Lastensuojelun suunnitelma Lsl 12 § (417/2007) lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi Relevantti tieto ohjaamaan toimintaa! Sirkka Rousu HTT, projektipäällikkö Haasteet yhteistyölle ! Arjen yhteisöt ja lapsen palveluprosessi palvelemaan lasta, nuorta ja perhettä. Sirkka Rousu 2008

Lisätietoja seuraavista lähteistä sirkka.rousu@kuntaliitto.fi www.kunnat.net/lapset Lastensuojelu (mm. Kuntaliiton yleiskirje 14.12.2007, lasulaki-& terv.huolto yleiskirje 20.12.2007) Lapsipolitiikka Varhainen puuttuminen LapsiARVI (mitä tietoja voisi suunnitelman yhteydessä valita tarkasteltavaksi; tietojen listaus versio 0.1. /18.2.2008 löytyy sivuilta!) Rousu Sirkka 2007: Lastensuojelun tuloksellisuuden arviointi organisaatiossa. Näkymätön tuloksellisuus näkyväksi. Väitöskirja hallintotieteiden tohtorin tutkintoon 7.12.2007. Painettuna Acta-sarja 197/2007. www.kunnat.net/kirjakauppa (25e), tai sähköisenä http://acta.uta.fi /Rousu 682/2007. (mm.liite 6. seurantatietojen koonti) Rousu Sirkka & Holma Tuula 2004 Kuntaliiton neljän kirjan sarja: Lastensuojelupalvelujen hankinta ja tuottaminen; kustannukset ja hinnoittelu; onnistumisen arviointi; laadun hallinta. Painos loppuunmyyty, mutta saatavana maksuttomina pdf-julkaisuina www.kunnat.net/kirjakauppa Valtiontilintarkastajien kertomus ja kannanotot vuodelta 2006: Lastensuojelupalvelujen toimivuus kunnissa. Pdf-raportti tulostettavissa eduskunnan sivuilta. www.lastensuojelunkasikirja.fi ja lastensuojelun kehittämisohjelman raportit Taskinen Sirpa 2007: Lastensuojelulaki 417/2007, soveltamisopas. Stakes. Räty Tapio 2007: Uusi lastensuojelulaki. Edita. Sirkka Rousu 2008

Kunnan tai useamman kunnan suunnitelma lastensuojelun järjestämisestä ja kehittämisestä Lastensuojelulaki 12 § 1.1.2008 L 417/13.4.2007 (ks. myös HE 252/2006, Lakityöryhmän ehdotus, STM selvityksiä 2006:25 Lapsi- ja lastensuojelupolitiikalle ja sen toteuttamisen arvioinnille on uuden lastensuojelulain mukaan näin myös erityislakiin perustuva velvoite. Kuntalaissahan yleisvelvoite valtuustotason arviointiin on ollut jo v.1995 alkaen. Kunnan tai useamman kunnan yhdessä on laadittava lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ja lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi kunnan tai kuntien toimintaa koskeva suunnitelma, joka hyväksytään kunkin kunnan kunnanvaltuustossa ja tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa. Suunnitelma on otettava huomioon kuntalain (365/1995) 65 §:n mukaista talousarviota ja -suunnitelmaa laadittaessa. Sirkka Rousu 2008

Lastensuojelulaki 12 § … jatkoa Suunnitelman tulee sisältää suunnittelukaudelta tiedot: (HUOM! Kunnan/kuntien suunnitelma on strateginen ja konkreettinen toimintaohjelma, joka näiden lain edellyttämien tietojen lisäksi sisältää kunnan arvopohjan, tahtotilan ja päämäärät, linjaukset ja painopisteet sekä konkreettiset kehittämisehdotukset eri vuosille. lasten ja nuorten kasvuoloista sekä hyvinvoinnin tilasta; lasten ja nuorten hyvinvointia edistävistä ja ongelmia ehkäisevistä toimista ja palveluista; lastensuojelun tarpeesta kunnassa; lastensuojeluun varattavista voimavaroista; lastensuojelulain mukaisten tehtävien hoitamiseksi käytettävissä olevasta lastensuojelun palvelujärjestelmästä; yhteistyön järjestämisestä eri viranomaisten sekä lapsille ja nuorille palveluja tuottavien yhteisöjen ja laitosten välillä; sekä suunnitelman toteuttamisesta ja seurannasta > seurantasuunnitelma. Suunnitelma tullaan pääosin hyväksymään vuoden 2009 aikana kuntien uusissa valtuustoissa. Monissakaan kunnissa ei juuri nyt ole välttämättä mielekästä laatia suunnitelmaa suunnitelman vuoksi, sillä kunta- ja palvelurakennemuutokset vaikuttavat mm. siihen, mikä on se toimintaympäristö, johon suunnitelmaa laadittaisiin. Sirkka Rousu 2008

Lastensuojelulain 12 § mukaisen lastensuojelun suunnitelman valmisteluprosessi Kuntastrategia ja TA - linjaukset huomioon Vaihe 2. Toimintaympä- pistöanalyysi ja ennakointi Nykytilasta toimintaympäristön ja lasten ja nuorten tarpeiden muutoksen ennakointiin Yhteiset näkemykset puutteista ja tulevaisuuden tarpeista Vaihe 1. Työsuunnitelman teko Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty kunnanhallituksen päätöksellä yhteinen prosessi keskeisten lain tavoitteiden kirkastaminen kaikille - mitä lastensuojelussa tavoiteltava kytkentä kunnan/ kuntien kuntastrategian keskeisiin linjauksiin Vaihe 3. Strateginen suunta ja painopisteet Yhteiset linjaukset kytkentä kunta- strategiaan Vaihe 7. Toiminnan ja yhteistyön edistäminen Seuranta ja arviointi- ryhmä koordinoi Kehitystoimet vuosit- taisissa suunnitelmissa ja talousarvioissa Työverstaat / lautakuntakäsittelyt Vaihe 4. Keskeiset Kehittämis-ehdotukset Yhteiset näkemykset Vuosittaiset ehdotukset paran- nuksiksi Vaihe 6. Päätöksenteko Vaihe 5. Seurannan suunnitelma Sirkka Rousu 2008 Osallistava ja sitouttava dialoginen valmisteluprosessi > nostettava suunnitelman valmistelu sille organisaatio- ja yhteistyötasolle, jolle se kuuluu Rousu 2008

Vaihe 1. Työsuunnitelman teko - Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty Valmistelun käynnistäminen: kunnanhallitus/toimielin käynnistää eri toimialojen yhteistyöhön perustuvan valmistelun, hyväksyy valmistelusuunnitelman sekä nimeää valmisteluryhmän ja ottaa kantaa samalla päättäjien rooliin valmistelussa valmisteluprosessi on jo siis vahvasti yhteistyöprosessi - TIETÄMYS RIKASTUU DIALOGISSA, korostaa koko kunnan yhteistä vastuuta ja jo prosessin aikana selkiyttää eri toimijatahojen tehtäviä ja työnjakoja > syntyy myös sitoutuminen mille ajanjaksolle suunnitelma laaditaan > v.2009 uudelle valtuustolle päätettäväksi (laadintaanko 2 vuoden, 4 vuoden, vai 10 vuoden perspektiivillä) keitä mukana: kunta/yhdessä toisten kuntien kanssa, yhteistyössä eri toimialojen ja eri toimijoiden kanssa, asiakkaiden ja kuntalaisten ääni! valmistelun vaiheistaminen ja aikatauluttaminen (esim. kun kuntien yhteinen, otetaan kantaa valmistelutapoihin: miten osallistetaan tärkeät avaintahot eri vaiheissa valmistelua ml. luottamushenkilöiden ja muiden lautakuntien rooli valmisteluprosessissa esimerkiksi kussakin vaiheessa ko. asiakokonaisuus voidaan viedä lautakunnan /lautakuntien käsittelyyn tai esim. järjestää yhteiset työverstaat kussakin vaiheessa > sitoutuminen parempaa kun asiaan voi ottaa kantaa koko prosessin ajan eikä vasta ”lausunnon antajana” tai valmiin suunnitelman kertakäsittelyllä. moniammatillisen asiantuntijaryhmän (14§) ryhmän rooli valmistelussa- onko sitä? jo valmistelusuunnitelmassa on kirkastettava lain velvoitteet ja tavoitteet kaikille - mitä lastensuojelussa on lain mukaan tavoiteltava (kuten kasvuolot, ehkäisevä lasu, avohuollon ja peruspalvelujen ensisijaisuus, lapsen asema jne.) tarkistetaan myös kunnan/ kuntien kuntastrategian keskeiset linjaukset Sirkka Rousu 2008

Tarve tehostaa kunnan lastensuojelutyön tavoitteellisuutta, Lastensuojelulain tavoitteena paitsi lapsen aseman parantaminen, mutta myös … Tarve tehostaa kunnan lastensuojelutyön tavoitteellisuutta, suunnitelmallisuutta, pitkäjänteisyyttä, kumppanuutta ja yhteistoimintaa kaikilla toiminnan tasoilla! Sirkka Rousu 2008

Lastensuojelutyön tavoitteellisuus, suunnitelmallisuus pitkäjänteisyys, kumppanuus ja yhteistoiminta tulee tehostua kaikilla kolmella tasolla! Lastensuojelupolitiikan taso: Kunta määrittää linjaukset ja tavoitteet Pitkäjänteinen, tavoitteellinen ja ohjattu lapsi- ja perhepolitiikka ja lastensuojelupolitiikka erityinen fokus riskioloissa kasvavien lasten hyvinvointi: kansalliset ja alueelliset & paikalliset linjaukset lasten tasavertaisuus palvelujen ja tuen saamisessa. hyvinvoivat lapset – tulevat hyvinvoivat aikuiset ja vanhemmat. – kunnan/ kuntien yhteistoimintaelinten päätöksentekijät Palvelujärjestelmän taso: Lapsen ja perheiden tarpeiden mukainen palveluvalikko ja voimavarat Suunnitelmallinen ja johdettu lasten, nuorten ja lastensuojelun palvelujärjestelmä: kunnan ja kuntien yhteistyöhön ja kumppanuuksiin perustuva toimiva ja kustannusvaikuttava palvelukokonaisuus; oma tuotanto ja hankinta. - lasten, nuorten ja perheiden palveluista sekä lastensuojelusta vastaajat johtajat Asiakastyön taso: Johdettu asiakasprosessi Suunnitelmallinen, tavoitteellinen ja johdettu asiakaslähtöinen palveluprosessi: jokaisen lapsen turvallinen kehitys ja kasvu lapsi ja perhe hyötyvät > myönteiset vaikutukset näkyvät lapsen ja perheen elämänlaadun kohenemisena ja voimavaraistumisena – asiakastyöntekijät ja yhteistyötoimijat & asiakas Sirkka Rousu 2008

