URHEILIJOIDEN OPINTO-OHJAUKSEN HAASTEET JA LISÄVAATIMUKSET URHEILUAKATEMIA- JÄRJESTELMÄSSÄ 12.11.2007 PORI Tuuli Merikoski-Silius Opintokoordinaattori.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Pori Tuuli Merikoski-Silius opintokoordinaattori Suomen Olympiakomitea
Advertisements

Opiskelun ja urheilun yhdistäminen
SUOSITUKSET • viisi ministeriötä - sosiaali- ja terveysministeriö - opetus- ja kulttuuriministeriö - ympäristöministeriö - liikenne- ja viestintäministeriö.
Turun Seudun Urheiluakatemia Avaustilaisuus
Pääkaupunkiseudun Urheiluakatemia
Päijät-Hämeen Urheiluakatemia YLÄKOULUVALMENNUS Yläkouluvalmennuksen työpaja Jyväskylä
KATRI TOLONEN Urheiluakatemia Urhea. Urhea  Pääkaupunkiseudun urheiluakatemian perusajatus on verkottaa urheilun ja opiskelumaailman osaajat yhteen 
Jokaisella lapsella on mahdollisuus…
Tampereen urheiluakatemia I-vaihe Paikallisen verkoston rakentaminen ja toiminnan käynnistäminen •opiskelun ja urheilun yhdistäminen (korkeakoulu.
Innostaa, uudistaa ja yhdistää. Annetaan jokaisella lapselle mahdollisuus…
NUOREN URHEILIJAN OPISKELU JA URHEILU-URA Olympia-akatemian istunto 15
Maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden tukeminen Variassa Kamut-projektin yhteenvetoa Varian opettajien kokemuksia.
URHEILUAKATEMIAVERKOSTON VALTAKUNNALLINEN KEHITTÄMINEN V
PYRKIMYS ERINOMAISUUTEEN
Huippu-urheilunmuutos.fi Pääkaupunkiseudun yläkouluverkosto Antti Paananen Huippu-urheilun muutosryhmä.
 Polun taustalla HUMU-ryhmän selvitys suomalaisten huippu-urheilijoiden poluista  Suomalaisten arvokisa menestyksen heikkeneminen 1970  2000-luku 
HENKILÖKOHTAINEN NÄYTTÖSUUNNITELMA – HENSU Seija Pajukoski
Esitys Juha Mieskolainen
TÖIDEN PRIORISOINTI JA AJAN HALLINTA
Urhean yläkouluverkosto Olympiastadion Asko Härkönen Suomen Olympiakomitea.
Vastustaja vai kilpakumppani? Ringeten Reilu Peli –periaatteet Suomen Ringetteliiton syyskokous.
Etelä-Karjalan Urheiluakatemia
Urheiluakatemiat Korkeakoulujen liikuntatoimien verkostotapaaminen 3.6.
1/17 NIVELVAIHEEN TOIMINTAMALLI Luonnos
ITSETUNTEMUS JA OMA OSAAMINEN
JOHTAJIIN KOHDISTUVAT ODOTUKSET
Heinolan kaupungin opetussuunnitelma
Kokemuksia akatemiakiertueelta / Humu Keskustelun Top 6 aiheet lasten liikunta urheilijan arki ja sen haasteet valmennusosaaminen, valmennuksen johtaminen.
Kohti Olympia- valmennuskeskusta
Parempi arki tuo paremman tuloksen! Olosuhdestrategia ja muita kehitysaskeleita.
Antidopingkoulutus Urhea asiantuntijaverkosto Helsinki Samuli Rasila.
Opiskelun ja huippu-urheilun yhdistäminen korkea-asteella
 Kysely avoinna sivuilla www.pesis.fi  Kyselyyn saatiin 93 vastausta  Kysely oli osin yhtenevä SLU:n keväällä 2012 järjestämään.
