Saimaan vesiliikenteen merkitys teollisuudelle Saimaan kanavan 40-vuotisjuhlaseminaari Lappeenranta 3.2.2009 Antti Vehviläinen Vice-President, Logistics Stora Enso Oyj

Hieman historiaa… ”Saimaan kanavaa koskeva sopimus korostaa rinnakkaiselon periaatetta” Hämeen Sanomat 1962 Teollisuuspolitiikka 1960-luvulla oli ulkopolitiikkaa Teollisuuspolitiikka oli sisäpolitiikkaa Teollisuuspolitiikka oli myös aluepolitiikkaa Teollisuuspolitiikka oli valtapolitiikkaa

Saimaan satamat – teollisuuden sijainti Saimaan kaupungit kasvaneet väylien, kaupan ja teollisuuden solmukohtiin Yhteistyö-verkko Saimaan satamien neuvottelukunta ”Yksi satama” Investointihalukkaat kaupungit Luonnollinen takamaa-alue sekä vienti- että tuontiliikenteelle Ovatko kaikki mahdollisuudet jo hyödynnetty? Jatkuva kasvu vai stabiloituminen vai peräti stagnaatio?

Saimaan kanavan liikenne tavararyhmittäin 1968-2007 1978 1988 1998 2007

Kanavan tuomat mahdollisuudet teollisuudelle… Suuret kuljetusvirrat yleensä Suuret vienti- ja tuontivirrat Tarjolle uusi kuljetusmuoto Yhteys Euroopan sisävesiverkkoon Investointeja infrastruktuuriin Kuljetusjärjestelmät Kuljetusmuotojen kilpailutilanteen muutos Kuljetuskapasiteetin uusjako Ympäristöystävällisyys Hintarakenteet Tietoa/taitoa/tietotaitoa Kilpailukyvyn kasvu Innovaatiot ja tekniikka Työpaikkoja Tuloja valtiolle ja yksityisille Alue- ja teollisuuspoliittinen merkitys

Suuret kuljetusvirrat Vesiliikenne on taloudellinen Vesiliikenteen kapasiteetti per kuljetusyksikkö on suuri Vesiliikenteen vaatima infrastruktuuri on suhteellisesti pienempi kuin muissa kuljetusmuodoissa Väylistä osa on luonnollisia eivätkä tarvitse investointeja Vesitie ei kulu eikä pölise!

Euroopan sisävesiverkko Saimaan kanavan liikenne avasi itäsuomalaiselle teollisuudelle suoran toimitusmahdollisuuden ja liikenneyhteyden Euroopan sisäosiin Laivaukset Pariisiin, Berliiniin, Düsseldorfiin tai jopa Koblenziin asti ovat rutiinia Kanavan toiminnan alkuvaiheessa myös silloisen Neuvostoliiton vesitieverkko oli ahkerassa käytössä Aluskuljetuksia tehtiin venäläisten jokien kautta jopa Iraniin ja Turkkiin asti

Suuret vienti- ja tuontivirrat Alueen suurteollisuus pystyy toimimaan aivan toisilla perusteilla kuin ennen kanavaa Ulkomaankaupan perusedellytys on kilpailukyky, jossa toimitusketjun hinnalla, laadulla ja toimivuudella on erittäin tärkeä osa Itä-Suomi elää ”metsästä ja maasta”, vesikuljetus on sopivin metsä- ja kaivannaisteollisuuden massiivisten kuljetusvirtojen hoitamiseen

Uusi kuljetusmuoto Kanavan aukeaminen 40 vuotta sitten toi alueen teollisuudelle käyttöön uuden kuljetusmuodon Rautatieliikenne ja maantiekuljetukset saivat kilpailijan Kilpailu paransi ja kehitti kaikkien kuljetusmuotojen laatua Kilpailun ohella kuljetusmuodot täydentävät toisiaan Liikenneinfrastruktuurin investointitarpeet muuttuivat

Infrastruktuuri-investoinnit Teollisuus on jatkuvasti tehnyt Saimaan alueelle liikenteen infrastruktuuri-investointeja Valtion, Merenkulkulaitoksen ja kaupunkien ohella Investoinnit pääsääntöisesti varastoihin, laitureihin, koneisiin, käsittelylaitteistoihin, konttoreihin ja maa-alueisiin Teollisuuden suorien ja epäsuorien (eli teollisuuden omistamien ahtausyhtiöiden kautta tehtyjen) investointien yhteismäärä ylittää 100 miljoonaa Euroa Joensuun satama

