Ehkäisevä lastensuojelu Sirpa Taskinen 14.1.2008

Mihin ehkäisevää työtä tarvitaan? Kaikissa yhteiskunnissa kaikkina aikoina lasten kasvatus ja puolisoiden väliset suhteet ovat olleet tärkeitä koko yhteisön elonjäännin ja kehityksen kannalta. Tästä syystä erilaiset tahot (aikaisemmin uskontokunnat ja yhteiskuntautopiat, myöhemmin tieteenalat ja valtio) ovat eri tavoin puuttuneet niihin.

Mitä on perheiden ahdingon taustalla? Taloudellinen tilanne (erityisesti monilapsisilla perheillä, yksinhuoltajilla ja alle 3-vuotiaiden vanhemmilla) Pätkätyöt Alkoholiverotus Asenteet? Vanhemmuuden taidot? Yksinäisyys, tukiverkoston puute

MITÄ VANHEMMAT TARVITSEVAT VOIDAKSEEN EDISTÄÄ LASTEN KASVUA? Sisäistä integraatiota ja mielen tasapainoa Toimivia ihmissuhteita Tietoa lapsen kehityksestä ja kasvatusmenetelmistä Lapsimyönteisiä kasvatusasenteita Aikaa lapsen kanssa Sosioekonomista turvallisuutta = toimeentulo, asunto, asuinympäristö

Mitä lapset tarvitsevat kehityksensä tueksi? jatkuvia aikuiskontakteja lapsen huomioon ottavia toimintatapoja päivähoidossa, koulussa jne. lapsiystävällisen kasvuympäristön mielekkäitä harrastuksia tunne- ja taide-elämyksiä ystävyyssuhteita oman ikäpolven kanssa

Uusi lastensuojelulaki panostaa ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen tukeen Ehkäisevä lastensuojelu = yleisiin kasvuoloihin vaikuttaminen huoltajien tukeminen lasten kasvatuksessa varhainen tuki (varpu = varhainen puuttuminen)

Lasten suojelun kokonaisuus Peruspalvelut (neuvola, päivähoito, koulu, nuorisotyö, mielenterveys- ja päihdepalvelut, kodinhoito terveydenhuolto, liikuntatoimi ym.) Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu (lastensuojelutarpeen selvitys, avohuolto, kiireellinen sijoitus huostaanotto, sijaishuolto, jälkihuolto) Ehkäisevä lasten suojelu (lasten tukeminen perus- palveluissa, järjestötoiminnassa ym.) Kasvuolosuhteiden kehittäminen (riittävät ja jatkuvat aikuiskontaktit, lapsen huomioon ottavat toimintatavat, turvallinen, terveellinen ja virikkeitä antava kasvuympäristö)

Suotuisien kasvuolosuhteiden luominen kunnassa edellyttää palvelujärjestelmän kehittämistä lasten ja lapsiperheiden perus- ja erityispalveluiden eri sektoreilla sekä sektorirajat ylittäviä yhteispalvelumuotoja. Lisäksi tarvitaan palvelujen sisällöllistä kehittämistä kasvatuksen tukemiseksi ja lapsen kehityksen turvaamiseksi

Lasten kasvua edistetään kunnan peruspalveluissa neuvola, päivähoito, koulu, nuorisotyö, mielenterveys- ja päihdepalvelut, kodinhoito, terveydenhuolto, kirjasto ja sivistystoimi, liikuntatoimi jne. sekä järjestöjen ja kirkon toiminnoissa

Perhekasvatusta ja kasvatuksen neuvontaa varten kunnassa voi olla esimerkiksi pienten lasten vanhempien kokoontumistiloja lasten ja nuorten ryhmiä, nuorisotiloja ja työpajatoimintaa keskusteluiltoja kasvatuskysymyksistä ja elämäntaitojen opettelua eri-ikäisten lasten vanhemmille tarkoitettuja ryhmiä kasvatuksen opastusta toiminnallisin muodoin, esimerkiksi videoinnin avulla taloudenhoidon ja keittotaidon kursseja kuntaan muuttavien uusien perheiden vastaanottotilaisuuksia opasvihkosia perheiden erilaisten ongelmatilanteiden varalle

Vanhempien tukeminen lasten kasvatuksessa Kasvatuskurssit (ohjaava kasvatus) Perheneuvolan avoimet ovet ja tiedotus Keskusteluryhmät (parisuhde, vanhemmuus, vuorovaikutustaidot jne.). Toiminnalliset ryhmät (esim. ruuanlaitto, käden taidot) Vertaisryhmätoiminta (esim. kuntaan muuttajille, murrosikäisten vanhemmille) Kasvatuspulmissa palvelevat puhelimet Kummi- ja tukiperheet Kesäleirit ja muu lomatoiminta jne.

9 § Tuki koulunkäyntiin Kunnan tulee järjestää koulupsykologi- ja koulukuraattoripalveluita, jotka antavat esi-, perus- ja lisäopetuksen sekä valmistavan opetuksen oppilaille riittävän tuen ja ohjauksen koulunkäyntiin ja oppilaiden kehitykseen liittyvien sosiaalisten ja psyykkisten vaikeuksien ehkäisemiseksi ja poistamiseksi. Palveluilla tulee edistää myös koulun ja kodin välisen yhteistyön kehittämistä.

