S-72.040 Ihminen ja tietoliikennetekniikka Syksy 2004

Luennon rakenne 1) Kurssin yleisrakenne - luennot, luentotehtävät - laskarit harjoitustehtävät (3 kpl) webbikysymykset (5 kpl) 2) Johdatus kurssin aihepiiriin 3) Ensimmäinen luentotehtävä

Luennot ja niiden aiheet 15.9. Johdantoa: Miksi pelkkä tekniikka ei riitä. tutkija Kirsti Keltikangas 22.9. Ihminen toimijana ja laitteen käyttäjänä. Vierailijaluennoitsija: Jussi Mantere, Nokia Research Center 29.9. Käyttäjän tarpeet ja käyttäjäkokemus. tutkija Kirsti Keltikangas 6.10. Käyttäjäkeskeisen suunnittelun prosessi ja tekniikat. Tutkija Mika P.Nieminen, SoberIT-lab./TIK 13.10. Palvelun laatu ja sen mittaaminen. Vierailijaluennoitsija: Merja Ranta-aho, Elisa

Kurssin tavoitteet Miksi käyttäjän huomiointi on tärkeää tuotekehityksessä? Ihmisen ja laitteen vuorovaikutus mitä tulee ottaa huomioon, jotta ihminen haluaa ja pystyy käyttämään tiettyä laitetta Tutustuttaa käyttäjäkeskeisen suunnittelun prosessiin ja siihen liittyviin menetelmiin Nimenomaan käyttäjäkeskeinen näkökulma - ei markkinointi, tai tekninen

Mitä on käytettävyys? ISO 9241-11 standardin mukaan: Mitta, miten hyvin määrätyt käyttäjät voivat käyttää tuotetta määrätyssä käyttötilanteessa saavuttaakseen määritellyt tavoitteet tuloksellisesti, tehokkaasti ja miellyttävästi (lähde: Suomen Standardoimisliitto SFS)

Mitä on hyvä käytettävyys Nielsenin (1993) mukaan Helppoa oppia Aloittelijatkin pystyvät käyttämään jollakin tavoin Ihmiset voivat käyttää aiempia tietojaan Toiminnot ovat näkyvillä ja ne on helppo suorittaa loppuun Palaute on riittävää ja selkeää Käyttö on tehokasta ja tuloksellista Käyttäjät voivat suorittaa tehtävän/palvelun loppuun Kokeneemmat käyttäjät voivat toimia nopeammin (oikopolkujen kautta) Helposti palautettavissa mieleen Satunnaisen käyttäjän ei tarvitse opetella käyttöä uudelleen

Mitä on hyvä käytettävyys Nielsenin (1993) mukaan Virheitä vaikeata tehdä Toiminnan tuloksista saa palautetta Mahdollisuus peruuttaa toiminto Suuret ”mokat” eivät ole mahdollisia Tuo tyydytystä käyttäjälle Tuotteen tai palvelun miellyttävyys Käyttäjästä on miellyttävää käyttää sitä!

Minkälainen käytettävyys? Omat kokemuksesi tämän laitteen/palvelun käytettävyydestä? Erilaisten käyttäjien kokemukset? Ikääntyneet, liikuntarajoitteiset, lapset jne.??

Miksi käyttäjä on huomioitava? Toimistotyön apulainen Asiantuntijan laskukone “älykäs koti”; sulautettu, verkottunut tietotekniikka Ammattilaisen tiedonkäsittelijä Henkilökohtainen työkalu ja harrastusväline

Miten voidaan ryhmitellä käyttäjiä? Suomalaiset informaatioteknologian käyttäjäryhmät erään tutkimuksen mukaan: Peruskäyttäjät 23 % Teknologiapassiiviset 24 % Arjen hyötykäyttäjät 28 % Monipuoliset käyttäjät 25 % Lähde: eMedia / RISC Monitor, MDC RISC International Oy

Tuote kehittyy - asiakaskunta muuttuu Norman, 1999: The Invisible Computer

Aikaisten ja myöhäisten omaksujien suhde Norman, 1999: The Invisible Computer

Mikä tekee tietoliikennepalvelusta menestyksen?