Kuljetusjärjestelmät Saimaan altaalla liikenne toimii myös talvella Kanavaliikennettä varten tehdyt satamainvestoinnit hyödynnetään ympärivuotisesti Tämä tasoittaa työvoiman kausivaihteluja ja investointien seisokkeja Ei raaka-aine varastointia talven varalle Pääomakustannuksia säästetään Tuotekuljetukset siirtyvät talvella kumi- tai rautapyörillä merisatamaan Jatkokuljetuksessa sama aluskalusto kuin kesällä Saimaalla

Kuljetuskapasiteetin ja kilpailun uusjako Saimaan kanavan avaaminen merkitsi kuljetuskapasiteetin tarjonnan uusjakoa Kilpailutilanne muuttui olennaisesti Junaliikenne ja autoliikenne eivät vielä 40 vuotta sitten kilpailleet samassa kategoriassa Kanavaliikenne on tarjonnut, ja tarjoaa jatkossakin, parhaan kilpailun rautateiden monopolille Kanavaliikenne on pitänyt kuljetushinnat ja hintakehityksen kurissa Kanavaliikenne on tuonut teollisuudelle kilpailuetua

Hinta ja kansallinen/kansainvälinen kilpailukyky Vesitie on edullinen Vesitie sallii suurien volyymien kuljetuksen, jolloin toimitusketjun erilaiset operointikustannukset, laskettuna per kuljetettu tonni, jäävät alhaisiksi Saimaan kanavan tuoma kilpailuetu on pitänyt itäsuomalaisen teollisuuden kilpailukykyisenä eurooppalaisilla markkinoilla Kilpailuetu on pitänyt kurissa myös muiden kuljetusmuotojen hintakehityksen

Ympäristöystävällisyys Ympäristöarvot ja kestävä kehitys (sustainability) ovat nykyisin teollisuuden perusarvoja Me ja asiakkaamme mittaamme jatkuvasti toimitusketjun hiilijalanjälkeä Raportointimme asiakkaillemme on säännöllistä Saimaan kanavaliikenne on antanut jälleen uuden kilpailuedun reiteillä Euroopan sisäosiin Sisävesiliikenteen hiilidioksidi päästöt ovat noin 30 grammaa per tonnikilometri Vastaava luku nykyaikaisella kuorma-autolla on 110-160 grammaa liikenteen sujuvuudesta riippuen

Tietoa-taitoa-tietotaitoa ”Saimaus” -osaajaverkosto Kanavaliikenne on luonut teollisuuteen sekä sen sidosryhmiin vesitieliikenteen monitaitoisen erikoisosaajaryhmän Liikenteen hoitaminen edellyttää kansainvälisyyttä, teknistä, taloudellista, juridista, maantieteellistä osaamista ja laajaa kielitaitoa Sidosryhmien ja teollisuuden yhteistyö kehittynyt normaalista liikesuhteesta seuraavalle tasolle, jota kuvaa yhteistyö, yhteisymmärrys ja keskinäinen luottamus ”Saimaus” = Saimaan laivaus

Innovaatiot ja tekniikankehitys Saimax-laivakoko on nykyisin kansainvälinen standardi (fi.wikipedia.org) ”Saimaan satamat ovat ropelihattu-miesten laboratorio” Lastinkäsittelykaluston innovaatiot ovat muuttuneet prototyypeistä sarjatuotantoon ja paikallisista kyhäelmistä maailman laajuiseen käyttöön Esimerkkeinä mainittakoon Mantsisen monikäyttöiset nosturit tai Heikki Monosen kehittämät loistavat sahatavaran, selluloosan, paperin ja teräksen tartuntalaitteet

Työpaikkoja Saimaan kanava on lisännyt teollisuuden kilpailukykyä ja kasvattanut alueen teollisuutta Teollisuuteen Saimaan kanava on luonut ja varmistanut tuhansia työpaikkoja Suoraan tehtaille Alihankkijoiden yrityksissä Kanava on luonut työpaikkoja myös Rakennusvaiheessa Satamissa, ahtaustoiminnassa ja huolintayhtiöissä Varustamoissa ja muissa sidosyhtiöissä Viranomaistoiminnoissa

Kansantaloudellinen merkitys Tuloja valtiolle ja yksityisille Kansantalouden moottori itä-Suomessa Työllisyyden kasvu Työvoiman tarve Investoinnit teollisuudessa ja kuljetusinfrastruktuurissa Ulkomaankaupan kasvu Raaka-ainekuljetukset Muut liikenteen palvelut Viranomaistoiminta Verotulot Kansantaloudellinen analyysi: ”Mikä merkitys Saimaan kanavalla on ollut alueen ja koko Suomen kehitykselle?”