1 § , 7 §, 11§, 12 § 1 §, 2 §, 4 §, 8§, 9§, 10§ 3 §, 11 §,12§, 30-37§, 40§ Sirkka Rousu 2008

Viranomaisten yhteistyön parantaminen Lastensuojelulain uudistamisen tavoitteita (L 417/2007) - keskeinen tavoite on lisätä työn lapsilähtöisyyttä ja parantaa lapsen asemaa sekä oikeutta osallistua, sosiaalityön tukea, sekä eri tahojen ja toimijoiden yhteistyötä. Lapsen edun ja oikeuksien huomioon ottaminen entistä paremmin lastensuojelua toteutettaessa Lapsen ja hänen perheensä tarvitsemien tukitoimien ja palvelujen turvaaminen Viranomaisten yhteistyön parantaminen Ongelmiin puuttuminen entistä varhaisemmin Tuen vaikuttavuuden parantaminen Lapsen ja vanhempien oikeusturvan parantaminen erityisesti lastensuojelun päätöksenteossa Sirkka Rousu 2008

Lasten tarpeet ja toivomukset Lasu-lain 8§ Myös palveluja järjestettäessä ja niitä kehitettäessä on kiinnitettävä erityistä huomiota lasten ja nuorten tarpeisiin ja toivomuksiin. Lasten, nuorten ja perheiden näkemysten esille saaminen ja huomioiminen suunnitelman laadinnassa ja arvioitaessa palvelujen toimivuutta ja kehittämistarpeita. Mitä erityistä lastensuojelun asiakas tarvitsee ja odottaa erilaisilta palveluilta? mistä tämän tiedämme? Keitä asiakkaamme ovatkaan; mitä heistä tiedämme? ikä, perherakenne, muut taustatiedot, toimintakyky erot eri kylissä/kaup.osissa /kunnissa jne. LSL 417/2007, 8 § Sirkka Rousu 2008

Lapsen etua arvioitaessa on kiinnitettävä huomiota siihen, miten eri toimenpidevaihtoehdot ja ratkaisut turvaavat lapselle - eli käytännössä nämä ovat arviointikriteerejä niin palvelujen järjestämiselle ja kehittämiselle kuin yksittäisen lapsen suunnitelmaa laadittaessa ja sen toteutumista arvioitaessa tasapainoisen kehityksen ja hyvinvoinnin sekä läheiset ja jatkuvat ihmissuhteet; mahdollisuuden saada ymmärtämystä ja hellyyttä, sekä iän ja kehitystason mukaisen valvonnan ja huolenpidon; taipumuksia ja toivomuksia vastaavan koulutuksen; turvallisen kasvuympäristön ja ruumiillisen sekä henkisen koskemattomuuden; itsenäistymisen ja kasvamisen vastuullisuuteen; mahdollisuuden osallistumiseen ja vaikuttamiseen omissa asioissaan; sekä kielellisen, kulttuurisen ja uskonnollisen taustan huomioimisen. LSL 417/2007, 4 § Sirkka Rousu 2008

Lastensuojelu on koko kunnan laaja-alainen tehtäväkokonaisuus … kasvuolot: kasvuyhteisöjen turvallisuus, virikkeisyys ja riskiolosuhteita vähentävä ja ehkäisevä toiminta … kasvua ja kehitystä edistävät …. kasvua tukevat ….. kasvua korjaavat Peruspalvelut … neuvola, päivähoito, koulu, terveydenhuolto, mielenterveys- ja päihdepalvelut, nuorisotyö, liikuntatoimi ym. Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu Ehkäisevä lastensuojelu Lapsuuden eri ikävaiheissa Lastensuojelun suunnitelma ja sen seuranta (12§) uusi lakisääteinen ohjauksen-, johtamisen ja kehittämisen väline lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi sekä lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi Sirkka Rousu 2008

lasten kasvatuksessa: esimerkiksi Kasvua ja kehitystä edistävä toiminta - vaikuttamalla kasvuoloihin ja tukemalla huoltajia lasten kasvatuksessa: esimerkiksi Yhdyskuntasuunnittelu ja –rakentaminen, asuminen, liikennesuunnittelu, Riskiolojen tunnistaminen ja yhteistyö riskien vähentämiseksi. Neuvola, päivähoito, perusopetus, aamu- ja iltapäivähoito, kouluterveys, matalan kynnyksen perhekeskukset, nuorisotyö, vapaa-ajan toiminta, lasten ja nuorten liikunta-, museo-, kulttuuri- ja kirjastopalvelut, kuvataidekoulu, luontokoulu, osallistumisjärjestelmät, lasten ja nuorten ehkäisevä päihdetyö jne. Kasvua tukeva ja turvaava toiminta - tukemalla lasta ja huoltajia lasten kasvatuksessa Perheiden tukipalvelut: mm. lapsiperheiden sosiaalityö, perhetyö, lapsen huoltoon ja elatukseen liittyvät palvelut, lapsiperheiden omaishoidontuki, lapsiperheiden toimeentulotuki, vammaisen lapsen perheen tukipalvelut jne. Lapsen ja nuoren kehitystä tukevat palvelut: mm. lapsiperheiden sosiaalityö, kuraattori- ja psykologipalvelut, keskuslastenneuvola, keskusäitiysneuvolapalvelut, neuvolapsykologipalvelut, puhe-, toiminta- ja fysioterapia, ravintosuunnittelu, nuorisoneuvola, tukihenkilö/tukiperhepalvelu, tukiasumispalvelut, sosiaalipäivystys, etsivä nuorisotyö, sijaishuollon asiakasohjaus, työpajatoiminta, loma-ajantoiminta, nuorisotalotoiminta, maahanmuuttajatyö jne.) Kasvua korjaavat palvelut - perhe- ja yksilökohtainen lastensuojelu, muut lasten ja perheiden erityispalvelut Lapsiperheiden erityispalvelut (lastensuojelun sosiaalityö, sijaishuolto, nuorten vastaanottokoti, ensi- ja turvakotipalvelut) Mielenterveyspalvelut (perheneuvola, lasten mielenterveyskeskus, nuorisopsykiatrian palvelut, aikuisten mielenterveyspalvelut ja valmius perheiden kanssa työskentelyyn ja palveluihin Päihdepalvelut (raskaana olevien palvelut, aikuisten päihdepalvelut, nuorten päihdepalvelut ja hoito) Väkivallan kohteena olevan lapsen erityiset hoito- ja tukitoimet mm. terveydenhuollossa Sirkka Rousu 2008

Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen 11 § > pykälän muotoilut ovat haasteita kunnalle ja sen suunnitelmalle Kunnan on huolehdittava siitä, että ehkäisevä lastensuojelu sekä lapsi- ja Perhekohtainen lastensuojelu järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaiseksi kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. > miten olemme selvillä tarpeesta? Lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelua on järjestettävä tarvittavassa laajuudessa niinä vuorokauden aikoina, joina sitä tarvitaan. Laissa oleva uusi haaste: Lastensuojelun on oltava laadultaan sellaista, että se takaa lastensuojelun tarpeessa oleville lapsille ja nuorille sekä heidän perheilleen heidän tarvitsemansa avun ja tuen miten kunnassa seurataan lastensuojelun laatua, palvelujen toimivuutta ja työn vaikutuksia? Sirkka Rousu 2008

Työltämme odotetaan vaikuttavuutta; muutoksia lasten kasvuoloihin ja yksittäisen lapsen elämän kohenemiseksi > mistä lapset ja perheet hyötyvät, sitä tulisi olla tarjolla: Mikä toimii > siitä huolenpito. Mikä ei toimi > tehostaminen ja Kehittäminen. Olemme tuloksellisuusvelvollisia lapselle ja hänen perheelleen lapsella on oikeus saada parhaat mahdolliset hyödyt/vaikutukset on eettistä käyttää toimiviksi osoitettuja hoito-ja tukimenetelmä Sirkka Rousu 2008

Ehkäisevä lastensuojelu ja varsinainen lastensuojelu 3 § Lastensuojelua on lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu. Lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelua ovat lastensuojelutarpeen selvitys, avohuollon tukitoimet, lapsen kiireellinen sijoitus, huostaanotto sekä niihin liittyvä sijaishuolto jälkihuolto. Sen lisäksi kunta järjestää lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi 2 luvussa tarkoitettua ehkäisevää lastensuojelua. Ehkäisevällä lastensuojelulla edistetään ja turvataan lasten kasvua, kehitystä ja hyvinvointia sekä tuetaan vanhemmuutta. Ehkäisevää lastensuojelua tulee olla lastensuojelussa (ei siis vain kunnan muissa toiminnoissa) Ehkäisevää lastensuojelua on myös kunnan muiden palvelujen piirissä, kuten äitiys- ja lastenneuvolassa sekä muussa terveydenhuollossa, päivähoidossa, opetuksessa ja nuorisotyössä annettava erityinen tuki silloin, kun lapsi tai perhe ei ole lastensuojelun asiakkaana. Sirkka Rousu 2008

Lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun perustehtävän –YDIN- on lapsen kehityksen ja terveyden turvaaminen jos lapsen kasvuolosuhteet vaarantavat tai eivät turvaa lapsen kehitystä ja terveyttä taikka jos lapsi käyttäytymisellään vaarantaa terveyttään ja kehitystään > kunnan toimielimen velvollisuus on ryhtyä avohuollon tukitoimien järjestämiseen viipymättä (34§) jos puutteet lapsen huolenpidossa tai muut kasvuolosuhteet uhkaavat VAKAVASTI vaarantaa lapsen terveyttä ja kehitystä tai lapsi vaarantaa vakavasti terveyttään ja kehitystään käyttämällä päihteitä, tekemällä muun kuin vähäisenä pidettävän rikollisen teon tai muulla niihin rinnastettavalla käyttäytymisellään > kunnan toimielimellä on velvollisuus ottaa huostaan ja järjestää lapsen sijaishuolto lapsen tarpeiden mukaisesti (40§) Miten siis faktisesti seuraamme lastensuojelun asiakkaana olevan lapsen kehitystä ja terveyttä lastensuojelutyön aikana? – esim. säännölliset terveystarkastukset ja niiden dokumentointi (nyt laki edellyttää lapsen terveydentilan tutkimista vasta sijaishuoltoon sijoittamisen yhteydessä, ”ellei sitä huostaanottoon johtaneet syyt huomioon ottaen ole pidettävä tarpeettomana”, 51 §) – eikö pitäisi aina arvioida lastensuojelun asiakkuussuunnitelman laadinnan alkaessa arvioimmeko lapsen terveyden ja kehityksen muutosta asiakassuunnitelman yhteydessä ja miten sen dokumentoimme, jotta voimme kuvata miten tässä ydintehtävässämme olemme onnistuneet? - ja tämän perusteella kehitämme lastensuojelua (mm. kunnan lastensuojelun suunnitelmassa päätetyillä tavoilla) Sirkka Rousu 2008

Lapsen lastensuojelun asiakasprosessi, vastuutyöntekijä ja arviointi, palvelut Rousu, sovitettu SR&TH&MB Lapsi ei ole lsl- Asiakas = EHKÄISEVÄ TEHOSTETTU LASTEN SUOJELU Arvioinnin johtopäätös: Lapsi ei enää asiakas Aina sijoituksen jälkeen jälkihuolto KEHITYSTÄ TUKEVA LÄHI- YHTEISÖ JA PERUS- PAL- VELUT -toimivuus ... ! Lapsi on lastensuojelun tuen ja palvelujen tarpeessa – asiakkaana Lapsen lasu-- tarpeen monipuolinen selvitys Asiakassuunnitelma Kuntouttava tuki Vanhempien oma Suunnitelma tarv. Sijaishuolto- suunnitelma, Suunnitelman toteutus Sijaishuollon päättyminen ja Jälkihuolto > ja jälki seuranta Huolen Tunnistaminen & vart u -tuki Arviointi lapsi tarvitsee juuri lastensuoj. .palveluja? Arviointi … lapsen suunnitelma Arviointi … sijoitustarve Arviointi … jälkihuollon tarve Arviointi huolesta Monialainen ja -ääninen arviointi eri vaiheissa prosessia. Arvioidaan: lapsella on luotto –läheinen lapsen terveys ja kehitys & tuen toimivuus lapsen ja vanhempien sekä läheisten osallisuus ja kokemukset Lapsen palveluprosessista vastaa sovittu peruskunnan/seudun/ alueen lastensuojelun sosiaalityöntekijä – lapselle viimeistään tässä vaiheessa oma sosiaalityöntekijä. lapsen ja perheen vartu -tuesta vastuun kantava työntekijä - voi olla myös lähisosiaalityöntekijä Tehostettua varhaista tukea lapselle, kotiin, vanhemmille lapsen luonnollisissa elin- oloissa - informaatio, neuvontaa - perhepalveluja, perhetyö - vertais-, yhteisön tukea - oppilashuoltoa - tehostettu tuki: pv.hoito, neuvola jne.. Lastensuojelutarpeen arviointiin liittyvät tutkimukset ja selvitykset ja tuen järj. - lapsen ja perheen neuvonta - tehostetut lähi-/peruspalvelut - välittömät kriisipalvelut (jos lapsi vaarassa tai kiireellisen hoidon tarpeessa heti) Kuntouttava tuki ja palvelut lapselle ja perheelle - tehostettu tuki biol. perheelle jos lapsi päädytään sijoittamaan LNP- menettely / muu vast. neuvottelut Kuntouttava tuki ja palvelut lapselle ja häntä hoitaville (perhehoitaja, sukulaishoitaja, lastenkoti …) - lapsen jälkihuoltoon liitt.tuki ja lähi-ihmisten tuki Jälkiseuranta (lapsen/nuoren elämän kehittyminen) Sirkka Rousu 2008

Ilman relevanttia tietoa on vaikea ohjata ja resursoida oikein, johtaa tai kehittää lasten hyvinvointityötä – tarvitaan tietoa palvelujen saatavuudesta, kohdentuvuudesta, riittävyydestä, laadusta palveluprosessien toimivuudesta ja tehokkuudesta (eri näkökulmista ja eri informanteilta, myös kustannusnäkökulma) voimavaroista; henkilöstön määrä, osaaminen, palveluvarustus, muut voimavarat, kustannukset, kustannusvaikuttavuus asiakastyössä onnistumisesta; asiakkaan kanssa arvioidut sekä muutoin vaikutuksista/hyödyistä kertova tieto monipuolinen tieto lasten hyvinvoinnin kehittymisestä; aika ajoin sovitusti koottava moniammatillinen laadullinen tieto esimerkiksi huoliseulat, huomisbarometrin/alue- tai teemaseulan tuottama tieto, kouluterveyskyselyt yms., kvantitatiivinen tieto, joka näkyy mm. toimintatilastoista tietojen tulkintaa laajassa moniammatillisessa dialogissa TIETÄMYS RIKASTUU DIALOGISSA kokonaisarviointi suhteessa lastensuojelun perustehtäviin (lasten kasvuolot ja hyvinvointi, lastensuojelun asiakkaiden tuen toteutuvuus ja hyvinvoinnin kehitys), kokonaisarviointi suhteessa kunkin organisaation vuositavoitteisiin, strategisiin päämääriin esimerkiksi kahden vuoden väliajoin sekä visioihin esimerkiksi valtuustokausittain. Sirkka Rousu 2008

Seutukunta, kunta, paikallistaso Tiedon tarve hallinnon ja organisaation eri tasoilla -esimerkkejä (tieto kumuloituu asiakastasolta alkaen eri tasoille, lastensuojelun kannalta relevanttia tietoa tarvitaan siis erityisesti asiakastason työstä) Kansallisten strategioiden, visioiden, tavoiteohjelmien sekä kansalaisoikeuksien toteutuminen - tilastot ja tunnusluvut Valtakunnan taso, lääni, maakunta, valtakunnallinen järjestö yms. … sekä + talousarvion toteutuminen, kuntalaisten ja asiakkaiden kokemat vaikutukset ja tyytyväisyys, palvelu- järjestelmän & palveluketjujen toimivuus, kustannusvaikuttavuus Seutukunta, kunta, paikallistaso Työyhteisö, organisaatio, toimiala Henkilöstön tyytyväisyys, työyhteisön toiminta, sovittujen tavoitteiden ja laadun toteutuminen, Asiakasprosessi Haluttu vaikutus,muutos asiakkaan toimintakyvyssä tai selviytymisessä (tuloksellisuus), asiakkaan suunnitelmien toteutuminen, asiakkaan kokema hyöty Sirkka Rousu 2008

Tiedon käyttötarpeista kunnissa: 1. nykytilasta toimintaympäristön ja asiakkaiden tarpeiden muutoksen ennakointiin (lasten hyvinvointi- poliittisia ohjelmia ja päätöksiä valmisteltaessa) Relevanttia tietoa! Kuten valikoitua tilastotietoa (erityisesti trenditietoa), kokemustietoa, asiakastyöstä tuotettua kokoavaa tietoa > keskusteltavaksi: mitä tiedot meille kertovat! Tulevaisuusverstaat ja muut osallistavat tavat yhdessä pohtia, mitä tiedot tarkoittavat tulevaisuuden kannalta SWOT-tarkastelu ymv. laadulliset metodit Ennakoinnit tulevasta kehityksestä ja tarpeista 2. Toteutuneen toiminnan seurannassa ja arvioinnissa Kehittämistoimien ja uusien päätösten perustana Sirkka Rousu 2008

Lapsi- ja perhepoliittinen & lastensuojelun suunnitelma on kokonaisuus Kunnan lapsi- ja perhepolitiikka & lasten ja nuorten palvelut edistävät lastensuojelun mahdollisuutta onnistua tehtävässään: Kasvuolot, peruspalvelut, ehkäisevä lastensuojelu myös lastensuojelun avohuoltoa toteutetaan ensisijaisesti tehostettujen peruspalvelujen avulla samoin sijoitetun lapsen arki rakentuu useimmiten peruspalvelujen varaa Lasten, nuorten & perheiden ja lastensuojelun erityisosaamista edellyttävien tehtävien ja palvelujen organisointi kunnassa ja kuntien kesken > tarvitaan laajat väestöpohjat: myös strategisten kumppanuuksien vahvistaminen mitä lastensuojelun voimavarat ylipäätään ovat; kunnalliset voimavarat, asiakkaan voimavarat, luomuverkostojen/sosiaalisen pääoman ml järjestöissä ja yhteisössä lapsen kanssa toimivien muiden aikuisten voimavarat asiakasprosessin omistajan uusi vahvempi rooli ja merkitys >mitä tämän tulisi tarkoittaa konkreettisesti mm. voimavarojen allokointivaltuuksissa lapsen asiakassuunnitelman mukaan Sirkka Rousu 2008