Tule Urheiluseuraan Liikkumaan -hanke. TUL:n Tule Urheiluseuraan Liikkumaan -hanke on uusi seurojen kehittämishanke. Hankkeen tavoitteena on saada urheiluseurojen.
Kauneuden käytänteet HL-N. n Sama ryhmänohjaaja ensimmäisestä vuodesta kolmanteen vuoteen n Moduloitu opetus, jolloin yksi opettaja opettaa.
Suotuisan oppimistarinan rakentaminen ET- koulutus/T3/ Tapio Malinen.
SARANA Oppimisen tukemisen keskus Koulutuskeskus Agricolassa 2012 Pirkko Naukkarinen Tehostetun ohjauksen Sarana- malli.
O PPILAITOKSEN ARVIOINTI 2014 Opiskelijakyselyn tulokset.
Urheilijan sijoittuminen työelämään Suomen Olympia-akatemia
Valmius tulevaisuuteen Arto Saloranta.
Metropolialueen alueellisen palvelukeskuksen pilottihanke HANKEFOORUMI Palvelumalli urheiluseurojen iltapäiväkerhojen ja iltapäivätoiminnan.
Opettajatuutori (Laurea/ Leppävaara /marata)
OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. ITSEARVIOINTI PERUSTUU SÄÄDÖKSIIN  opiskelijan itsearviointia säätelee laki ammatillisesta koulutuksesta (2005) 
Johtamiskorkeakoulu Tay
Heinolan Tanssikerhon oma seura analyysi 2/23/15.
@Virtuaaliammattikorkeakoulu 5 VirtuaaliAMK - opiskelijan uusi mahdollisuus VirtuaaliAMK - opiskelijan uusi mahdollisuus Annina Korpela, tiedottaja Kehittämisyksikkö.
Opetussuunnitelmaviestinnän kohderyhmät ja viestinnän kohdistaminen (ryhmätehtävä)
TURUN SEUDUN URHEILUAKATEMIA.
Opettajan arviointi Eero Salmenkivi Opettajankoulutuslaitos.
Kilpailijan starttikurssi
Opetusta verkkoon – miksi? Sari Koski-Kotiranta
Liikuntaluokat ja Urheiluakatemia Sami Vastamäki, LiTM, Urheilupuiston koulu, liikuntaluokat.
Urheiluakatemiaopinnot osana korkeakoulujen yhteistä opintotarjontaa – case Itä-Suomi.
1. Kasva urheilijaksi Oulussa URHEILIJAN / LIIKKUJAN POLKU.
TERVEYSTIETO 8 1. Tunne itsesi. Tunne itsesi Itsetunto tarkoittaa omien hyvien puolien ja heikkouksien tuntemista sekä niiden arvostamista. Kukaan ei.
Yläkoulutoiminta Pääkaupunkiseudun urheiluakatemia
Urheiluakatemiaohjelma
Mikkeli Pasi Savonmäki Kohtaamo-hanke
Katrina Vartiainen, Turun normaalikoulu
Kohti maailman huippua. Pääkaupunkiseudun urheiluakatemia
Lapin liikuntastrategiaa läpileikkaavat asiat
Taustatietoa Kysely avoinna sivuilla
VAU:n huippu-urheilustrategia
Valmentajan osaamisen arviointi valmennustilanteessa
VAU huippu-urheilustrategia
14.00 Tervetulosanat. Hannele Hiilloskorpi valmennuskeskuspäällikkö Varalan Urheiluopisto ja Tampereen Urheiluakatemia Pirkanmaa on paras paikka.
Ammatillinen tutkinto urheilijoille
11–17-vuotiaiden psyykkinen kehitys
Psykologi Vilhelmiina Välimäki
Esityksen transkriptio:

URHEILIJOIDEN OPINTO-OHJAUKSEN HAASTEET JA LISÄVAATIMUKSET URHEILUAKATEMIA- JÄRJESTELMÄSSÄ PORI Tuuli Merikoski-Silius Opintokoordinaattori Suomen Olympiakomitea

Urheiluakatemioiden asemointi osana suomalaista valmennusjärjestelmää Olympiakomitean työryhmä 2007: •ydintehtävien kirkastaminen •selkeän roolijaon hahmottaminen, suhde olemassa oleviin järjestelmiin •pysyvien rakenteiden luominen, rahoitus •laatukriteerit, perusteet toiminnan arvioimisille, valtakunnallisten statusten myöntämiselle •valtakunnallinen koordinointi

Urheiluakatemioiden ydintehtävä, missio ”Mahdollistaa siviiliuran rakentaminen huippu-urheiluvalmentautumisen rinnalla.” Tämä tarkoittaa: •urheilun ja opiskelujen joustavan yhdistämisen tukemista (erityisesti korkea-asteella) •valmentautumiseen ja urheilijan elämään liittyvien tukipalvelujen tarjoamista sekä lajikohtaisten harjoittelukeskusten ja eri toimijoiden yhteistyön kautta •osallistumista päivittäisharjoittelun/-valmennuksen tehostamiseen •osallistumista ammattivalmennusmahdollisuuksien luomiseen

Urheiluakatemiatoiminnan tulevaisuus: visio 2010 ”Urheiluakatemiat ovat osa Olympiakomitean, lajiliittojen ja OPM:n hyväksymää suomalaista huippu-urheilujärjestelmää. Tämä tarkoittaa, että •urheiluakatemiat ovat alueellisia huippu-urheilun osaamiskeskuksia •toiminta perustuu tehokkaaseen verkottumiseen, kaupunkien, oppilaitosten, lajiliittojen ja paikallisten urheiluseurojen väliseen yhteistyöhön sekä niiden selkeään työnjakoon. •toiminta perustuu liikunnan ja urheilun eettisiin periaatteisiin •valtakunnallisesta koordinaatiosta vastaa Olympiakomitea.”

Työnjako urheiluakatemiatoiminnassa •Oppilaitokset vastaavat opetuksesta, opintojen suunnittelusta ja ohjauksesta sekä urasuunnittelusta. •Kaupungit ja kunnat ovat mukana vastaamassa olosuhteista ja koordinaatiosta paikallisten ja alueellisten päätösten mukaisesti. •Lajiliitot ja seurat vastaavat valmennus- ja kilpailutoiminnan järjestämisestä -valmennuksen päävastuu on henkilökohtaisilla tai joukkueiden päävalmentajilla. •Urheiluakatemia on koordinointielin, joka verkottaa toimijoidensa tukijärjestelmiä ja –palveluja urheilijoiden ja valmentajien ulottuville.

Valtakunnallinen urheiluakatemia -status •Olympiakomitealla vastuu akatemioiden valtakunnallisesta koordinoinnista ja arvioinnista  sisäinen työryhmä valmistelemaan urheiluakatemioiden arviointiprosessia (auditointia), jonka perusteella OK:n hallitus myöntää valtakunnalliset urheiluakatemiastatukset •Arvioitavat kohteet (peruskriteerit + arvioitavat seikat): 1) opiskelumahdollisuudet 2) Valmentautuminen 3) valmentautumisen tukitoimet 4) Valmentautumisolosuhteet 5) akatemian hallinnolliset järjestelyt 6) akatemiatoiminnan seuranta

Auditointi: Opiskelumahdollisuudet Peruskriteeri: •3.1.3 Oppilaitosten sitoutuminen on dokumentoitu a) oppilaitosten ja akatemian välillä on vähintään kumppanuussopimukset, joissa on kirjattuna yhteiset tavoitteet ja sovitut käytännöt b) oppilaitoksissa on nimetyt yhdyshenkilöt, jotka koordinoivat urheilijoiden opintojen ohjausta, opintojen järjestelyjä ja urasuunnittelua Arvioitavat: •3.1.4 oppilaitoksen urheilijamäärä •3.1.5 akatemiaoppilaitoksen mahdollisuus tarjota joustavia opintoratkaisuja •3.1.6 akatemiaoppilaitoksessa jo toteutetut toimenpiteet urheilijoiden opintojen ohjauksen, opintojärjestelyjen ja urasuunnittelun tehostamiseksi •3.1.7 oppilaitoksen aktiivisuus akatemiatoiminnassa •3.1.8 oppilaitoksen yhdyshenkilön toimintaedellytykset •3.1.9 oppilaitoksen esteettömyys • opiskelupaikkavoluumin/opiskelualatarjonnan kokonaisuus

