihäiriöinä Ihmisen tiedonkäsittelyjärjestelmä ei yksinkertaisesti taivu kaikkiin nykytöiden vaatimuksiin Kiti Muller/Työterveyslaitos AIVOT JA STRESSI

TYÖELÄMÄ NÄYTTÄÄ MUUTTUVAN Tietotyön piirteet lisääntyvät lähes joka alalla Käsitellään, muokataan ja tuotetaan tietoa, hyödynnetään tietoteknologiaa, tarvitaan useita tiedonkäsittelyn osa-alueita ja niiden sujuvaa yhteistoimintaa Työ muuttuu kognitiivisesti yhä vaativammaksi Ihminen tiedonkäsittelijänä / Virpi Kalakoski TTL

MUISTISAIRAUKSIEN MERKKEJÄ TYÖELÄMÄSSÄ Työsuoritus heikkenee Työn laatu huonontuu Sairaslomat ja poissaolot lisääntyvät Jatkuva väsymys ja uupuminen Työpäivät pidentyvät toistuvasti Käyttäytyminen muuttuu aiemmasta Uuden oppiminen vaikeutuu ”Itsestään selvät” asiat hankaloituvat

TYÖIKÄINEN VOI SAIRASTUA MUISTISAIRAUTEEN Haastava työelämä paljastaa muistin ongelmat usein varhaisessa vaiheessa. Aina ei kuitenkaan osata edes epäillä muistisairautta, jolloin muistisairaus saatetaan diagnosoida virheellisesti. työuupumukseksi masennukseksi päihteiden käytöstä johtuvaksi

TYÖ JA TERVEYS SUOMESSA 2009 (tutkimus) Onko sinulla pitkäaikaista MUISTIN tai KESKITTYMISKYVYN heikkenemistä? Työssäkäyvistä 20 –64 –vuotiaista 16 % on vastannut kyllä => 400 000 ihmistä! (työssäkäyviä on n. 2,5 miljoonaa)

SAIRASTUMISEN RISKIÄ NOSTAVAT TEKIJÄT Elämäntapasairaudet ja niitä hoitamalla vähennetään samalla muistisairauden riskiä. Riskiä kasvattavat mm. kohonnut kolesteroli, kohonnut verenpaine, sokeriaineenvaihdunnan häiriöt ylipaino sekä aivoverenkiertohäiriöt.

JATKUU… Mitä useampi riskitekijä yhdellä ihmisellä on, sitä tarkemmin on syytä puuttua yllämainittujen sairauksien hoitoon. On tärkeää, että perussairaudet hoidetaan ja että mittaustulokset ja veriarvot pysyvät viitearvojen sisällä, vaikka sitten lääkityksellä.

KIITOS !

LEARNING CAFE Teema 1 Puheeksi ottaminen. - Onko asiakkaan iällä merkitystä? - Mikä tekee puheeksi ottamisesta haastavaa? - Miten ottaisit asian puheeksi työikäisellä?

LEARNING CAFE Teema 2 Muistisairauksien ennaltaehkäisy - Miten saadaan työikäinen väestö kiinnittämään huomiota omaan aivoterveyteen? - Nainen tai mies kohderyhmänä.

LEARNING CAFE Teema 3 Työikäisen muistisairaan elämän haasteet? - Minkälaisia haasteita on työikäisellä? - Minkälaisia selviytymiskeinoja arkielämässä voisi tarvita?