RIITTÄVÄN LIIAN Ajassa olevat Huolet: L a p s i- ja p e r h e p o l i t ii k k a kaikkien lasten ja nuorten hyvinvointi riskiolojen vähentäminen (molemmat ovat Lasu-lain tarkoittamia tehtäviä) Lastensuojelupolitiikka riskioloissa kasvavien lasten ja nuorten hyvinvointi VARPU & VARTU RIITTÄVÄN SUOJAAVISSA KASVUOLOISSA KASVAVAT LAPSET LIIAN HAAVOITTAVISSA KASVUOLOISSA KASVAVAT LAPSET Ajassa olevat Huolet: Yhteisötason tunnistamistehtävä Menetelmät > kehitystoimet Yksilötason tun- nistamistehtävä Menetelmät > rekisteröinti > tuen järjestäminen Kulloinkin elettävä aika määrittää sitä mikä on milloinkin esim. yhteisöissä kasvua haavoittavia riskioloja ja vaikuttavat yksittäisen lapsen kasvuolojen turvallisuuteen - Etiikka ! Sirkka Rousu 2008

tarpeet ------------------ voimavarat & prosessit ------- vaikutukset Lasten ja nuorten hyvinvoinnin perusta: näistä elementeistä muodostuu hyvinvointi –lapsen ja nuoren perustarpeet Hyvinvointipoliittisten ohjelmien toteuttaminen & hyvinvointityö käytännössä Hyvinvoiva lapsi ja nuori sekä perhe. Tavoitteiden mukaisesti toimiva hyvinvointi- politiikka. Hyvinvointi-vajeiden ja terveyserojen kaventumi-nen eri asuinalueilla. Arviointi: Miten hyvin on onnistuttu vanhemmuuden tukemisessa ja lasten ja nuorten hyvinvointi- työssä edistää tukea korjata ja ohjelman tavoitteiden toteuttami- sessa? voima- varat prosessit aikaan-saannokset Turvallisuus Jokaisella lapsella ja nuorella tulee olla ympärillään välittäviä aikuisia. Lapsilla ja nuorilla on mahdollisuus turvalliseen kasvuympäristöön sekä fyysiseen ja henkiseen koskemattomuuteen. Hyvinvointi syntyy Lapsi & vanhemmat perhe, koti, toverisuhteet lähiyhteisöt Lapsi & palvelut pv.hoito, koulu, neuvola yms. erityinen tuki Lapsi & yhteiskunta -kasvuolot media, rakennettu yhdyskunta, kauppapal-velut, liikenne Mitä tekemällä vaikutetaan lasten ja nuorten hyvinvoin-tiin? Hyvinvointi- työn ja ohjelman keskeiset painopis-teet ja tavoitteet keinot edistää tukea korjata Osallisuus Lapsella ja nuorella on mahdollisuus osallistua ja tulla kuulluksi hänelle merkityksellisellä tavalla sekä yksilönä että ryhmänä. Luovuus Lapsilla ja nuorilla on mahdollisuus saada onnistumisen kokemuksia ja toteuttaa itseään leikin, oppimisen ja harrastusten kautta. Arvostus Jokainen lapsi ja nuori on arvokas omana itsenään. Jokainen organisaatio sovittaa omaan toimintaympäristöönsä ja lasten ja nuorten paikallisiin tarpeisiin. tarpeet ------------------ voimavarat & prosessit ------- vaikutukset Sirkka Rousu 2008

Lastensuojelulain 12 § mukaisen lastensuojelun suunnitelman valmisteluprosessi Kuntastrategia ja TA - linjaukset huomioon Vaihe 2. Toimintaympä- pistöanalyysi ja ennakointi Nykytilasta toimintaympäristön ja lasten ja nuorten tarpeiden muutoksen ennakointiin Yhteiset näkemykset puutteista ja tulevaisuuden tarpeista Vaihe 1. Työsuunnitelman teko Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty kunnanhallituksen päätöksellä yhteinen prosessi keskeisten lain tavoitteiden kirkastaminen kaikille (mitä tavoitellaan) kytkentä kunnan/ kuntien kuntastrategian keskeisiin linjauksiin Vaihe 3. Strateginen suunta ja painopisteet Yhteiset linjaukset kytkentä kunta- strategiaan Vaihe 7. Toiminnan ja yhteistyön edistäminen Seuranta ja arviointi- ryhmä koordinoi Kehitystoimet vuosit- taisissa suunnitelmissa ja talousarvioissa Työverstaat / lautakuntakäsittelyt Vaihe 4. Keskeiset Kehittämis-ehdotukset Yhteiset näkemykset Vuosittaiset ehdotukset paran- nuksiksi Vaihe 6. Päätöksenteko Vaihe 5. Seurannan suunnitelma Sirkka Rousu 2008 Osallistava ja sitouttava dialoginen valmisteluprosessi > nostettava suunnitelman valmistelu sille organisaatio- ja yhteistyötasolle, jolle se kuuluu Rousu 2008

Nykytilasta toimintaympäristön ja lasten ja nuorten tarpeiden Vaihe 2. Nykytilasta toimintaympäristön ja lasten ja nuorten tarpeiden muutoksen ennakointiin Ylisektorinen tarkastelu yhdessä esim. ryhmissä: lasten ja nuorten hyvinvointi & kasvua edistävä & kasvua tukeva sekä & kasvua korjaava toiminta ikävaiheet huomioon ottaen; tai mitä lasu-ikkunasta katsoen näkyy eri ikävaiheittain (ks. seuraava kuvio) Relevanttia tietoa! Kuten valikoitua tilastotietoa (menneestä erityisesti trenditietoa, eriteltynä tarpeen mukaan asuinalueittain >hyvinvointierot! Listauksia tarkoituksenmukaisista seurantatiedoista: www.kunnat.net/lapset > LapsiARVI) kokemustietoa (historiallista kokemustietoa sekä tässä ja nyt olevaa ns.hiljaisia signaaleja tunnistavaa kokemustietoa), asiakastyöstä tuotettua kokoavaa tietoa > keskusteltavaksi: mitä tiedot meille kertovat! Tulevaisuusverstaat ja muut osallistavat tavat yhdessä kirjata näkyviin ja pohtia, mitä tiedot tarkoittavat tulevaisuuden kannalta skenaariot mihin suuntaan kunnassa/seudulla oletetaan kehityksen tapahtuvan kannattaa ottaa myös huomion SWOT-tarkastelu ym. vastaavat laadulliset metodit Ennakoinnit tulevasta kehityksestä ja tarpeista: työverstaissa tai toimielinkäsittelyssä Sirkka Rousu 2008

Yksi esimerkki työverstaan laadullisesta ja osallistavasta työkalusta, joka saa esiin olennaisimman kokemustiedon hyödynnettäväksi suunnitelman laadinnassa Mikä toimii ja mikä ei toimi lasten ja nuorten hyvinvointityössä eri toimialoilla ja toiminnoissa: neuvola, päivähoito, koulu, terveys, nuoriso, kasvuolot … Ensimmäinen ääni lasu:lle! Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelutyö kuvaa mitä ikkunasta näkyy eri ikäisen lapsen kasvuolojen ja palvelujen toimivuuden näkökulmasta > erot eri asuinalueilla ! Lasu kuvaa myös odotuksensa eri toimialoille Muut toimijat liittyvät dialogiin: mikä toimii ja mikä ei toimi? Kehityskohteet TIETÄMYS RIKASTUU DIALOGISSA! leikki- ikäiset ala-aste ikäiset yläaste ikäiset nuoret vauvat ja sikiöt Mitä lastensuojelun ikkunasta voidaan nähdä? Lastensuojelu on ikkuna yhteiskunnalliseen todellisuuteen. Sirkka Rousu 2008

Lastensuojelulain 12 § mukaisen lastensuojelun suunnitelman valmisteluprosessi Kuntastrategia ja TA - linjaukset huomioon Vaihe 2. Toimintaympä- pistöanalyysi ja ennakointi Nykytilasta toimintaympäristön ja lasten ja nuorten tarpeiden muutoksen ennakointiin Yhteiset näkemykset puutteista ja tulevaisuuden tarpeista Vaihe 1. Työsuunnitelman teko Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty kunnanhallituksen päätöksellä yhteinen prosessi keskeisten lain tavoitteiden kirkastaminen kaikille (mitä tavoitellaan) kytkentä kunnan/ kuntien kuntastrategian keskeisiin linjauksiin Vaihe 3. Strateginen suunta ja painopisteet Yhteiset linjaukset kytkentä kunta- strategiaan Vaihe 7. Toiminnan ja yhteistyön edistäminen Seuranta ja arviointi- ryhmä koordinoi Kehitystoimet vuosit- taisissa suunnitelmissa ja talousarvioissa Työverstaat / lautakuntakäsittelyt Vaihe 4. Keskeiset Kehittämis-ehdotukset Yhteiset näkemykset Vuosittaiset ehdotukset paran- nuksiksi Vaihe 6. Päätöksenteko Vaihe 5. Seurannan suunnitelma Sirkka Rousu 2008 Osallistava ja sitouttava dialoginen valmisteluprosessi > nostettava suunnitelman valmistelu sille organisaatio- ja yhteistyötasolle, jolle se kuuluu Rousu 2008

Vaihe 3. Strateginen suunta ja painopisteet Työverstas/ toimielinkäsittelyssä Tehdään johtopäätökset nykytilasta ja kehitysennakoinneista Määritetään yhdessä keskeisimmät puutteet ja kehitystarpeet (HUOM! Myös henkilöstöä koskien) Tehdään lapsi- ja lastensuojelupolitiikan keskeisimmät YHTEISET linjaukset, konkreettiset vaikutustavoitteet ja painopistevalinnat > ohjaavat suunnitelman valmistelun jatkotyötä Selkiytetään ja otetaan huomioon kytkennät kuntastrategiassa oleviin linjauksiin mm. lasten ja nuorten palvelujen tuottamisen tavoista (yhteistyö muiden kuntien kanssa, hankinta muilta) kaikkia toimialoja sitovat linjaukset henkilöstöstrategia, osaamisen kehittäminen Sirkka Rousu 2008

Voimakkaasti kehittymässä olevat lasten ja perheiden palvelut > MIHIN KUNTA /KUNNAT YHDESSÄ SATSAAVAT lasten ja perheiden ennakoidut tarpeet huomioonottaen? Neuvolatoiminta koko perheen neuvolaksi ja ’resurssikeskukseksi’ (neuvolaopas 2005) Varhaiskasvatus ja päivähoito; kasvatuskumppanuus (Varsu) Koulu yhteisönä, mm. tutkimuskokeilu ’eheytetty koulupäivä (Pulkkinen&Launonen 2005), myös oppilashuolto (OPM: kouluhyvinvointi-strategia) Matalan kynnyksen perhekeskukset; kumppanuus, vertaisuus, perhetyö jne. (Perhe-ohjelma) Lastensuojelutyö kokonaisuudessaan Lasten ja nuorten psykososiaaliset erityispalvelut; mm. lasten ja nuorisopsykiatria Lasten, nuorten ja perheiden politiikka- ohjelma (VN: 5.12.2007) Sirkka Rousu 2008

