OHJAUS AMMATTIKORKEAKOULUISSA Pentti Rauhala ARENE ry:n pj., rehtori, Laurea – ammattikorkeakoulu 11.11.2004.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
OPETUSSUUNNITELMATYÖN ETENEMINEN AMMATTIKORKEAKOULUISSA Kysely 09-10/2005.
Advertisements

Hoitotyön koulutuksen keskeyttäminen - opiskelijan näkökulma
Nuorten yhteiskuntatakuu –ryhmän kokous Janne Koskenniemi & Suvi Eriksson SYL Valmistumassa olevien ja vastavalmistuneiden palvelut ja työllistyminen.
Valmennus AMK-opintoihin -työkori –
Näkökulma ammatillisen koulutuksen nykytilaan
Laajennetun työssäoppimisen kokeilut auto ja logistiikka
INSSI-hanke = Tekniikan alan ammattikorkeakoulutuksen kehittämishanke INSSI Arenen tekniikan ja liikenteen alan kehittämisryhmän yhteishanke. Rahoittajina.
NITOJA – Nivelvaihe, toiminta ja jatko työelämään – Projektityöntekijät: Marja Riitta Lygdman, projektipäällikkö, p Päivi.
Tabusta seksuaalisuuden asiantuntijaosaamiseen
INSSI-taustoja 1. Tekniikkaa on joka paikassa ihmisten arjessa, mutta silti se koetaan vieraaksi. Tekniikka ei ole pelkkää matematiikkaa, vaan laitteiden.
VETURI II Vertaistuutoritapaaminen Kuopio
W w w. a o k k. f i VERKKO-OHJAUS Aihetta tarkastellaan ohjauksen valmistelun ja ennakoinnin sekä opiskelutoiminnan ohjauksen näkökulmasta. HAMK Hanne.
Valmis-hanke – Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostaminen Varsinais-Suomessa
Laadunarvioinnin eurooppalainen ulottuvuus KOHTI BERLIINIÄ -SEMINAARI Paasitorni pääsihteeri Tapio Huttula, KKA,
| | Minne menet aikuisohjaus? –seminaari Elinikäinen oppiminen ja ohjauksen monet muodot Kommenttipuheenvuoro, Savonia-ammattikorkeakoulu.
1/17 NIVELVAIHEEN TOIMINTAMALLI Luonnos
Eurooppalainen kielisalkku ammattikorkeakoulussa
© Humanistinen ammattikorkeakoulu NY-opinnot Turussa Annika Mäkelä Humanistinen ammattikorkeakoulu Kulttuurituotannon koulutusohjelma
AVOIN AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulun koulutusmuoto, joka n parantaa opiskeluun osallistumismahdollisuuksia n parantaa työelämässä mukana olevien.
I Ammattikorkeakoulukirjastojen alkuvaiheet 1991 – 1995 II Ammattikorkeakoulukirjastojen toiminnan vakiinnuttaminen Ammattikorkeakoulukirjasto-
Osaamisen ja sivistyksen asialla Ohjaus koulutusta ja tutkimusta koskevassa kehittämissuunnitelmassa vuosina 2003 – 2008 Jyväskylä
OECD:n Pisa 2006-tutkimuksen ensituloksia
Kemi-Tornion ja Rovaniemen ammattikorkeakouluopiskelijoiden hyvinvointi 2005 Minna Viuhko Otus rs
TERVETULOA!. Päivän teemat -Ohjauspalvelut Kareliassa -Karelian kuulumiset -Uudistunut korkeakoulujen yhteishaku -Karelian toimijat ja opiskelijakunta.
Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostaminen Lapissa - LÄPSY Toteuttajatahot Rovaniemen koulutuskuntayhtymä: Lapin ammattiopisto Lapin matkailuopisto.
Koulutuksen keskeyttämisen ehkäisy Pedagoginen kehittämistyö Toukokuu 2014 Sauli Korhonen, Mari Kukkola ja Marja Ruotsalainen.
Vaasan yliopisto Arviointiprojektin käynnistysseminaari Ilkka Virtanen Kauppatieteiden ja liiketalouden korkeakoulutuksen arviointi-
O PETUSMINISTERIÖ/Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto/ Ammattikorkeakouluyksikkö/ Maija Innola/ as / /1. Tavoitesopimus Sopimuksen.
OPEDA (OPH:n rahoittama EU-hanke) Opiskelijoiden erityisyyden huomiointi ja pedagogisen johtajuuden kehittäminen Peruskoulun lopettaneiden tukeminen jatko-opintoihin.
projektipäällikkö Anna Ollila1 Anna Ollila projektipäällikkö Seminaari : Aikataulu ja resurssit.
NOPS – hanke LbD –arjen onnistumisia Leppävaara Projektipäällikkö, lehtori Pirkko Rimpilä-Vanninen NOPS Projektipäällikkö.
Osaajaksi Kareliassa o Monialaista oppimista ja kehittämistä o Laadukas opetus o Hyvät valmiudet työelämään  Sitä kautta pystyt kehittymään alasi asiantuntijaksi.
