Poliittisten puolueiden muuttuminen Heikki Patomäki NIGD, Network Institute for Global Democratisation.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Näkökulmia järjestövetoisten kehittämishankkeiden ja kuntien yhteistyölle - Miten saada kehittämistyön tulokset pysyviksi toimintatavoiksi Antti Pelto-Huikko.
Advertisements

Valkokari, Hyötyläinen, Kulmala, Malinen, Möller, Vesalainen 2 p Nina Widén.
Akavalaisten työaikakäytännöt esimerkkejä jäsenliitoista
Kiireen kesytys tekemällä olemisen mielentilaa Tapio Malinen PsykoVirtapiiri
-Jatkuvasti, eli useammin. kuin neljän vuoden välein Strateginen omistajaohjaus ”Yhtiökokous” ”Hallitus” ”Superlauta- kunta” Strategiset asiantuntijaryhmät.
Yhteistyössä Tietohallinto liikunnassa ja urheilussa
Jukka Ollila | Novago Yrityskehitys Oy Yritystalo BusinessLohjan ensimmäinen vuosi.
Mitä nuorille kuuluu? Eveliina Karjalainen.  Toisilla näyttää menevän paremmin kuin koskaan, toisilla huonommin kuin koskaan. Molemmat ryhmät tuntuvat.
MEGATRENDIT  YHTEISKUNNASSA VAIKUTAA MEGATRENDEJÄ, JOTKA VAIKUTTAVAT SEURAKUNTATYÖHÖN.
Kulttuuri- ja nuorisoalojen kunta- ja järjestötoimijoiden koulutus- ja verkostoitumispäivä Yhteisöllisyys ja hyvinvointi Hannu Kareinen.
Videoneuvottelufoorumi. Mikä on videoneuvottelufoorumi  Videoneuvottelufoorumi on kansallinen yhteistyöalusta yksityisen ja julkisen sektorin toimijoille,
EU-vaikuttaminen Suomessa
TTL Sosiaalisessa mediassa
AR/20111 EUROOPPALAISIA SUUNTAVIITTOJA Subsidiariteetti Kansalaisläheisyys Regionalismi Federalismi Oikeusvaltio
Sosiologian johdantokurssi 2005 HY Sosiologian laitos prof. Pekka Sulkunen -ti Franzenia A-Sali - pe Unioninkatu 40 Sali 1 - HUOM! Ei luentoa.
KANSALAINEN VAIKUTTAA
Kuntalaki uudistuu -seminaarisarja: Miten kunnallisen päätöksenteon läpinäkyvyyttä ja luotettavuutta parannetaan? Puoluerahoituksen kehittämistä.
Yksityisen sosiaali- ja terveydenhuollon lakien uudistaminen
LÄHELLÄ MUTTA SILTI NIIN KAUKANA - Kansalainen ja EU Teija Tiilikainen Eurooppa-tutkimuksen verkosto.
HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA VASTUUALUE 1VASTUUALUE 3 VASTUUALUE 4 VASTUUALUE 2 SIHTEERI MALLISEURA RY / HALLITUS - dynaamisen organisaatiokaavion esittely.
PÄIJÄT-HÄMEEN PALVELURAKENNEUUDISTUSPROJEKTI Jaana Simola.
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND 1 Maailmantalouden näkymät ja Suomen haasteet Pääjohtaja Erkki Liikanen
Kuntien rooli lähipalvelujen ja lähiosallisuuden varmistaminen
Hyvinvointivaltio ja vapaaehtoistyö osana kansalaisyhteiskuntaa Sakari Möttönen
Teemme tulevaisuutemme - yhdistyskierros syksy 2014.
Pertti Koistinen Työllisyysturva globalisoituvassa taloudessa Näkökohtia joukkoirtisanomisiin.
Tekstiä tähän kohtaan ” Osaavana pidempään työelämässä”
KANSALAISVAIKUTTAMINEN
Puolueet: Puolueiden merkitys:
Suomi 2028 – Suomi ja globaali maailmantalous I Globalisaatio edennyt vuosituhansia Teollinen vallankumous kiihdytti globalisaatiota; Suomi tuli todella.
Euroopan unionin rajojen ja maahanmuuton hallinta
Nuorisovaltuustotoiminta ja nuorten osallisuus Suomessa
Johtamiskorkeakoulu Tay
Presidentin asema: Perustuu perustuslakiin (HM, VS) Uudistettu 2000
TALOUSHALLINTO UUDISTUU 2010 ALKAEN Camilla Elander Kvestuuri
Standardit, mitä ne ovat? Jari Välkkynen, Lähde:
Standardisointi Mikko Huuskonen, OTT, dos Neuvotteleva virkamies, TEM.
Leif Åberg: Viestinnän näkökulma kolmanteen sektoriin Opinto-ohjelma Viestintä ja yhteisöt 2001.
PTT Talousnäkymät Pellervon Päivä Pasi Holm Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos.
Afrikka kylmän sodan jälkeen Risto Marjomaa
Väestöllinen muuntuminen
Moodlen opetus, projekti- ja intrakäyttö samassa organisaatiossa Pauliina Veräväinen, TaY.
Ajankohtaista yliopistosektorilla MYR Koulutusjaosto Riitta Pyykkö.
Teema tarkoittaa:  Elämässä ja arjessa selviytymistä  Hyvinvointia ja terveyttä  Omasta ja muiden turvallisuudesta huolehtimista eri tilanteissa, myös.
Demokratia.
YHTEISKUNTAOPPI YH1 PERUSKÄSITTEITÄ - TEHTÄVÄ!. POLITIIKKA 1. Organisoituneen ihmisryhmän hallitsemista  Esim: koululaiset  koulupolitiikka, vanhemmat.
Kirjan tehtävien vastaukset s. 114 III Vaikuttamisen kanavat 10 Media on tärkeä mielipidevaikuttaja.
Julkisen hallinnon ICT-näkymiä HAKA-Virtu tilaisuus Tuomo Ahjokannas
Viestintä ja tiedottaminen Kuinka viestinnästä saadaan vaikuttavaa? Kuinka muut nuoret tavoitetaan tehokkaasti? Miten tiedotteemme lyö läpi mediassa?
Uusien toimijoiden koulutus Hallituksen toiminta, oikeudet, velvollisuudet, toimihenkilöiden tehtävät Markku Tikkanen ja Kirsi Contursi.
Missä valta Suomessa sijaitsee? Poliittinen valta on perustuslain mukaan kansalla, joka käyttää sitä suoraan tai edustajiensa välityksellä. Suomi on edustuksellinen.
Tulevaisuuden kunta – parlamentaarinen työryhmä
Liikenne- ja infra-alan osaamisen kehittämisfoorumi, LIKE
Liiketutkimusteorian pragmatistinen kritiikki
YH 1, OPS Aloitustunti.
OSUUSTOIMINNALLISEN YRITYSVERKOSTON JOHTAMINEN
Tulevaisuuden työvoiman tarve ja maahanmuutto
Future Vision Plan III Piirin 1410 toimintasuunnitelma 2012–2013
YK:n Kansainvälinen osuustoimintavuosi 2012
Finanssipolitiikka = Valtion Budjettipolitiikka ja Rahapolitiikka =Keskuspankin korkopolitiikka TALOUDEN SUHDANTEISSA.
Työttömyys Työvoima = 15-74v. työlliset ja työttömät henkilöt
YH 1, OPS Aloitustunti.
Eduskunta Eduskunnan tärkeimmät tehtävät
22. Suomen yhteiskuntahistoria – lyhyt versio
1. Kansalaiset - medborgare
vaikuttaminen - järjestötoiminnan perusteet ammattiin
Kirkkona monikulttuurisessa yhteiskunnassa
Ensimmäinen ja toinen moderni
Tulevaisuuden osaamistarpeet ja työelämän muutos
Asukkaat maakunta- ja sote-uudistuksen keskiöön
Esityksen transkriptio:

Poliittisten puolueiden muuttuminen Heikki Patomäki NIGD, Network Institute for Global Democratisation

Puolueiden alkuperä ja muuttuminen •Useimmat nykyiset puolueet peräisin yli 100 vuoden takaa •Massaliike  yhdistys  puolue  eduskuntaan ja mahdollisesti hallitukseen •Aiemmin: sisäkkäisten kehien malli –johto – ammattitoimitsijat – aktivistit – jäsenet – äänestäjät •Sisäkkäisten kehien mallin on kuitenkin purkautunut jo pitkän aikaa

Demokratian jälkeinen puolue? •Colin Crouch: ”post-demokratia puolue” •aktiivinen jäsenkunta vähenee ja sen merkitys pienenee •maatalouden ja teollisuustyöläisten määrän laskun takia äänestäjäkunta on keskimäärin keskiluokkaistunut (individualistiset konsumeristit) •puolueen johto suuntautuu median välityksellä suoraan äänestäjäkuntaan (mielipidetiedustelut, mediakampanjat etc) •puolueen ytimestä tulee politiikan ammattilaisia, joille ”politiikka” on vain yksi mahdollinen uravalinta •julkisen tuen lisäksi myös yksityinen raha tulee yhä tärkeämmäksi  alttius lobbaukselle

Demokratian jälkeinen puolue, osa 2 •Colin Crouch: ”post-demokratia puolue” •puolueen johto ja ammattilaiset verkottuvat poikkikansallisen liikkeenjohtoluokan kanssa  näkemykset yhdenmukaiseksi yksityisen pääoman näkemysten kanssa •yliopistollinen koulutus  hiljaiset episteemiset siirtymät (esim. taloustiede) •aikahorisontti on lyhentynyt ja ohjelmallisuus vähentynyt •vaaleissa on kyse yhä useammin paljolti vain siitä, kuka valitaan hoitamaan yhteisiä asioita (”hyvä tyyppi”) •lisäksi ”globalisaation” mekanismit ja ehdollistamiset

Demokratian jälkeinen puolue, osa 3 •lisäksi ”globalisaation” valtamekanismit ja ehdollistamiset •demokraattinen tili- ja vastuuvelvollisuus ei enää toteudu: hallitukset ovat käytännössä vastuussa mm. toisille hallituksille, kansainvälisille järjestöille ja poikkikansallisille sijoittajille •lait ja säädökset valmistellaan käytännössä erilaisissa poikkikansallisissa verkostoissa •”yhteisten asioiden hoitaminen” typistyy suurelta osin vain annetun uusliberalistisen globalisaatio-ohjelman toimeenpanemiseksi

Kapitalistinen maailmantalous •Kapitalismia on aina luonnehtinut tendenssi kohti universalisaatiota ja hyödykkeistämistä –yksityinen omistusoikeus – kapitalistinen ihmiskäsitys •Elämme kapitalistisen maailmantalouden (toistaiseksi?) korkeinta vaihetta •Emansipatorisen politiikan ehto kaikkialla: maailmanpolitiikan re-konstruktio ja maailmantalouden uudelleen säätely •Globaalit hallintajärjestelmät mielekkäitä jos: –ne samalla myös lisäävät moniarvoisuutta ja eri toimijoiden autonomiaa –avaavat tiloja ja paikkoja demokraattiselle maailmanpolitiikalle

”Kansainvälisen” ja kapitalismin jälkeen…? Emansipatorinen maailmanpoliittinen projekti: 1)globaali turvallisuusyhteisö –turvallistamisen purkaminen –rauhanomaisten muutosten mahdollisuus –institutionaaliset mekanismit  demokratisaatio 2)globaalin hallinnan demokratisaatio –legitimaatio -- oikeudenmukaisuus –tehokkuus ja järkiperäisyys 3)globaalidemokraattinen uudelleen säätely –osallistavan autonomian lisääminen –säätely- ja tulonjakomekanismien luominen ja hyödykkeistymisen purkaminen –myös järkiperäisen maailmantalouden ja globaalin turvallisuusyhteisön edellytys –emansipaatio voi seuraavassa tilanteessa edellyttää demokraattista ja moniarvoista (markkina?)sosialismia

Uusia globaaleja poliittisia puolueita? •Uudet liikkeet, globaali kansalaisyhteiskunta: –uusia poliittisuuden muotoja ja vaikuttamisen tiloja •Ei enää yhden asian liikkeitä vaan asialista on laajentunut  uusi ohjelmallisuus ja globaalit reformit •Toistuuko modernin teollisuusyhteiskunnan kehitys globaalissa mittakaavassa? •H.G.Wells: The Open Conspiracy (1928/1933) –maailmanlaajuinen liike, rakentaa maailmanvaltion –ei keskitetty organisaatio, vaan massaliike syvällisessä merkityksessä –”multitude” (vrt. Hardt & Negri) –myöskään ”maailmanvaltio” ei ole välttämättä valtio nykyisessä suvereenien valtioiden mielessä; se voi koostua pikemminkin globaaleista funktionaalisista hallintajärjestelmistä eri alueilla •Globaalissa kansalaisyhteiskunnassa vallitsee tällä hetkellä suuri epäluulo koko puolueideaa kohtaa –mutta kehitys voi kuitenkin olla menossa tähän suuntaan nopeastikin