Suunnitelmassa tulee asettaa mitattavissa olevat vaikutustavoitteet Suunnitelmassa tulee asettaa mitattavissa olevat vaikutustavoitteet! Esimerkki yksinkertaisesta yhdestä vaikutustavoitteesta ja sen mittarista. Vaikutustavoite: ”Lastensuojelun avopalvelujen asiakkaana olevien lasten elämäntilanne paranee lastensuojelun tukitoimin siitä, missä tilanteessa lapsen asiakkuus alkoi”. Tavoiteltava taso voisi (sosiaalityön nykytilanne huomioon ottaen) olla esimerkiksi: ” 60 %:ssa lapsen tilanne kohenee (ei siis huonone) verrattuna asiakkaaksitulon tilanteeseen.” Tavoitteen mittaamiseksi voidaan samoin määritellä hyvin yksinkertainen asiakaskohtainen mittari, joka kuvaa ainakin sitä suuntaa, mihin asiakkaan osalta on edetty. Sirkka Rousu 2008

Esimerkki yksinkertaisesta asiakaskohtaisesta mittarista Esimerkiksi jokaisen asiakkaan osalta vähintään kerran vuodessa, tai ainakin aina asiakkuuden päättyessä, dokumentoidaan arvio, missä määrin lapsen elämäntilanne on muuttunut verrattuna alkutilanteeseen tai asetettuihin tavoitteisiin nähden: nollasta neljään (0-4) asteikolla dokumentoidaan: onko lapsen elämäntilanne muuttunut erittäin hyvään suuntaan (4), hyvään suuntaan (3), edennyt jonkin verran (2), tilanne pysynyt ennallaan (1), tilanne huonontunut (0). Samaan dokumentaatioon voidaan liittää yhteistyössä asiakkaan kanssa myös arvioivia mainintoja siitä, mitkä tekijät ovat olleet vaikuttamassa edistymiseen tai tilanteen huonontumiseen. Näistä tekijöistä voidaan aika ajoin koota esimerkiksi asiakasotoksia ja pyrkiä arvioimaan niitä mekanismeja, jotka näyttävät aikaansaavan edistymistä lapsen elämässä – onnistumista edistävät mekanismithan voivat löytyä myös ihmisten omista ns.luomuverkostoista, mutta varmaan myös toteutuneista asiakastyön tukitoimista. Sekä vaikuttaviksi arvioiduista että huonosti vaikuttaviksi arvioiduista tekijöistä voidaan oppia. Näin saadaan myös esille jopa haitalliset tukimenetelmät. Sirkka Rousu 2008

Lastensuojelulain 12 § mukaisen lastensuojelun suunnitelman valmisteluprosessi Kuntastrategia ja TA - linjaukset huomioon Vaihe 2. Toimintaympä- pistöanalyysi ja ennakointi Nykytilasta toimintaympäristön ja lasten ja nuorten tarpeiden muutoksen ennakointiin Yhteiset näkemykset puutteista ja tulevaisuuden tarpeista Vaihe 1. Työsuunnitelman teko Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty kunnanhallituksen päätöksellä yhteinen prosessi keskeisten lain tavoitteiden kirkastaminen kaikille (mitä tavoitellaan) kytkentä kunnan/ kuntien kuntastrategian keskeisiin linjauksiin Vaihe 3. Strateginen suunta ja painopisteet Yhteiset linjaukset kytkentä kunta- strategiaan Vaihe 7. Toiminnan ja yhteistyön edistäminen Seuranta ja arviointi- ryhmä koordinoi Kehitystoimet vuosit- taisissa suunnitelmissa ja talousarvioissa Työverstaat / lautakuntakäsittelyt Vaihe 4. Keskeiset Kehittämis-ehdotukset Yhteiset näkemykset Vuosittaiset ehdotukset paran- nuksiksi Vaihe 6. Päätöksenteko Vaihe 5. Seurannan suunnitelma Sirkka Rousu 2008 Osallistava ja sitouttava dialoginen valmisteluprosessi > nostettava suunnitelman valmistelu sille organisaatio- ja yhteistyötasolle, jolle se kuuluu Rousu 2008

Vaihe 4. Keskeiset kehittämisehdotukset Mitä tarvitaan ja mihin kehittämistoimiin ryhdytään: työverstas/toimielinkäsittelyssä kasvua edistävissä asioissa ja palveluissa kasvua tukevissa palveluissa ja toiminnoissa kasvua korjaavissa palveluissa ja toiminnoissa erityisosaamisen tukeminen ja kehittäminen Tuke-rakenteet (usein ylikunnallisia!) HUOM! Ellei kunnassa ole lastensuojelun henkilöstöresursseja, ei ole myöskään lastensuojelutyötä ! (joissakin kunnissa on tarve pikaisiin ns. kriisipäätöksiin henkilöstötilanteen ja työolosuhteiden korjaamiseksi jo nyt – entä kehitys lähitulevaisuudessa!) mikäli kunnassa ei ole esim. yhtäkään lastensuojelun asiakasta, on järkevää jatkaa lasten hyvinvointia edistävää työtä peruspalveluissa ja ehkäisevässä työssä, kasvuolojen turvallisuuden varmistamisessa ja varhaisessa puuttumisessa, mutta kunnalla on oltava myös valmiudet järjestää lapsikohtaisen lastensuojelun tarpeen mukaiset palvelut aina kun siihen ilmenee tarvetta) toimintaa kehittävät konkreettiset ehdotukset ja niiden toteuttamista koskevat selkeät voimavaraehdotukset eri vuosille: Sirkka Rousu 2008

Paras-lain velvoitteet käytännössä Kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskeva laki L 169/9.2.2007 tulee muuttamaan (tai sitten ei?) kuntien palvelujen järjestämistä ja tuottamista myös lasten ja perheiden palvelujen osalta Paras-lain velvoitteet käytännössä Paras-lain mukaan perusterveydenhuolto ja siihen kiinteästi liittyvät sosiaalihuollon tehtävät velvoitetaan järjestämään vähintään noin 20 000 asukkaan väestöpohjalla > tavoite varmistaa kansalaisten oikeudet palveluihin ja lähipalvelujen saatavuus Alle 20 asukkaan kunnat valitsevat tavan, jolla väestöpohja saavutetaan: kuntaliitos tai yhteistoiminta-alueen perustaminen muiden kuntien kanssa (kunta-yhtymänä tai ns. vastuukuntamallilla) Palvelujen järjestämisvastuu siirtyy yhteistoiminta-alueelle, joka voi tuottaa palvelut valitsemallaan tavalla, omana toimintana tai hankkia ne muilta palveluntuottajilta Isommilla väestöpohjilla henkilöstön työnjakoa, osaamisen käyttöä ja rekrytointia sekä vaativan työn tukijärjestelyjä pystytään parantamaan Sirkka Rousu 2008

Moni sosiaalihuollon tehtävistä edellyttää jo nykyisinkin Kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskeva laki L 169/9.2.2007 tulee muuttamaan kuntien palvelujen järjestämistä ja tuottamista myös lasten ja perheiden palvelujen osalta Moni sosiaalihuollon tehtävistä edellyttää jo nykyisinkin laajempaa väestöpohjaa kuin 20 000 asukasta < rakenteet tälle ovat puuttuneet, päädytty yksittäisiin ratkaisuihin ja sopimuksiin > Haasteena on: kokonaisuuden johtaminen ja koordinointi, Kustannusvaikuttavuus! Laajaa väestöpohjaa edellyttävät esimerkiksi perustyön kehittämisen tuki, täydennyskoulutus, työnohjaus, konsultaatiot, lain edellyttämät asiantuntijaryhmät, oman työn tutkimisen tuki jne. sosiaali- ja kriisipäivystys, lastensuojelun sosiaalityö, sijaishuolto ja muut lasten ja perheiden vaativan tason kuntouttavat palvelut, perheneuvola, sosiaaliasiamiestoiminta, päihdehuollon kuntoutuspalvelut, Perhekuntoutus eri muodoissaan vammaispalvelut jne… Sirkka Rousu 2008

Palvelujen järjestämisvelvollisuus ja vastuu JÄRJESTÄMISVASTUU (edelleen ?) KUNTA ISÄNTÄ/VASTUUKUNTA (=kuntien yhteinen toimielin) KUNTAYHTYMÄ PALVELUTUOTANTO Pitkäjänteinen strateginen kumppanuus tärkeää OMA TUOTANTO - yksikkö liikelaitos OSAKEYHTIÖ SÄÄTIÖT YMT. kunta kuntien Yhteinen eri toimijoiden yhteinen KUNTAYHTYMÄ normaali kuntayhtymä liikelaitos- OSTOPALVELUT Yritykset yhteisöt JA MUUT TAVAT esim. palveluseteli Palvelujen tarjonta/saantikanavat > järkevä palvelulogistiikka = liikkuvat/kotiin viedyt palvelut, kioskitason, market-,supermarket-, jumbotason palveluyksiköt selkeällä kuntalaislähtöisellä logiikalla Palvelujen organisointiperusteet: 1.väestön palvelutarpeet, palvelun osaamisvaatimukset & palvelujen laatu/kustannukset; 2.palvelujen tarjontatavat: lähipalvelut, seutu- ja alue-, valtakunnalliset palvelut; 3.palveluprosessien synergiat < kokonaisempien palv.prosessien ohjaus ja johtaminen Paras –alueseminaarit/soveltaen Rousu Sirkka Rousu 2008

Lastensuojelulain 12 § mukaisen lastensuojelun suunnitelman valmisteluprosessi Kuntastrategia ja TA - linjaukset huomioon Vaihe 2. Toimintaympä- pistöanalyysi ja ennakointi Nykytilasta toimintaympäristön ja lasten ja nuorten tarpeiden muutoksen ennakointiin Yhteiset näkemykset puutteista ja tulevaisuuden tarpeista Vaihe 1. Työsuunnitelman teko Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty kunnanhallituksen päätöksellä yhteinen prosessi keskeisten lain tavoitteiden kirkastaminen kaikille (mitä tavoitellaan) kytkentä kunnan/ kuntien kuntastrategian keskeisiin linjauksiin Vaihe 3. Strateginen suunta ja painopisteet Yhteiset linjaukset kytkentä kunta- strategiaan Vaihe 7. Toiminnan ja yhteistyön edistäminen Seuranta ja arviointi- ryhmä koordinoi Kehitystoimet vuosit- taisissa suunnitelmissa ja talousarvioissa Työverstaat / lautakuntakäsittelyt Vaihe 4. Keskeiset Kehittämis-ehdotukset Yhteiset näkemykset Vuosittaiset ehdotukset paran- nuksiksi Vaihe 6. Päätöksenteko Vaihe 5. Seurannan suunnitelma Sirkka Rousu 2008 Osallistava ja sitouttava dialoginen valmisteluprosessi > nostettava suunnitelman valmistelu sille organisaatio- ja yhteistyötasolle, jolle se kuuluu Rousu 2008

