MITEN OPPIA MUISTAMAAN PAREMMIN?

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Kasvaako pääni, kun opin?
Advertisements

Kerran kauan sitten kaukaisessa maassa eli neljä pikku olentoa:
Kulttuuri, mieli ja kasvatus
OPETTAJAN AIKAHARHA OPETTAJAN AJAN TAJU VÄÄRISTYY KUN HÄN ASTUU YLEISÖN ETEEN. OPETTAJAN AIKA OPISKELIJAN AIKA OPETTAJA LUULEE ETENEVÄNSÄ HITAASTI, MUTTA.
Tekijät: Pekka Ala-Honkola, Mika Immonen
Aivovamman jälkeen kiinni opiskeluun – miten tehdä yhteistyötä
Tietoa käsittelevä ihminen
Mihin aivot tarvitsevat unta?
, Vantaa TE-KESKUSTEN JA TOIMINTARYHMIEN VÄLINEN YHTEISTYÖ Toimintaryhmien ja TE-keskusten hyviä käytäntöjä Koulutus Manner-Suomen maaseutuohjelman.
Psykologian kertauskurssi Olli-Jukka Jokisaari 2010
MUISTIN PERUSTOIMINNOT:
YLIOPPILASKIRJOITUKSIIN
Matematiikan oppiminen.
Ajatuksia oppimisesta
VESO – päivän teemana OPPIMISKÄSITYS - vaiheet ja menetelmät
Tiedon esittäminen.
PSYKOLOGIA 7 Koulukohtainen soveltava/ S
Tiedonkäsittelyn biologinen perusta
Blogin käyttö opetuksen ja ohjauksen tukena Tiina, Tarja, Tari ja Sirpa.
Jatkuvan parantamisen Jp-taulu
Kognitiivinen psykologia tutkii
Opintojen mitoittaminen ja kuormitus Laura Hirsto KT, Pedagoginen yliopistonlehtori
Poikkeukset Yleistä Virheeseen varautuminen tarkoittaa sitä, että ohjelmoija huomioi koodia kirjoittaessaan ajonaikaisen virheen mahdollisuuden.
Toimintakyvyn arviointi
Opiskelun ja opetuksen viitearkkitehtuuri
Muovien kierrätys.
OPPIMISVAIKEUDET Ylivoimaisesti yleisin oppimisen vaikeus on luki-vaikeus. Sen vaikea muoto on dysleksia. Noin 10 % koulutulokkaista tarvitsee yksilöllistä.
Ennakkotietämys esiin! Fysiikan ja kemian pedagogiikan perusteeet (mat/fys/kem suunt.) Syksy 2014 Kari Sormunen.
Taitava oppija Osaa yhdistellä tasapainoisesti erilaisia oppimistyylejä. On tietoinen siitä, miten itse oppii parhaiten. Pyrkii laajentamaan omia oppimisen.
15. Lämpöenergia luonnossa ja yhteiskunnassa
Oppimisen sykli ja kokemuksellisen oppimisen malli
Teemana oppimisprosessin aktivointi – sulautuvan opetuksen mahdollisuudet Kati Vilonen Aalto-yliopiston Kemian tekniikan korkeakoulu.
Keskustelu, aiheeseen tutustuminen ennalta auttaa yhteistä hanketta oikeaan suuntaan Taustatietojen hankinta suotavaa, jos ei välttämätöntä -> kuvaJOURNALISMI.
Oppimisryhmien kuulumisia. Oppimisryhmät Ryhmä 5 Tehotytöt Team Trinity Rämmät JASS Team 75% Integrointi-pantterit.
Ops seminaari Askola.
Mitä tarkoittaa skeema oppimisessa? Anna-Helena Lipponen 2012.
Oivallus 1 Luku 05 Kognitiivinen toiminta on tiedonkäsittelyä.
Oppimisen sykli ja kokemuksellisen oppimisen malli 3. Pohdinta ja tulkinta 4. Käsitteellistäminen (ja uuden tiedon hakeminen) 5.Kokeilu ja tiedon soveltaminen.
19 Psykoterapiat perustuvat psykologian eri suuntauksiin Ydinsisältö.
Näkökulmia muistiin Muisti on PROSESSI > tallettaminen, säilyttäminen, palauttaminen Muisti on VARASTO > tiedot, taidot, kokemukset SENSORINEN MUISTI >
PSYKOLOGIAN TEORIASUUNTAUKSET….. BEHAVIORISMI Ärsyke-reaktio Klassinen ehdollistuminen Välineellinen ehdollistuminen Mallioppiminen Ulkoisesti havaittava.
KOULUIKÄ PS2 LAJM. TEHTÄVÄ Mitä muistat ensimmäisestä koulupäivästä? Jos et itse muista paljoa, niin kysy vanhemmiltasi asiaa.
Opiskelutaidot Pohdi, mitä tiedät opittavasta asiasta jo etukäteen Ole utelias ja etsi lisätietoa  opiskelija on toimija! Aloita uuteen asiaan tutustuminen.
Oppimiskäsitys- työpaja Aija Rinkinen Opetushallitus.
Kappaleet KooKooHuu2015. REKONSTRUKTIIVINEN muisti Mieli rakentaa muistikuvat  todellisista havainnoista  Pohjatiedoista  Ennakko-odotuksista.
IHMISEN TOIMINTA - Tavoitteellista - Tiedostettua ja tiedostamatonta
Ongelmanratkaisu (1.) -ongelmana voidaan pitää tilannetta jossa on tavoite (>muutos) muttei keinoja tavoitteen saavuttamiseksi. Arkipäivän ongelmia esim:
TIETOISUUS Sensorisen deprivaation koe - alkuperainen Split brain
Psykologian perustiedot 1
MUISTI 1. Mitä teit viime perjantaina? 2. Entä viime kesänä?
S Teht. 4 Motoriikka – otsalohko Näkö – takaraivolohko
OIVALTAVA LUKEMINEN: TENTTIIN LUKEMISEN HAASTEET
Millaiset seikat oppimistilanteessa (esim. lukion kurssilla)
2. Tiedonkäsittelyn tutkimus
KUVATAITEEN SÄHKÖISET SÄPINÄT
Fyysis-psyykkis-sosiaalinen kokonaisuus
5 MUISTI PS3 LAJM.
YLIOPPILASKIRJOITUKSIIN
Luku 15 Oppiminen, muisti ja aivot.
Muisti SENSORINEN MUISTI SÄILÖMUISTI TYÖMUISTI KAIKU- MUISTI (kuulo)
1. Mitä tiedonkäsittely on?
9. Oppimisen psykologinen perusta
Oppiminen.
POHDI PARIN KANSSA: Opiskeletko aina samalla tavalla, kun luet läksyjä tai kokeeseen? Mitä hyviä/huonoja puolia käyttämässäsi opiskelutavassa on? Sopivatko.
7. Tarkkaavaisuus.
Työmuistitesti Näet seuraavaksi 20 sanan listan.
4. Aivojen rakenne ja toiminta
Työmuistitesti Näet seuraavaksi 20 sanan listan.
Menestyvä työyhteisö Yksilö – Ryhmä – Organisaatio OPPIMINEN JA HAVAINNOINTI LEA1LH002 Riitta Rautava Henkilön käsitys todellisuudesta – ei välttämättä.
OPPIMISTA OHJAAMAAN - Oppimistaidot ja ohjaava opetus
Esityksen transkriptio:

MITEN OPPIA MUISTAMAAN PAREMMIN? Muistaminen oppimisessa ja muistitekniikat Aikap4 Outi ja Mia

MUISTITEHTÄVÄ FUNKTIO TANSKA KELLO KOGNITIO LUMIUKKO KANSANEDUSTAJA PYLVÄS KAULAKORU NOORA VOILEIPÄ

MUISTITEHTÄVÄ SÄRKÄNNIEMI POSSUJUNA PELLE RANNEKE KUMMITUSTALO ONNENPYÖRÄ NARUNVETO KARUSELLI HATTARA DELFINAARIO

MUISTAMINEN Keskeinen kognitiivinen toiminto Kolmivaiheinen toimintojen sarja: Tiedon vastaanotto Käsittely ja varastointi Mieleenpalautus

HEMOSTOLLISTA PERUSTAA Tietoa käsiteltäessä aivojen hermosoluverkoissa tapahtuu kemiallista ja sähköistä toimintaa. Tieto kiertää hermosoluissa siihen asti kun sitä tarvitaan tai kerrataan. Oppimisen aikana synapsit aktiivia, levon aikana vahvistuvat Pysyvässä tallennuksessa hermosoluissa tapahtuu kemiallisia muutoksia.

MUISTIN RAKENNE Ärsykkeet, Tiedot, Kohteet, Aineistot Sensoriset muistit: Suuri tietomäärä Ei valikoi ainesta Kesto 0,2-3 sek. Työmuisti: Uutta tietoa sens.muistista Vanhaa tietoa säilömuistista Rajallinen kapasiteetti Kesto 1-30 sek. Kapasiteetti 7+/-2 Säilömuisti: Säilyttää tiedon kauan Aika haalistaa Motiivit ja tunteet vaikuttavat Ongelmana hakuvihjeet

MUISTAMISEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Välittäjäaineet vireänä opittu muistetaan paremmin lievän jännityksen aikainen adrenaliinin vapautuminen lisää yleensä muistamista paniikki estää muistamisen Alkoholi ja rauhoittavat lääkkeet estävät muistin toimintaa. Koska muistin tallennus vaiheittaista, viime tipan lukeminen yleensä turhaa.

MUISTAMISEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Hyvin jäsennellyn aineksen muistaa paremmin. Mitä syvällisemmin ja itseen liittyen aineistoa käsitellään, sitä paremmin se muistetaan ja opitaan. Pinta- ja syväoppiminen: Tietoa voidaan käsitellä pinnallisesti ulkoa oppimilla tai syvällisesti työstäen. Pintakäsitelty tieto muistetaan jos se palautetaan välittömästi ja aineisto helppo. Syvällisesti työstetty aineisto muistetaan pitempään.

MUISTAMISEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Kertaaminen: Käsittelytapa ja kertaaminen vaikuttavat tiedon säilyvyyteen. Motivaatio Pitemmän ajan kuluessa opiskeltu aines helpottavat muistamista. Oppimisen jälkeen nukuttu yö helpottaa muistamista. AINEISTOA YMMÄRRETTÄVÄ JA TYÖSTETTÄVÄ!

MUISTAMISEEN LIITTYVIÄ KÄSITTEITÄ Metakognitiot ja metamuisti: Tiedot omasta tiedosta, tiedonkäsittelystä, ajattelusta ja niistä strategioista, joita osaamme käyttää. Assimilaatio: Uusi tieto sulautuu osaksi vanhaa tietoa ja toimintaan saadaan uusi ulottuvuus. Akkommodaatio: Mukauttaminen, uusi tieto nivoutuu entiseen ja muuttaa koko tietorakennelmaa, entinenkin tieto muuttuu uuden ansiosta.

UNOHTAMINEN JA MUISTIVIHJEET Unohtamisen taustalla saattaa olla huolimaton havaitseminen tai pintapuolinen tiedonkäsittely eli tietoa ei ole alunperinkään tallennettu oikein. Mieleenpalautus epäonnistuu usein puutteellisten hakuvihjeiden vuoksi. HÄIRINTÄTEORIA sekä KULUMISTEORIA

HYVÄ MUISTAMINEN Parhaimman tuloksen taustalla: 1. Työskentelytapojen ja strategioiden muutokset. 2. Aktiivinen asioiden työstäminen 3. Tarkkaavaisuuden keskittäminen tietoisesti muistettavaan asiaan jo tallennusvaiheessa 4. Aineiston arviointi, tieto siitä mitä kannattaa silmäillä ja mitä lukea tehokkaasti

HYVÄ MUISTAMINEN 5. Tietojen soveltaminen 6. Sopivien opiskelumenetelmien löytäminen 7. Oman tunnetilansa tiedostaminen

MUISTAMISEN JA MIELEENPALAUTUKSEN ESTEITÄ Vihjeet eivät riitä Tieto ei järjesty Yhteys, tilanne ei ole samanlainen kuin alkuperäinen Tietoa ei tunnisteta Tieto ei sovi entiseen tietoon Asia ei liity itseen Aineistot liiaksi samankaltaisia Motivaatio on ollut vähäinen Torjunnat, pelot, väsymys estävät Mielikuvat heikkoja tai häilyviä

VIDEO http://areena.yle.fi/video/1336319 Pohdi videossa esiteltyjä käsityksiä muistista ja muistamisen parantamisesta.

MUISTITEKNIIKAT

Muistitekniikat ovat tekniikoita, joiden avulla asioita voidaan tallentaa pitkäkestoiseen muistiin eli säilömuistiin.

MATKAREITTI -TEKNIIKKA Perustuu havainnointiin, assosiointiin, visualisointiin ja paikallistamiseen. Matkareitti tarkoittaa henkilölle tiettyä tuttua reittiä, esim. lapsuudenkodista lähikaupalle. Reitiltä valitaan pisteitä, esim. oma huone, eteinen, etupiha jne. ja jokaiseen pisteeseen asetetaan muistettavan asian assosiaatio.

MUISTIA PARANTAVIA RUOKIA Mustikat Rasvainen kala esim. lohi Pinaatti Omena Valkosipuli Punaviini

Lähteet: http://fi.wikipedia.org/wiki/muistitekniikat Oddbjorn By: Memo, 2006 Vilkko-Riihelä Anneli: Psyyke, 1999 http://www.timmitaivot.fi