Opinto-ohjauksen haasteita urheiluakatemiajärjestelmässä •Urheilijat yhä enemmän pois yhä lyhyemmällä varoitusajalla: erityisjärjestelyjen tarve kasvaa •Opettajat konservatiivisia vs. opettajat liian joustavia •Vanhat toimintakäytännöt vs. uusien opetus- ja arviointimenetelmien kehittäminen •Urheilijoiden passiivisuus vs. ohjauksen riittämättömyys/huono saavutettavuus •Realistisen HOPSin rakentaminen: -opintoalojen, urheilulajien ja urheilijoiden eroavaisuudet -priorisointi, vuorottelu -urheilijoiden, valmentajien ja vanhempien vaatimukset liian kovia/epärealistisia? •Verkostojen hyödyntäminen •Urheiluakatemian koordinaattorilla ja oppilaitosyhdyshenkilöillä merkittävä rooli

Opiskelemaan: tilanne haltuun! •Valitse opintoala ja paikkakunta huolella : oma kiinnostus, valmennusolosuhteet & valmentaja, ota ennakkoon selvää opintojen rakenteesta ja vaativuudesta! •Varaa opintojen alussa aikaa opiskeluyhteisöön kiinnittymiseen: opettele tuntemaan opiskelukaverit, opettajat, opot, opiskelukäytännöt •Kerro urheilijan arjesta: mitä valmentautuminen tarkoittaa päiväohjelmassa, viikkotunteina, vuositasolla… •Tuo esiin omat tavoitteesi niin urheilussa kuin opiskeluissakin: kerro olevasi motivoitunut opiskelemaan, mutta haluat panostaa myös urheiluun •Näytä oma kiinnostuksesi paitsi sanoina myös tekoina: joustot ja erityisasema on ansaittava

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty? •Tee omien suunnitelmiesi mukainen ja realistinen HOPS: uskalla poiketa ’normista’ •Pyydä (=vaadi) apua opintojen suunnitteluun: opintojen ohjausta ei tulla ”tarjoamaan”, käytä oppilaitoksen asiantuntijoita hyväksi joustavien opintoratkaisujen löytämiseksi •Ota selvää opintojesi rakenteesta: Mitkä ovat ydinopinnot? Mitä voi siirtää tulevaisuuteen, niin että opintojen jatkuvuus ei kärsi? •Ennakoi poissaolot: sovi korvaamisista etukäteen, tentit leireillä, uusinnat, ovatko läsnäolovaatimukset oikeutettuja? •Ennakoi kuormituspiikit: uskalla satsata urheiluun ja opiskella vähemmän ja päinvastoin. Tee tietoisia valintoja, valmentaja mukana suunnittelussa.

Millaisia taitoja opiskelun ja urheilun ja muun elämän välillä tasapainoilevalta urheilijalta vaaditaan? Työstetty URHEAN oppilaitosyhdyshenkilöiden työryhmissä, v.2005 •Pitkäjänteisyyttä, taitoa tehdä suunnitelmia, ennakoida •Kykyä tuottaa kirjallista materiaalia •Oma-aloitteisuutta, aktiivisuutta •Taitoa prioriosoida: mikä on tärkeää, mikä on kiireellistä, milloin teet loput? •Sosiaalisia taitoja, kykyä tulla toimeen erilaisten ihmisten kanssa •Rohkeutta tunnistaa, käsitellä ja puhua omista asioistaan •Itsearviointitaitoja: missä olen hyvä, mitä minun pitää oppia lisää, missä tarvitsen tukea •Taitoa asettaa realistisia tavoitteita, seurata omaa etenemistä ja tarkistaa tavoitteita •Muutoskykyisyyttä, joustavuutta •Kykyä organisoida, delegoida ja pyytää apua •Itsekuria hoitaa myös ikävät ja vaikeat asiat •Itsetuntemusta, oman jaksamisen seuraamista, rohkeutta ottaa välillä omaa aikaa MELKOINEN LISTA… TÄHÄN URHEILIJA TARVITSEE AIKUISTEN APUA…

KOSKA URHEILU ON IKUISTA Suomen Olympiakomitean tehtävänä on varmistaa, että suomalaisen urheilun sankaritarinat jatkuvat.

•Kiitos itsellenne hyvän tilaisuuden järjestämisestä. •Ohessa esitykseni. Kaikkia dioja en käynyt läpi, mutta laitoin ne mukaan joka tapauksessa. •Tuuli •