O PETUSMINISTERIÖ/Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto/ Ammattikorkeakouluyksikkö/ Hannu Sirén/ as / /1.
Opiskelijan ohjaus Prosessi- ja ympäristötekniikan osastolla Saara Luhtaanmäki Suunnittelija.
Akkreditointi tarkoittaa erikoistumisopintojen arviointi- ja rekisteröintiprosessia, jota Korkeakoulujen arviointineuvosto on toteuttanut vuodesta 1999.
VALTIOVARAINMINISTERIÖ Kansantalousosasto/HK1 Ohjauksen järjestämistä koskeva päätöksenteko työllistymisen ja talouskasvun näkökulmasta Neuvotteleva.
OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISPROSESSIN KÄYNNISTYS Case: Hämeen ammattikorkeakoulu Tapani Pöykkö ja Birgitta Varjonen
Alueellinen koulutustilaisuus Kuopiossa Kunnonpaikka,Vuorela Ulla Voutilainen.
JAMK-ESOK Esteettömät oppimisympäristöt Helena Koskimies,
Esteettömät oppimisympäristöt JAMK-ESOK
Ajankohtaista tietoa Omnian Ammattistartista ja tehostamishankkeesta
Birgitta Varjonen Työpaja 2. Korkea-asteen ohjaus Johdantopuheenvuoro: Ohjaus palvelujärjestelmänä Oped-Exo Opintojen ohjauksen kehittämishanke.
Ohjaus-hankkeen verkostopäivät, Espoo
INSSI- tilanne (1) Tekniikan vetovoimakehitys vuosina : v2007v2008v2009v2010 1,801,86 2,16 2,20 Keskimääräinen opiskeluaika vuosina
KOLVI OY – Keuda, Omia, Luksia ja Varia, innovoiva ohjausyhteistyö Kolvi OY Keudan, Omnian, Luksian ja Varian innovoiva ohjausyhteistyö.
Opetussuunnitelmaviestinnän kohderyhmät ja viestinnän kohdistaminen (ryhmätehtävä)
Näkökulmia opintojen seurantaan biotieteissä Yliopistopedagogiikan yliopistonlehtori BioTDK Soila Judén-Tupakka.
Peda-forum –päivät Opetuksen kehittäminen Helsingin yliopiston strategia Opetuksen ja opintojen kehittämisohjelma.
OPEDA (OPH:n rahoittama EU-hanke) Opiskelijoiden erityisyyden huomiointi ja pedagogisen johtajuuden kehittäminen Peruskoulun lopettaneiden tukeminen jatko-opintoihin.
E N E M M Ä N O S A A M I S T A LAAJENNETTU TYÖSSÄOPPIMINEN, La - To OPH:n valtakunnallinen hanke La-To kokeilu ollut Hyvinkäällä
Korkeakoulujen, OKM:n ja CSC:n tietohallintoyhteistyö RAKETTI –hankkeen jälkeen Ilmari Hyvönen
OPETUSSUUNNITELMATYÖ POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULUSSA
5/2004 CIMO Ulkomaisille opiskelijoille annettavan suomen kielen opetuksen kehittäminen Opetusministeriön toimeksiannosta CIMO asetti lokakuussa 2003 työryhmän.
W5W-toimintaa vuonna 2006 W5W.2 - Matkalla akateemiseksi osaajaksi ( ) Katariina Alha, W5W-projektipäällikkö, Oulun yliopisto Tommi Haapaniemi,
Arkiston nimi:Päiväys:Copyright: OpettajatuutorointiAuli Pekkala Opettajatuutorointi.
OPEDA (OPH:n rahoittama EU-hanke) Opiskelijoiden erityisyyden huomiointi ja pedagogisen johtajuuden kehittäminen Peruskoulun lopettaneiden tukeminen jatko-opintoihin.
Juha KnuuttilaSivu 1 VERKKO-OPETUSPALVELUT – KEKKO Strategia ja yleinen kehittäminen: koulutuspalvelupäällikkö Mauri Kantola.
Ammatillisen koulutuksen ohjauksen laadunvarmistus Pasi Kallioinen, Sataedu & VeeVee Virtanen, SAKU ry OPINTO-OHJAUKSEN MITTARISTO JA SEN KÄYTTÖKOKEMUKSET.
AVOP-opiskelijapalautejärjestelmä OKM/KTPO Kaisu Piiroinen.
JOOP- projekti joustavat oppimisympäristöt –
ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPISKELIJOIDEN YKSILÖLLISTEN OPINTOPOLKUJEN TUKEMINEN YLEISISSÄ AMMATILLISISSA OPPILAITOKSISSA Opetus- ja kulttuuriministeriön.
Aikaa erilaisille oppijoille – Miten mahdollistaa joustavat opintopolut Katariina Alha W5W, Oulun yliopisto.
DIGIJOUJOU Suomen ja ruotsin kielen joustava oppiminen ja ohjaus tulevaisuuden työelämän tarpeisiin Tavoite: Uusi digipedagogiikka, joustavat opintopolut.
Läpäisyn tehostamisohjelman tulokset