Seuranta- ja arviointisuunnitelma on osa lasu-suunnitelmaa Suunnitelman toimeenpanoa edistävän, seurannasta sekä arvioinnista vastaavan monialaisen ryhmän asettaminen. Seurantasuunnitelman teko. Seurannan ja arvioinnin työnjaot ja vastuut eri toimialojen kesken: jokainen seuraa ja arvioi oman erityistoimialansa työtä, lasu:n seurantaryhmä koordinoi ja vastaa kokonaisarvioinnista ja -prosessista. Tiedon keruun suunnittelu ja toteuttaminen: Mitkä ovat niitä asioita, joita tulee seurata? Mitä tietoa tarvitaan; kasvuolojen/riskien kehityksestä, hyvinvoinnin muutoksesta, asiakkuuden profiilin kehityksestä, palvelujen toimivuudesta, kustannuksista ja työn vaikutuksista jne. Miten tieto kootaan ja keiltä sitä kootaan - eri osallisten kokemustieto, tutkimustieto, toimintatieto, tilastotieto. Normaalin asiakastyön dokumentoinnin kautta syntyvä tieto. Milloin? Minkälaisin aikajäntein mitäkin tietoa tarvitaan? Miten esimerkiksi tieto voidaan käytännössä kerätä ottaen huomioon sekä eettiset näkökohdat että arvioinnin toteuttamisesta aiheutuviin kustannuksiin liittyvät näkökohdat. Tiedon analysointi ja päätelmien teko: Miten tietoa analysoidaan, prosessoidaan yhdessä eri toimijoiden, asiakkaiden, muiden osallisten kanssa? Arviointifoorumit. Tiedon kokoava raportointi ja sen käsittely eri foorumeilla: Miten ja missä tehdään arvottavat päätelmät? Lastensuojelusta vastaavan toimielimen rooli, tarkastuslautakunnan rooli > esim. 2010 voisi erityisenä tarkastuskohteena olla lastensuojelu. Raportointi ja viestiminen: Miten seurantatieto ja arvioinnin johtopäätökset raportoidaan ja viestitään? Kenelle? Milloin? Kuka? Mitä viestinkanavia käytetään? Kehittäminen: Suunnitelmat siitä, miten tehdään toiminnan kehittämisen korjausliikkeet. Sirkka Rousu 2008

Arviointiprosessi kuntalain mukaan Tavoitteet hyväksytään kunnan talousarvioon ja taloussuunnitelmaan § 65 Valtuusto hyväksyy arviointisuunnitelman toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta sekä muista tärkeiksi katsomistaan arvioinneista Lautakunta asettaa käyttö- taloussuunnitelmaan toimi- alakohtaiset tavoitteet sekä arviointisuunnitelman Toimialoilla toteutetaan, seurataan ja arvioidaan tavoitteiden mukaista toimintaa ja palveluja KH antaa KV:lle toiminta- kertomuksen toimialojen toimintakertomusten perusteella sekä selvi- tyksen valtuuston aset- tamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoit- teiden toteutumisesta § 69 Tarkastuslautakunta arvioi toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden sekä toiminnan tarkoituksenmukaisuuden toteutumisen § 71 Tarkastuslautakunta antaa KV:lle arviointikertomuksen Valtuusto päättää toiminnan keskeisistä tavoitteista § 13 Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ja niiden arviointi KV ja KH KV Kuntalais- palaute § 27 KH TarkLTK Lähde: Sundqvist & Lovio (toim.) 2006. Suositus arvioinnista kuntien valtuustoille: perustelut ja täsmennykset, Suomen Kuntaliitto Sirkka Rousu 2008

Konsensusfoorumit: kansalliset suositukset, linjaukset, sitoumukset LapsiARVI Konsensusfoorumit: kansalliset suositukset, linjaukset, sitoumukset LapsiARVI 1 LapsiARVI 2 Työvälineitä lastensuojelu-palvelujen tuottamisen arviointiin Työvälineitä lapsipolitiikan onnistumisen arviointiin Suomen Kuntaliitto, tutkimus- ja kehittämisohjelma 2006- 2008 LapsiArvi –arviointijärjestelmä lapsipolitiikan ja lastensuojelupalvelujen arviointiin Sirkka Rousu 2008 Lapsipolitiikan LapsiARVI

Lapsipolitiikan LapsiARVI Kuntaliiton LapsiARVI-hanke tulee tuottamaan suosituksen lasten hyvinvointipoliittisten ja lastensuojelun suunnitelmien seurantaan v.2008 kuluessa. Kehittelyssä myös seurantamittaristo. Mitä tietoa tarvitaan: Tietojen ryhmittely (mukana myös laadullisia mittareita) Väestö ja elinolot Kasvuympäristö Lapsen ja nuoren terveys, kehitys ja oppiminen Huoltajien terveys ja hyvinvointi Lasten ja nuorten palveluiden toimivuus LapsiARVI, luonnosversio 0.1/ 18.2.2007 (luonnosversio netissä www.kunnat.net > LapsiARVI) Ks. Myös Rousu 2007. Lastensuojelun tuloksellisuuden arviointi organisaatiossa, sen 6. liite Sirkka Rousu 2008 Lapsipolitiikan LapsiARVI

Lapsipolitiikan LapsiARVI Lapsipolitiikan LapsiARVI:n työskentelystä Suositus kunnille: lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja lasten ja nuorten palvelujen toimivuuden sekä laaditun lapsipoliittisen tmv. ohjelman käytännön toteutumisen seurantaan. Suositus julkaistaan oppaana, joka valmistuu syksyllä 2008 (painettu ja pdf-julkaisu). Opas sisältää myös ehdotuksen relevanteista seurantatiedoista. Seurantamittaristo ehdotus sisältää: virallisiin tietokantoihin jo nyt koottavaa tietoa, kuntien asiakastyössä syntyvää tietoa ja eri aikavälein erikseen kerättävää tietoa. Myös lapsen, nuoren ja vanhempien tuottamaa kokemustietoa tarvitaan seurannassa ja arvioinnissa sekä toiminnan kehittämisessä. Lapsipoliittiset ohjelmat ja niiden seuranta: kytkentä kuntien vuosikierron mukaiseen normaaliin päätöksenteko-, seuranta- ja arviointijärjestelmään ja lastensuojelulain mukaisen suunnitelman laadinnan ja seurannan toteuttamiseen. LAVA mukana suosituksessa: käytännön toimintamalli ja prosessi, jolla edistetään kunnallisessa päätöksenteossa ennen päätöksiä tehtävää ennakoivaa lapsiin kohdistuvien vaikutusten arviointia jo kehitteillä olevan Stakesin mallin mukaan. Testaaminen: mittariston ja seurantamallin testaaminen viidessä eri kokoisessa kunnassa talven ja kevään 2008 aikana: Tampere, Vaasa, Seinäjoki, Rauma, Lempäälä. Testaaminen on yhteistyöprosessi, jossa järjestetään kuntien kanssa vertaistyökokouksia. Kansallisen lasta ja nuorta koskevan hyvinvointitiedon seurantajärjestelmän ja tietokantojen syntymisen edistäminen. Sirkka Rousu 2008 Lapsipolitiikan LapsiARVI

Vuosittain koottavan seurantatiedon MINIMI-lista lastensuojelun lapsi- ja perhekohtaisesta työstä. LapsiARVI-hanke tuottaa laajemman listan, joka sisältää myös laajemmin lasten hyvinvoinnin ja kasvuolojen seurantaa koskevia tietoja. Lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun osalta tulee vuosittain olla selvillä: asiakkaiden määrästä, työntukijärjestelyistä, asiakkuuden tarvetekijöistä, muutamasta prosessin toimivuutta kuvaavasta keskeisestä tekijästä, kokonaiskustannuksista lastensuojelun eri toimintamuodoissa sekä lapsen kehityksessä ja terveydessä tapahtuvasta muutoksesta ja asiakkaan kokemasta hyödystä. Tiedon vertailu tavoitteeseen, vertailu edellisiin/edelliseen vuoteen, vertailu eri kylien/kaup.osien/kuntien tilanteeseen > hyvinvointivajeiden kaventaminen!, vertailua muihin verrokkikuntiin. Rousun tutkimus sisältää myös laajemman liitteen eri aikajaksoilla kerättävästä seurantatiedosta, joita lasu-suunnitelman laadinnassa ja seurannassa voidaan hyödyntää koota. Lähde: Rousu, Sirkka ©. Lastensuojelun tuloksellisuuden arviointi organisaatiossa. Näkymätön tuloksellisuus näkyväksi. Tampereen Yliopisto, kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta, johtamistieteiden laitos. Väitöskirja hallintotieteiden tohtorintutkintoon. Suomen Kuntaliiton Acta-tutkimussarja 197/2007. Sirkka Rousu 2008

Henkilöstö ja prosessien toimivuus asiakkaiden määrä / sosiaalityöntekijä (417/2007 § 24 mukaan lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä on nimettävä lapselle) > kokonaistyökuorman seuranta työnohjaus- ja täydennyskoulutuksen käyttö, konsultaation käyttö työpari/tiimi vastuut, moniammatillinen asiantuntijaryhmä toimii lastensuojelun tarvetta aiheuttavat tekijät ryhmiteltynä olennaisimpien tarvetekijöiden mukaan (kuvastaa mm. riskiolojen kehitystä sekä ehkäisevän lastensuojelutoiminnan toimivuutta/ toimimattomuutta) lastensuojelutarpeen selvitysvaiheessa ja avohuollon asiakkuuden alkaessa tarvittaessa myös erikseen sijoituksen tarpeeseen liittyneet tekijät lastensuojelun asiakkaana olevien lasten sekä myös heidän perheidensä määrä: erikseen lastensuojelutarpeen selvitys/asiakkaat avopalvelu-asiakkaat sijaishuolto-asiakkaat (perhehoidossa/laitoshoidossa), jälkihuolto-asiakkaat Työntukijärj. Sirkka Rousu 2008