Menestykseen vaikuttavat: Käytettävyys (Nielsenin mukaan) kuinka helppo oppia käyttämään Kuinka helppo muistaa kuinka tehokas kuinka miellyttävä käyttää vähän virheitä syntyy Hyväksyttävyys Käyttäjäkokemus

Mistä hyväksyttävyys koostuu (Nielsen, 1993) Hyväksyttävyys Sosiaalinen hyväksyttävyys Käytännöllinen hyväksyttävyys Hyödyllisyys Muut tekijät Hyödynnettävyys Luotettavuus Hinta Käytettävyys Yhteensopivuus

Palvelun laadun hyväksyttävyys

Tuotekehityksen kolme jalkaa Norman, 1998 Edisonin markkinointi petti Xerox Star pyrki epäkypsällä teknologialla hyvään käyttäjäkokemukseen WWW räjäytti Internetin käytön tekemällä siitä yksinkertaista

Käyttäjäkokemus Muodostuu kaikesta siitä, mikä vaikuttaa käyttäjän arvioon laitteesta (onko hyvä vai huono?) esim. laitteen ulkonäkö, käytettävyys, ominaisuuksien kattavuus (vastaa käyttäjän tarpeisiin), toiminnan luotettavuus, hinta, yhteensopivuus muiden laitteiden kanssa, sosiaalinen hyväksyttävyys... myös: minkälaisen kuvan tuote antaa käyttäjästä itsestään

Ihmisen ja laitteen vuorovaikutus - kompleksi systeemi Fyysinen todellisuus ihmisen tekemä/ “luonnon lait” Subjektiivinen, kokemusmaailma Sosiaaliset järjestelmät, kulttuuri

Mitä kurssilla tapahtuu?

Luennot ja luentotehtävät Luennot koostuvat luento-osuudesta (45 min) ja luentotehtävän teosta (45 min) Tehtävät käsitellään ensin pienryhmissä (3-4 hlö), sen jälkeen yhdessä Luentotehtävästä voi halutessaan palauttaa lyhyen (yksilö)koosteen (max 1 sivu), josta saa yhden lisäpisteen tenttiin

Muut tehtävät Tentti Harjoitustehtävät: 3 kappaletta Tehdään 4-5 hengen ryhmissä Palautukset: 28.9., 12.10. ja 19.10. Tentti Tenttiin luetaan luentokalvot ja oheislukupaketti, jonka saa Editasta Tenttikysymykset koostuvat muutamasta pikkukysymyksestä ja yhdestä laajasta esseestä Arvosana muodostuu harjoitustehtävien ja tentin yhteispistemäärästä

Viestintä kurssilla Seuraa kurssin kotisivujen (http://www.comlab.hut.fi/opetus/040) tiedotusta sekä news-ryhmää: opinnot.sahko.s-72.040 Lisätiedot ja kysymykset: assistentti Anna-Sofia Kiveliö, akivelio@cc.hut.fi Assistentin vastaanottoaika: maanantaisin 8.30-9.30

1. harjoitustehtävä 1) Muodostakaa 4-5 hengen ryhmä 2) Ryhmä valitsee tutkittavan käyttäjäryhmä 3) Jokainen ryhmän jäsen etsii yhden käyttäjäryhmään kuuluvan henkilön, jota haastattelee 4) Tarkoituksena selvittää: miten ja mitä käyttäjä viestii ja mitä ja mistä hakee tietoa minkälaisia viestinnän tarpeita ja ongelmia käyttäjällä on mitä viestintävälineitä hän käyttää 5) Valitkaa menetelmä, jolla nämä asiat selviävät (esim. haastattelu, päiväkirja, havainnointi) 6) Laskareissa (ma 14-16) käydään läpi eri menetelmiä ja autetaan tutkimuksen suunnittelussa

1. luentotehtävä Pohtikaa 3-4 hengen ryhmissä seuraavaa tehtävää: HS 7.8.2003 Lukekaa alla oleva lehtiartikkeli ja pohtikaa seuraavia kysymyksiä: a) Ideoikaa lisää käyttötapoja kamerapuhelimelle. Kertokaa, jos teillä on omakohtaisia kokemuksia kamerapuhelimen käytöstä. b) Miettikää, millä tavalla kamerapuhelimet voisivat muuttaa kommunikaatiota? c) Mitä muita ongelmia, kuin artikkelissa mainitut, teille tulee mieleen kamerapuhelimien käytön yleistyessä?