Ammattikorkeakoulun kehittämispäivä
"Kyseessä ei ole hyvä ja merkittävä korkeakoulutuksen parissa työskentelevä ryhmä tai verkosto. Vaan paras ja tärkein."
Ammattikorkeakoulujen yhteiset verkostohankkeet
PowerPoint-esitys korkeakoulujen opiskelijavalinnoista 2020-
Oped-Exo – Asiantuntijuuteen Ohjaaminen Ammattikorkeakoulussa
Esityksen transkriptio:

OHJAUS AMMATTIKORKEAKOULUISSA Pentti Rauhala ARENE ry:n pj., rehtori, Laurea – ammattikorkeakoulu

KOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA •”Opetuksen laatutason kohottamiseksi kiinnitetään erityistä huomiota yksilöllisiin opintosuunnitelmiin, hyväksilukemiskäytäntöihin, opiskelijoiden ohjaus- ja neuvontapalveluihin sekä keskeyttämisten vähentämiseen liittyviin toimenpiteisiin

OPE D (Opintojen edistäminen ja tukeminen) OPED – EXO •Valtakunnallinen hanke 2000 – koordinaattorina Hämeen amk., mukana lähes kaikki amk:t •Julkaisuja: •Mutkatonta opiskelua Hamk. •Yhdessä ammattikorkeakouluopintoja edistäen Hamk. •Tavoite löytää hyviä toimintamalleja verkostotyöskentelyn (yhteistyörenkaat) avulla

OPEDIN LOPPURAPORTIN TEESEJÄ 2003 •Opintojen ohjaus osaksi ammattikorkeakoulun kokonaisstrategiaa •Opintojen ohjaukselle laatukriteerit •Ohjaukseen riittävät resurssit, etenkin vaihtoehtoisiin suoritustapoihin pyrittäessä •Pedagogisen johtamisen kehittäminen •Amkoihin toimiva opiskelijaterveydenhuolto

OPEDIN LOPPURAPORTIN TEESEJÄ •Opintojen keskeyttämiseen ja pitkittymiseen enemmän yksilönäkökulmaa. Keskityttävä ns. turhien keskeyttämisten ehkäisyyn. •Markkinoinnin annettava oikea kuva koulutuksen sisällöstä •”Oikea opiskelija oikeaan paikkaan” rekrytointiprosessien ohjeeksi

OPINTOJEN KESKEYTTÄMINEN AMMATTIKORKEAKOULUISSA 2003 Syyt: –koulutusohjelman vaihto 0,7 % –korkeakoulun vaihto 2,5 % –muut syyt 6,3 % YHTEENSÄ 9,5 % – Menetti opiskeluoikeuden, ei aloittanut 1,5 % –Keskimääräinen opiskeluaika ennen keskeyttämistä 2,1 vuotta. Huiput 1 vuoden (3,3 %) ja yli kahden vuoden jälkeen (3,1 %) Seuraavaksi suurin ryhmä ei aloittaneet opiskeluoikeden menettäneet.

KESKIMÄÄRÄINEN OPISKELUAIKA AMMATTIKORKEAKOULUISSA 2003 •KESKIARVO nuorten koul.4,1 vuotta aikuiskoulutus3,1 vuotta •ALIN AMKO-KOHTAINEN KESKIARVO nuorten koul.3,6 vuotta aikuiskoulutus 2,3 vuotta •YLIN AMKO-KOHTAINEN KESKIARVO nuorten koul.4,6 vuotta aikuiskoulutus 4,8 vuotta

OPEDIN LOPPURAPORTIN TEESEJÄ •Opintojen suoritustapojen monimuotoisuus •Suoritusten kirjaamisesta oppimisen edistämiseen •Opintojen etenemisen seurantaa vahvistettava •Opinnäytetöiden ohjaukseen riittävää huomiota Takaisin ohjelmaan >>