Asiakashyödyt ja vaikuttavuus 6. asiakassuunnitelmat on jokaisella asiakkaalla (ja tarvittaessa lapsen vanhemmilla oma) ja niiden yhteinen arviointi toteutuu sovitusti 7. odotusaika (päiviä/viikkoja/kuukausia) lapsen palvelutarpeen arvioinnin jälkeen esim. terapiaan, lapsen tarpeisiin soveltuvaan sijaishuoltopaikkaan yms. 8. sijoitusten lukumäärä / lapsi / nuori (kuvastaa osin myös avopalvelujen toimivuutta, mutta erityisesti lapsen asiakasprosessin toimimattomuutta) Asiakashyödyt ja vaikuttavuus 9. asiakkaan (lapsen ja hänen läheistensä) arvio elämän kohentumisesta (yksinkertaisimmillaan: kouluarvosana-numerolla annettu kokonaisarvio) ja yhteistä arviointia siihen vaikuttaneista asioista > yhteenvetokoonti org:ssa) 10. lapsen ja nuoren kehitys ja terveys (yksinkertaisimmillaan: kehittynyt myönteisesti / ennallaan/ heikentynyt, ja jos heikentynyt niin miksi) 11. kunnan lastensuojelun kustannukset yhteensä / per alle 18 v. ja/tai alle 21v. kunnan asukas josta erikseen avopalvelujen kustannukset / per asiakasmäärä avopalveluissa / per alle 18 v. kunnan asukas josta erikseen sijaishuollon kustannukset / per asiakasmäärä sijaishuollossa / per alle 18 v. kunnan asukas josta erikseen jälkihuollon kustannukset / per asiakasmäärä jälkihuollossa / per alle 18 v. kunnan asukas Lähde: Rousu, Sirkka ©. Lastensuojelun tuloksellisuuden arviointi organisaatiossa. Näkymätön tuloksellisuus näkyväksi. Tampereen Yliopisto, kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta, johtamistieteiden laitos. Väitöskirja hallintotieteiden tohtorintutkintoon. Suomen Kuntaliiton Acta-tutkimussarja 197/2007. Sirkka Rousu 2008

Lapsipolitiikan LapsiARVI Yhteenveto hyvinvoinnin kehityksestä: Tampereen (2007) esimerkki, miten seurantatiedot voidaan sanallisesti tiivistää vaikutusten kuvaamiseksi Hyvinvoinnin kannalta myönteisesti muuttuneet asiat: ahtaasti asuvien lapsiperheiden osuus on pienentynyt vanhemmuuden puutetta kokeneiden nuorten osuus laskenut hieman nuorisotyöttömyys on vähentynyt perusopetuksen jälkeen tutkintoja suorittaneiden määrä on kasvanut perusopetuksen jälkeen harvat jäävät ilman jatko-opintopaikkaa Tampereen ammattiopistosta eronneiden osuus on vähentynyt nuorten arviot omasta terveydentilastaan ovat parantuneet liikunnan harrastaminen on yleistynyt nuorten tupakointi vähentynyt nuorten huumeiden kokeilu on vähentynyt lasten ja nuorten mielenterveyspalveluissa tutkimuksiin ja hoitoon pääsy ovat vähän helpottuneet Hyvinvoinnin kannalta kielteisesti muuttuneet asiat nuorten, joilla ei ole yhtään läheistä ystävää, osuus ei ole vähentynyt päivälukioista eronneiden määrä on kasvanut toimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden osuus pysynyt korkealla tasolla (n. 13% lapsiperheistä) elatustukea saaneiden määrä on kasvanut nuorten masentuneisuus on edelleen yleistä pitkäaikaissairastavuus on lisääntynyt (erityiskorvattavien lääkkeiden kulutus on kasvanut) nuorten tiedot seksuaaliterveydestä ovat heikentyneet nuorten naisten raskaudenkeskeytykset ovat lisääntyneet nuorten alkoholin käyttö on lisääntynyt nuorten taparikollisuus on lisääntynyt (rikosten määrä kasvanut, mutta tekijöiden määrä vähentynyt) huostaanottojen määrä on kasvanut kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten määrä on suuri verrattuna muihin suuriin kaupunkeihin Sirkka Rousu 2008 Lapsipolitiikan LapsiARVI

Lapsipolitiikan LapsiARVI Yhteenveto lapsipoliittisen ohjelman toteutumisesta Rauman esimerkki, miten vuosittain täydentyy seurantakuvaus kunnan suunnitelman toimeenpanosta Rauman lapsipoliittisen ohjausryhmän toimenpide-ehdotukset lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi Raumalla (Rauman seudun yhteinen lapsipoliittinen ohjelma) TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO/ yhteistyötahot RESURSSIT AIKATAULU Seurantasuunnitelman mukaiset yhteenvedot eri toimialojen itsensä tuottamana kukin toimiala ja toimijataho toimittaa seurantatiedot vuosittain Lastensuojelun suunnitelman toteutumista seuraavalle ja arvioivalle moniammatilliselle ryhmälle. 2009 2010 2011 2012 Sirkka Rousu 2008 Lapsipolitiikan LapsiARVI

Hyvillä työn rakenteilla tuetaan asiakastyössä onnistumista > muutoksia myös työn tukirakenteissa tulee seurata ! Uhka ei ole rahan puute, vaan se että ”ei tehdä oikeita asioita oikealla intensiteetillä asiakkaan tarpeiden edellyttämällä tavalla” ja tähän on saatava muutos > jolloin lasten ja perheiden kanssa tehtävä työ on vaikuttavaa ja kustannustehokasta (mutta sekin on jotenkin tuotettava näkyväksi tiedoksi) suurin uhka lasu-työlle on osaavan henkilöstön saatavuus ja pysyvyys alalla >erityisesti lähisosiaalityö ja lastensuojelun sosiaalityö, mutta myös kaikista muistakin erityisosaamista edellyttävistä lasu-työntekijöistä on tai tulee olemaan kasvava puute. Keskeisimmät työn tukijärjestelmät; kohtuullinen työkuorma, aikaa paneutuvaan asiakastyöhön, lähiohjaus, konsultaatiomahd., työpari, tiimi, työnohjaus, mahdoll.työn kehittämiseen ja uusien menetelmien oppimiseen, yhteistyörakenteiden toimivuus, täyd.koulutus, tietojärjestelmät ja dokumentointi työn tukena Sirkka Rousu 2008

Lastensuojelulain 12 § mukaisen lastensuojelun suunnitelman valmisteluprosessi Kuntastrategia ja TA - linjaukset huomioon Vaihe 2. Toimintaympä- pistöanalyysi ja ennakointi Nykytilasta toimintaympäristön ja lasten ja nuorten tarpeiden muutoksen ennakointiin Yhteiset näkemykset puutteista ja tulevaisuuden tarpeista Vaihe 1. Työsuunnitelman teko Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty kunnanhallituksen päätöksellä yhteinen prosessi keskeisten lain tavoitteiden kirkastaminen kaikille (mitä tavoitellaan) kytkentä kunnan/ kuntien kuntastrategian keskeisiin linjauksiin Vaihe 3. Strateginen suunta ja painopisteet Yhteiset linjaukset kytkentä kunta- strategiaan Vaihe 7. Toiminnan ja yhteistyön edistäminen Seuranta ja arviointi- ryhmä koordinoi Kehitystoimet vuosit- taisissa suunnitelmissa ja talousarvioissa Työverstaat / lautakuntakäsittelyt Vaihe 4. Keskeiset Kehittämis-ehdotukset Yhteiset näkemykset Vuosittaiset ehdotukset paran- nuksiksi Vaihe 6. Päätöksenteko Vaihe 5. Seurannan suunnitelma Sirkka Rousu 2008 Osallistava ja sitouttava dialoginen valmisteluprosessi > nostettava suunnitelman valmistelu sille organisaatio- ja yhteistyötasolle, jolle se kuuluu Rousu 2008

6. Vaihe on päätösvaihe. Suunnitelma päätöksentekoon: toimielin/ toimielimet (muut lautakunnat toimialansa osalta) kunnanhallitus/hallitukset lopullisesti hyväksyttäväksi valtuustolle / valtuustoille v.2009 kuluessa uusille valtuustoille Valtuutettujen joukosta voi löytyä myös juuri niitä, jotka ottavat tehtäväkseen suunnitelman toimeenpanon edistämisen omalla valtuustokaudellaan.) Sirkka Rousu 2008

Lastensuojelusta vastaavan päättäjän muistilistaa 12 §:n suunnitelman ja sen arvioinnin valmistelun käynnistäminen > LH:t seurannevat, että suunnitelmat on tehty v.2009 aikana (kuntien ja muiden kumppaneiden yhteistyö!) Päätöksenteon toimivuuden seuranta (johtosääntömuutokset) > työntekijöiden ja asiakkaiden palautteet Voimavaratarpeet kunnan talous- toimintasuunnitelmaan: kuten lastensuojelutarpeen arvioinnin määräaikojen vaikutus henkilöstömäärään, asiakassuhteessa vastuussa olevien sosiaalityöntekijöiden nimeäminen ja asiakasmäärä/sos.tt kehityksen seuranta, laitoshoidon asiakas- ja työntekijämäärien tiukentuminen, yksilöpäätösten valmistelu vaatii kelpoisen sos.tt:n ja mm. huostaanoton valmistelussa työparin, joiden esittelystä kelpoinen sos.huollon johtava viranhaltija päättää (tarvitaan siis myös kelpoinen päättäjä) tai tekee hakemuksen HO:lle Sirkka Rousu 2008