Aluepoliitiinen ja teollisuuspoliittinen merkitys Kanava mahdollistanut teollisuuden kasvua, ulkomaankauppaa ja investointeja Teollisuus tarjonnut kasvavia määriä työpaikkoja suoraan ja välillisesti Talouden kasvu on luonut myös alueellista kasvua ja lisännyt hyvinvointia Vahva sidos ulkomaankauppaan tuo maailmantalouden heilahtelut nopeasti myös itäsuomalaiseen talouselämään Talous-poliittinen kehitys Venäjällä luo kanavalle uusia kasvun mahdollisuuksia

Menetettyjä mahdollisuuksia… Kansallinen välinpitämättömyys ja asennoituminen jo alusta alkaen ”Turhapuro” Rajalliset, joustamattomat investointimahdollisuudet ovat estäneet suomalaisen tonniston rakentamisen Miehityssäännökset ovat estäneet suomalaisen tonniston operoinnin Liikenteen tuotot ja verotulot virtaavat ulkomaille

Valtioiden välinen sopimus kanavaliikenteestä Vanha kanavasopimus 1963-2013 Uusi 50 vuoden sopimus valmistui ”viime hetkellä” Tarkka vaikutus teollisuuden toimintaan vielä auki Sopimuksen lyhyt irtisanomisaika nähdään uhkatekijänä Loppuratifiointeja odotellaan yhä Teollisuus tarvitsee pitkän tähtäimen varmuutta oman toimintansa, kauppansa ja investointien suunnittelussa

Volyymien merkitys teollisuudelle Saimaan kanavan liikenne 40 vuoden aikana on ollut 55 miljoonaa tonnia Liikenne lähes poikkeuksetta teollisuuden tuotteita tai raaka-aineita Määrä vastaa: 2,2 miljoonaa autokuormaa (25t) 55 000 kuormaa vuodessa 150 autoa päivässä tai 1,1 miljoonaa vaunukuormaa (50t) 1 000 junaa vuodessa 3 junaa päivässä

Venäjän vesitiet Uudet markkina-alueet suomalaiselle teollisuudelle Kasvava kysyntä Liikenne Saimaalta Moskovaan aloitettu uudelleen Uusia kaukoyhteyksiä, uusia markkina-alueita etelässä Vain osavuotinen – ”kalenteritalvi” Verkosto yhä vain venäläisten alusten käytössä Alusten kunto ja laatu ei vastaa Saimaan länsiliikenteen aluksia Teollisuus rakentaa nykyisellään toimitusverkostoa pääsääntöisesti rautatiekuljetusten varaan Saimaan kanava

Tulevaisuuden mahdollisuuksia teollisuudellemme Venäjän kaupan tulevaisuuden mahdollisuudet Venäjän vesitiet aukeavat kansainväliselle liikenteelle Lastaussatamien tekniikan kehitys – katetut lastauspaikat Raaka-aineiden massakuljetusten kasvu Rakennusteollisuus Kivituotteet Sora ja hiekka Jäte-energia Poltto-energia Bioenergian valmistus ja raaka-aineiden kuljetukset Ympärivuotisuus Ilmastonmuutos Jäätilanteiden helpottuminen

Liikennetilasto kanavan 60-vuotisjuhlilla…5 milj.tonnia? Nykytaso 2028 1968 1988 2008

Saimaan vesiliikenteen merkitys teollisuudelle Kansainvälinen kauppa ja volyymien kuljetus mahdollistui Suorat yhteydet Euroopan tärkeimpiin kuljetusverkkoihin Kuljetuskapasiteetin uusjako ja kuljetusmuotojen välisen kilpailun hallinta Innovaatioita, teknistä kehitystä, investointeja ja kasvavaa tietotaitoa Talouskehitystä ja työpaikkoja Kansantaloudellinen merkitys arvioitava Teollisuus- ja aluepoliittinen merkitys Liikenteen uudet tuotteet ja markkina-alueet tulevaisuudessa

Saimaan vesiliikenteen merkitys teollisuudelle 2

Tavaraliikenne Saimaan kanavalle, VR voi hoitaa matkustajat… Loppuvisio: Tavaraliikenne Saimaan kanavalle, VR voi hoitaa matkustajat… Kiitos! antti.vehvilainen@storaenso.com