Pauliina Salmi Järvikalapäivä 31.5.2012 Hapetuksen vaikutus Enonselällä Kolmen talven ja kahden kesän kokemuksia Pauliina Salmi Järvikalapäivä 31.5.2012

Sisältö: Hapetus Enonselällä 2. Vaikutukset talvella Tavoitteet ja menetelmä 2. Vaikutukset talvella - Lämpö-, happi- ja ravinneolot 3. Vaikutukset kesällä 4. Yhteenveto Lämpötilanmittaus – anturiverkosto Enonselällä, kesäaikaan 10 mittauskohdetta

Hapetus Tavoitteet: Estää pohjanläheisen veden happikato Vähentää ravinteiden liukenemista sedimentistä Vähentää levien esiintymistä Tarjota elintilaa pohjaeläimille, eläinplanktonille ja kaloille

Menetelmä: Hapekkaan pintaveden pumppaaminen Enonselän syvänteisiin aloitettiin syksyllä 2009 Pumppu 3 m syvyydessä Pumppausnopeus 1 m-3 s-1 Putken alaosa 8-10 m pohjan yläpuolella Talvella Kesällä

Sekoitusasema (à 1,5-2,5 kW) Sekoitusasema (ei käynnissä talvella 2010-2011) Lankiluodon näytteenottopiste Näytteenottolinja Muut näytteenottopisteet

Vaikutukset jäänalaisiin lämpö- ja happioloihin Maaliskuu, Lankiluodon syvänne: Lämpötilajakauma sekoitusvuosina tasaisempi ja syvänne kylmempi Happipitoisuus sekoitus-vuosina korkeampi

Lopputalven happitilanne Sekoituksen vaikutus oli laajamittaista Sekoittamaton talvi vs. viime talvi Talvi 2009 (ei hapetusta) Talvi 2012

Vaikutukset jäänalaisiin ravinneoloihin Lankiluodon syvänne Sekoitusvuosina pohjanläheiset kokonaistyppi ja –fosforipitoisuudet olivat alhaisempia kuin kymmenen edeltävän vuoden (2000-2009) minimi

Vaikutukset kesän lämpö- ja happioloihin Lankiluodon syvänne Lämpimän pintaveden pumppaaminen alaspäin lämmittää syvänteitä Hapetus ei estä happikatoa

Kesän happitilanteen kehitys Lankiluodon syvänteen mittauslautta - Hapetus kuitenkin hidasti happikadon kehittymistä noin kuukaudella Hapetus Hapetus

Vaikutukset kesän ravinneoloihin Lankiluodon syvänne: Sekoitusvuosina ravinnepitoisuudet olivat myös kesällä huomattavan alhaisia

Tilavuuspainotetut ravinteet Syvänteet ovat melko pieni-alaisia -> tilavuuspainotteisissa ravinteissa ei suuria eroja sekoitusvuosien ja sekoitta-mattomien vuosien välillä Kuitenkin tässäkin selviä viitteitä, että sekoitusvuosina tilanne oli aikaisempaa pa-rempi (varsinkin talvella) Sekoitus ei nostanut ravinteita ylöspäin pohjasta

Yhteenveto Sekoitus on tehokasta talvella, syvänteet pysyvät viileinä ja happipitoi-suudet korkeina Kesällä hapetus nostaa syvän veden ja pohjan lämpötilaa - hapenkulutus lisääntyy - viileä välivesikerros tuhoutuu - hapetus vain viivästyttää happikadon kehitystä Ensimmäiset tulokset ravinteisuuden kehittymisestä lupaavia - hapetus rajoitti ravinteiden liukenemisen sedimentistä - syvän veden hapen loppumisesta huolimatta pohjasedimentti ei kesällä pelkistynyt niin paljoa että ravinteiden vapautuminen veteen olisi kiihtynyt Hapetuksen odotetaan vähentävän myös levien esiintymistä! –Näytteitä analysoidaan Levänäyte 29.5. – Vain vähän levää, pääosin siimallisia nielu- ja kultaleviä