SISÄLLÖNKUVAILUN SUOSITUKSET Sisällönkuvailupäivä 26.11.2010 Tarja Turunen Itä-Suomen yliopiston kirjasto Pirjo Rieskjärvi Jyväskylän yliopiston kirjasto

Sisältö: Sisällönkuvailun asiantuntijaverkosto Sisällönkuvailun koulutustarvekysely Sisällönkuvailun periaatteet -suositus

Sisällönkuvailun asiantuntijaverkosto perustettu Suomen yliopistokirjastojen neuvoston aloitteesta vuonna 2009 verkoston jäsenet ovat yhdyshenkilöitä yliopisto- ja korkeakoulukirjastoista, tällä hetkellä 24 henkilöä kokoukset 1-2 krt/vuosi tulevaisuus

Sisällönkuvailun koulutustarvekysely toukokuussa 2010 suunnattiin yliopisto- ja ammattikorkeakoulukirjastoille vastaukset yhteensä 26 kirjastosta tai kirjastoyksiköstä kysymykset liittyivät koulutuksen käytännön järjestelyihin ja koulutuksen sisältöön hyödynnetty Sisällönkuvailupäivä 26.11.2010 ohjelman rakentamisessa ja hyödynnetään tulevissa sisällönkuvailun koulutuksissa

Sisällönkuvailun periaatteet -suositus (Suositus yliopistokirjastojen sisällönkuvailun periaatteista) laadittu asiantuntijaverkostossa vuonna 2009 pohjana yliopistokirjastojen yleisimmät sisällönkuvailuperiaatteet hyväksytty Suomen yliopistokirjastojen neuvostossa 2010 myös ruotsinkielisinä suosituksia kehitetään suositukset löytyvät yliopistokirjastojen neuvoston kotisivulta http://www.kansalliskirjasto.fi/attachments/5kYoVlEft/5sjnV2H6L/Files/CurrentFile/Sisallonkuvailiun_periaatteet.pdf

1. Kaikki luetteloitava aineisto sisällönkuvaillaan Toivottavaa, että kirjastot sisällönkuvailevat oman organisaationsa kirjat Lindaan Poikkeus: suuria e-kirjapaketteja ei tarvitse sisällönkuvailla itse

2. Sisällönkuvailussa noudatetaan Linnea-Opac –työryhmän laatimaa ohjetta ”Sisällönkuvailuohje MARC21-formaattia varten” http://www.kansalliskirjasto.fi/extra/marc21/sisallonkuvailuohje.pdf Lindassa saa korjata termien virheellisiä kirjoitusasuja ja MARC21-formaatin struktuurin rikkomuksia (esim. termi väärässä kentässä)

Sisällönkuvailuohje… vs. Periaate -suositus Sisällönkuvailuohje MARC21 –formaattia varten Formaatin sisällönkuvailukenttien käyttöohje Mukana joitakin yleisiä ohjeita Ohjeen päivitys jatkossa? Sisällönkuvailu ei kuulu enää Sys-OPAC-työryhmän toimenkuvaan (Linnea2-konsortion ohjausryhmän kokous 5.11.2010) Sisällönkuvailun periaatteet –suositus Tehty yhteistyötä Linnea-opac-työryhmän ja Lindan laaturyhmän kanssa Täydentää ja tarkentaa formaatin käyttöohjetta Yksityiskohtaisempaa/tarkempaa ohjeistusta, jota toivottu Tavoitteena yhtenäistää sisällönkuvailua Tavoitteena parantaa sisällönkuvailun laatua Kehitetään jatkuvasti Ei kumoa formaatin ohjeistusta

3. Käytetään Yleistä suomalaista asiasanastoa / Allmän tesaurus på svenska (YSA/Allärs) silloin kun se on mahdollista ja vältetään eri sanastojen päällekkäisten termien käyttöä Sisällönkuvailuohje MARC21-formaattia varten. Liite 3: Asiasanastoja Kaikki Lindaan sisällönkuvailua tekevät osallistuvat YSA/Allärsin ylläpitoon tekemällä aktiivisesti termiehdotuksia (email: vesa-posti(at)helsinki.fi

Perusteluja ”Miten pääsisi eroon LINDAssa samoista sanoista erikoissanastoista ja YSA:sta? Asiasanalistat tulee omaan tietokantaan pitkinä listoina replikoinnissa, parhaassa tapauksessa samoja sanoja viidestä eri sanastosta” ”Eikö voisi tehdä yhteistä sopimusta, että Aleph-Lindaan viedään vain sellaiset erikoissanastojen sanat, joita ei ole YSA:ssa? Aivan kuin tuplatietueet ovat Lindassa ongelmana, omissa tietokannoissamme tupla-asiasanat sotkivat tietueet. Niitä ei ole mielekästä näyttää asiakkaalle ja niiden perkaaminen vaatii työtä”

Perusteluja Lindan sisällönkuvailun parantaminen Sama termi vain kerran Käytetään YSAn termejä aina kun se on mahdollista, vaikka kirjastolla olisi oma asiasanasto Käytetään erikoissanastoja vain silloin kun termi ei löydy YSAsta / Allärsista YSA/Allärsin kehittäminen

4. Kaikkia sanastoja, myös vieraskielisiä, voidaan käyttää Riippumatta sisällönkuvailtavan aineiston kielestä voidaan käyttää erikielisiä asiasanoja Esim. BookWhere-poiminnassa tulevat asiasanat

5. Suositellaan ketjuttamattomien asiasanojen käyttöä Huom! On myös asiasanastoja, joiden rakenteeseen ja/tai indeksointikäytäntöön kuuluvat ketjut esim. LCSH, MeSH, sao

Perusteluja: Kirjastoille tehty kysely (syksy 2009) suurin osa valmis luopumaan ketjuttamisesta Lindassa Ketjujen muodostamisen logiikka Miten luoda yhteiset säännöt? Kotimainen aineisto Fennica ei ketjuta Vapaakappalekirjastot Käyttäjälähtöisyys: Internet-sukupolven tapa hakea: muutaman sanan haut, googlemaisuus Asiasanaketjujen logiikka hankala Erilliset asiasanat + ketjussa olevat: sekavuus Asiakkaille aihehaut kirjastotietokannoista hankalia Kirjastotietokannat liian monimutkaisia: tarvitaan helppokäyttöisiä, helposti lähestyttäviä kirjastojärjestelmiä Datan siirtäminen tietojärjestelmästä toiseen Virhetilanteet, nykyiset kirjastojärjestelmät eivät hallitse asiasanaketjujen käsittelyä

6. Käytetään vakiintuneita kansallisia tai kansainvälisiä luokituksia Sisällönkuvailuohje MARC21-formaattia varten Liite 1: Luokitusjärjestelmiä

7. Suositellaan tiivistelmien ja sisällysluetteloiden tallentamista Esim. poiminta BookWhere-tietokannasta Keskeistä metadataa Käyttäjien tarpeet tiedonhauissa Asiasanastot ja luokituskaavat eivät pysy nopeasti kehittyvän tieteen käyttämän terminologian mukana Tietokannan käytettävyys Hyvä tietokanta - riittävän rikas metadata

Tavoitteena yhdenmukainen laadukas sisällönkuvailu Onnistuu vain jos kaikki sisällönkuvailua tekevät sitoutuvat noudattamaan yhteisiä periaatteita Linda Kansallinen yhteisluettelo Kirjastotietokannat Riittävätkö suositukset?

Kiitos! pirjo.rieskjarvi@jyu.fi tarja-liisa.turunen@uef.fi