Lastensuojelusta vastaavan päättäjän muistilistaa muut toimintaedellytykset ja yhteistyön organisointi: osa työn tukijärjestelmistä velvoittavia, kuten moniammatillisen asiantuntijaryhmän asettaminen (ei voi olla asettamatta), muut yhteistyön toimintamallit kuten VARPU & VARTU, terveydenhuollon kiireellisyyspalveluvelvoitteet, koululaisen tukipalvelut, suunnitelman laadintaan osallistuminen – eri vaiheissa valmistelua kannan ottaminen työverstaissa tai toimielimessä. sosiaalityön ja palvelujen organisointi: lapsiperheiden lähisosiaalityö ja lastensuojelun erityisosaamista edellyttävä lastensuojelutyö, asiakasprosessista vastaavat sos.tt. (Paras-muutokset!). Moniammatillinen tiimityö ja sen toimivuuden seuranta. palvelujärjestelmän kattavuus ja johtaminen : ehkäisevät palvelut, avohuollon palvelut (listaa laissa), sijaishuolto (sijaishuoltomuoto ja paikka tulee valita lapsen tarpeiden mukaan), jälkihuolto kuntoon. Palvelustrategiset valinnat: oma ja hankittava palvelu. Palvelujärjestelmän toimivuuden systemaattinen seuranta myös osavuosiraportein. lastensuojelutyön osaaminen: lain keskeinen tavoite on lisätä työn lapsilähtöisyyttä ja parantaa lapsen asemaa ja oikeutta osallistua. Kunnan päättäjien ja johtajien täydennyskoulutus! Sirkka Rousu 2008

Lastensuojelulain 12 § mukaisen lastensuojelun suunnitelman valmisteluprosessi Kuntastrategia ja TA - linjaukset huomioon Vaihe 2. Toimintaympä- pistöanalyysi ja ennakointi Nykytilasta toimintaympäristön ja lasten ja nuorten tarpeiden muutoksen ennakointiin Yhteiset näkemykset puutteista ja tulevaisuuden tarpeista Vaihe 1. Työsuunnitelman teko Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty kunnanhallituksen päätöksellä yhteinen prosessi keskeisten lain tavoitteiden kirkastaminen kaikille (mitä tavoitellaan) kytkentä kunnan/ kuntien kuntastrategian keskeisiin linjauksiin Vaihe 3. Strateginen suunta ja painopisteet Yhteiset linjaukset kytkentä kunta- strategiaan Vaihe 7. Toiminnan ja yhteistyön edistäminen Seuranta ja arviointi- ryhmä koordinoi Kehitystoimet vuosit- taisissa suunnitelmissa ja talousarvioissa Työverstaat / lautakuntakäsittelyt Vaihe 4. Keskeiset Kehittämis-ehdotukset Yhteiset näkemykset Vuosittaiset ehdotukset paran- nuksiksi Vaihe 6. Päätöksenteko Vaihe 5. Seurannan suunnitelma Osallistava ja sitouttava dialoginen valmisteluprosessi > nostettava suunnitelman valmistelu sille organisaatio- ja yhteistyötasolle, jolle se kuuluu Sirkka Rousu 2008 Rousu 2008

Vaihe 7. Toiminnan ja yhteistyön edistäminen Asetettu lastensuojelun suunnitelman moniammatillinen ryhmä seuraa ja arvioi sekä koordinoi kehitystoimia vuosittaisissa suunnitelmissa ja talousarvioissa Ryhmä seuraa ja arvioi yhteistyön toimivuutta ja edistää eri toimialojen yhteistyötä esimerkiksi vuosittain järjestettävissä yhteistyön verstaissa Sirkka Rousu 2008

Yksi esimerkki lastensuojelun suunnitelman sisällöstä Suunnitelma ei ole vain asiat toteava asiakirja, jonka valtuusto voisi merkitä tiedoksi – ei, vaan suunnitelma on koko kunnan lasten ja nuorten hyvinvointityötä ja lasten suojelun toimintaa ohjaava strategia-asiakirja. Se antaa kuntapäättäjille ja palveluiden käytännön toteuttajille myös aiempaa paremman kokonaiskäsityksen lasten ja nuorten kasvuoloista sekä kokonaiskäsityksen käytössä olevista sekä tarvittavista voimavaroista. Suunnitelman sisältöä ohjaa uuden lastensuojelulain keskeiset tavoitteet sekä kunnan/seudun lasten ja nuorten sekä perheiden palvelutarpeet - siis vähemmän organisaatio- ja hallinnonala- sekä ammattilähtöistä näkökulmaa ja tarkastelua, ja enemmän lasten ja perheiden näkökulmasta tapahtuvaa tarkastelua ja toiminnan kehittämistä. Sirkka Rousu 2008

Lasten hyvinvoinnin ja toimintaympäristön NYKYTILAN analyysi sekä KEHITYSARVIO * on tärkeää tehdä huolella > suunnitelma tehdään tulevaisuutta varten, varautuen toimimaan ennakoidun kehityksen perustalta (laitetaan TIETO OHJAAMAAN TOIMINTAA JA SEN KEHITTÄMISTÄ) lasten ja nuorten hyvinvoinnin nykytila; eri ikäisten terveys ja kehitys elämisympäristössä havaittavissa olevat /ennakoitavat muutokset; lapsen hyvinvointia ja kehitystä suojaavien/ edistävien tekijöiden kehitys kunnassa/seudulla ja riskiä lapsen ja nuoren kasvulle ja kehitykselle aiheuttavien tekijöiden kehitys kunnassa/ seudulla muut toimintaympäristön ennakoitavat muutokset, jotka vaikuttavat lasten kasvuolojen kehittymiseen suuntaan tai toiseen: kielteisesti vaikuttavat; alkoholinkulutus, köyhyys lapsiperheissä …; myönteisesti vaikuttavat muutokset; kehittyvä työllisyys, vahvistuva yhteisöllisyys… lasten ja nuorten palvelujen tarpeen kehitys eriteltynä erilaisten palvelujen näkökulmasta palveluja tarvitsevien lasten ja nuorten määrälliset kehitysarviot kussakin kohdassa palveluja tarvitsevien lasten hoitoisuuden kehitysarviot kussakin kohdassa Kasvua ja kehitystä edistävät palvelut ml ehkäisevä toiminta Kasvua ja kehitystä tukevat palvelut ml varhaisen tuen keinot Kasvua ja kehitystä korjaavat palvelut ml kuntouttavat monimuotoiset avohuollolliset palvelut: myös ryhmämuotoiset palvelut ja perhetyö, sijaishuollon eri palvelut: perhehoito, lastenkotihoito…, jälkihuoltopalvelut, päihde- ja mt.palvelut … myös aikuisten palvelut (erityisesti päihde- ja mielenterveyspalvelut lasten vanhemmille) palveluprosessin ja palvelutuotannon toimivuus nykyinen palvelutuotanto ja sen arviointi (mitä on, kuka tuottaa, mitä maksaa, miten palveluyhteistyö toimii …) Palveluprosessien toimivuuden arviointi > kehityskohteet henkilöstön saatavuus ja osaaminen; kehitysarvio kunnassa /seudulla ANALYYSISSÄ KANNATTAA OTTAA HUOMIOON SEUDUN/ALUEEN MUIDEN KUNTIEN KEHITYS. Kuntakohtaiset tarkastelut ja seudun yhteinen näkökulma. Johtopäätökset: = lasten hyvinvointityön ml lastensuojelun kehityskohteet (mitä pitää parantaa) Sirkka Rousu 2008

Yksi esimerkki suunnitelman rungoksi ….jatkoa 2. Lasten ja nuorten hyvinvointi ja kunnan tehtävät ja toiminta-ajatus, arvot ja toimintaperiaatteet (= keskeiset yhteiset prinsiipit, joihin kunta/kunnat toiminnassaan sitoutuvat). 3. Lasten suojelun visio. Ja miten visiota kohti edetään: konkreettiset vaikutustavoitteet & tavoitetasot ja seurantamittarit, joilla voidaan seurata ja arvioida, onko edetty tavoitteiden mukaisesti 4. Mitä käytännön toimia tekemällä tavoitteisiin päästään eri toiminnoissa (kasvua edistävä, kasvua tukeva, kasvua korjaava) > strategiset linjaukset ja painopisteet kunnassa/seudulla riskiolojen vähentäminen, lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä edistävät ja tukevat peruspalvelut, ehkäisevä lastensuojelu, varhainen tuki, varsinaiset lastensuojelun palvelut, muut psykososiaaliset palvelut, aikuisten palvelut jne. > tärkeää aikaansaada vaikutuksia, joilla lapsen elämäntilanne muuttuu paremmaksi; palvelujen saatavuus ja laatu on sitä mitä kuntalaisille voidaan luvata; palvelut kohdentuvat niitä tarvitseville, toiminnan kustannusvaikuttavuudesta ollaan paremmin selvillä palvelustrategiset kannanotot (miten palvelut tuotetaan) Sirkka Rousu 2008

Yksi esimerkki suunnitelman rungoksi ….jatkoa 5. Kehittämisehdotukset ja niiden toteuttaminen: miten suunnitelman toteuttamiseen sisältyvät kehittämisehdotukset aikataulutetaan, kuka/ketkä ja miten vastuutetaan, mitä voimavaroja ml henkilöstövoimavarat tarvitaan, palvelutuotannon kehittäminen, työn tukijärjestelmät ja osaamisen varmistaminen, toiminnan kehittäminen ja tutkimus jne. > voimavarat eri vuosien talousarvioihin (ellei kunnassa tehdä lasten ja perheiden palveluprosessien mukaista budjetointia, voisi kuitenkin harkita laaja-alaisen lasten suojelun irrottamista sosiaalitoimen budjettikehyksen raamista, ja siirtää koko kunnan budjettikehykseen > kyse horisontaalisesta koko kunnan tehtävästä ja kustannukset hajaantuvat monelle toimialalle> kokonaisuuden seuranta olisi näin helpompaa) 6. Seuranta ja arviointi Seuranta- ja arviointiryhmän tehtävät ja nimeäminen Seuranta- ja arviointisuunnitelma ja -prosessi: mitä seurantatietoa tarvitaan päätelmien tekemiseksi, mistä ja keiltä tietoa kootaan, suunnitelman toteutumisen vuosittainen seuranta > päätelmien tekemisen prosessi (ml kattavat osavuosiraportit toimielimelle, tarkastuslautakunnan tarkastuksen kohteena vuonna XX.) ja suunnitelman laajan kokonaisarvioinnin ajankohta Sirkka Rousu 2008