Varhainen tukeminen (early intervention) Huolen tunnistaminen Huolen ottaminen rakentavasti puheeksi Kokemuksellinen oppiminen Oikea ajoitus Keskeistä luottamuksen ja kumppanuussuhteen luominen Riittävästi aikaa

Hyviksi havaittuja varhaisen tuen työmuotoja Vertaisryhmät Perhekahvilat Kotiapu Elämänkerralliset työkalut: elämänjana, omahistoria-kansiot Vanhemmuuden roolikartta Sosiodraama Lapsille: pelit ja leikit Läheisneuvonpito

Ennaltaehkäisy kirjataan lastensuojelun kehittämissuunnitelmaan Kunnan tai useamman kunnan yhdessä on laadittava lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi suunnitelma, joka hyväksytään kunkin kunnan kunnanvaltuustossa ja tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa Suunnitelma on otettava huomioon kuntalain (365/1995) 65 §:n mukaista talousarviota ja -suunnitelmaa laadittaessa.

Suunnitelmassa tulee olla tiedot 1) lasten kasvuoloista ja hyvinvoinnin tilasta; 2) lasten hyvinvointia edistävistä ja ongelmia ehkäisevistä toimista; 3) lastensuojelun tarpeesta kunnassa; 4) lastensuojeluun varattavista voimavaroista; 5) lastensuojelulain mukaisten tehtävien hoitamiseksi käytettävissä olevasta lastensuojelun palvelujärjestelmästä; 6) yhteistyön järjestämisestä eri viranomaisten sekä lapsille ja nuorille palveluja tuottavien yhteisöjen ja laitosten välillä; sekä 7) suunnitelman toteuttamisesta ja seurannasta.

Myös ilmoitusvelvollisuudella on osuutensa ennaltaehkäisyssä Sosiaali- ja terveydenhuollon, koulutoimen, nuorisotoimen, poliisitoimen ja seurakunnan (jne.) palveluksessa tai luottamustoimessa olevat henkilöt ovat velvollisia viipymättä ilmoittamaan salassapitovelvollisuuden estämättä jos he tehtävässään ovat saaneet tietää lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttää lastensuojelun tarpeen selvittämistä. Myös muu lasten kanssa työskentelevä henkilö tai yksityishenkilö voi tehdä tällaisen ilmoituksen häntä mahdollisesti koskevien salassapitosäännösten estämättä.

Lasten huomioiminen elinympäristöön kohdistuvissa päätöksissä. Lapset ovat aikuisia konkreettisemmin ja kokonaisvaltaisemmin sidoksissa siihen ympäristöön, jossa he kulloinkin elävät. Esimerkiksi liikennevalot, jalankulkusillat, puistojen varustukset, alkoholin myyntipaikat, urheilukentän tai uimalan rakentaminen, puhdas juomavesi ja hyvässä kunnossa oleva viemäriverkosto jne. vaikuttavat suoraan lasten jokapäiväiseen elämään.

Lasten arkipäivän ympäristön puitteet Lapsiryhmän koko vaikuttaa kaikkeen arkipäivän toimintaan. Paljon lapsia ahtaissa tiloissa lisää aggressiivista käyttäytymistä. On myös suuri merkitys sillä, missä päiväkodit ja koulut sijaitsevat, miltä niiden pihat ja luokkatilat näyttävät, ja mitä niissä voi tehdä. Onko lapsilla taukojen aikana mahdollisuus mielekkääseen puuhailuun, joka lisää yhteishenkeä?

ERILAISTEN PÄÄTÖSTEN VÄLITTÖMÄT VAIKUTUKSET LAPSIIN terveys ihmissuhteet asuminen ja liikkuminen arjen sujuvuus osallistuminen tasa-arvo

Esimerkki: ARJEN SUJUVUUS vaikuttaako asia lasten nukkumiseen / herättämiseen / päivärytmiin? joutuvatko lapset jatkuvasti siirtymään paikasta toiseen? joutuvatko lapset toistuvasti odottelemaan? onko lapsilla mahdollisuus yksityisyyteen ja omaan tilaan? lisääntyvätkö/vähenevätkö harrastusmahdollisuudet? mitä vaikutuksia toteutuksella on lasten turvallisuuteen? lisääkö toteutus perheen yhteistä ajankäyttöä?

B) PÄÄTÖSTEN VÄLILLISET VAIKUTUKSET LAPSIIN vaikutukset perheen talouteen ja palveluihin vaikutukset yhteisöön ja alueeseen vaikutukset sosiaalisiin suhteisiin

Esimerkki: VAIKUTUKSET YHTEISÖÖN JA ALUEESEEN minkälaisia muutoksia ennakoidaan arvoihin, normeihin ja käyttäytymiseen? aiheutuuko muutoksia elämänlaatuun tai elintapoihin? lisääntyykö turvallisuus? muuttuvatko virikkeellisyys ja virkistysmahdollisuudet? paraneeko alueen esteettisyys (kauneus, näköala, maisema)? muuttuvatko asuntojen hinnat? muutetaanko alueelta pois muutoksen pelossa?