Suomen luonnon haavoittuvuus

Esitys aiheesta: "Suomen luonnon haavoittuvuus"— Esityksen transkriptio:

1 Suomen luonnon haavoittuvuus
III Suomen luonnon haavoittuvuus

2 12. Suomen järvet ovat matalia
1. Avainsanat 2. Järviekosysteemi 3. Järvityypit 4. Järviekosysteemien uhat 5. Virta vie, virta tuo 6. Sua lähde kaunis katselen 7. Vedenlaadun arviointi 8. Tehtävät 9. Kuvat

3 Avainsanat: Järviekosysteemi Runsasravinteinen järvi
Niukkaravinteinen järvi Rehevöityminen Happikato Ulkoinen ja sisäinen kuormitus Veden lämpötilakerrostuneisuus ja täyskierto

4 Järviekosysteemi Tuottajat Vesikasvit
kelluslehtiset (lumme, uistinvita) uposlehtiset (ahvenvita) pohjalehtiset (lahnanruoho) irtokellujat (limaska, vesiherne) Levät tuottajaplankton sessiilit (alustassa kiinni olevat) levät Kuluttajat I ja II asteen kuluttajat sekä huippupedot Hajottajat Kuva kirjan sivulta 72

5 Järvityypit Runsasravinteinen eli eutrofinen
paljon typpeä ja fosforia  savikkoalueet sameavetinen lajimäärä suuri Niukkaravinteinen eli oligotrofinen vähän ravinteita kirkasvetinen  hiekkapohjaiset alueet humus (veden ruskea väri) Keskiravinteinen eli mesotrofinen edellisten välimuoto Kuva kirjan sivulta 72

6 Järviekosysteemien uhat
Rehevöityminen piste- ja hajakuormitus eliöstön runsastuminen BHK ”leväkukinnat” Happikato etenkin järvien pohjat kevättalvella Sisäinen kuormitus ns. itselannoitus käyttämättömän fosforin liukeneminen veteen Kuva kirjan sivulta 72

7 Virta vie, virta tuo Purot ja joet Pieni perustuotanto
Suuret joet monimuotoisempia Pohjaeliöstö usein kiinnittynyt pohjaan Happikato harvinainen Jokien muokkaus (esim. padot) huonontaneet jokien tilaa  harvinaistuneita lajeja Kuva kirjan sivulta 72

8 Sua lähde kaunis katselen
Syntyy, kun pohjaveden pinta leikkaa maanpinnan tason Erilaisia syntytapoja allikkolähde purolähde hetteikkölähde Orsivesi: pohjaveden yläpuolella olevien maakerrosten päällä oleva vesi Laajentaa biodiversiteettiä Oma erityinen kasvi- ja eläinlajisto Kuva kirjan sivulta 72

9 Veden laadun arviointi
Ekologinen tila ihmisen toiminnan vaikutus veden laatutekijöihin sekä eliöstöön Kemiallinen tila 42 haitallista ja vaarallista ainetta Kuva kirjan sivulta 72

10 Tehtävät Taulukko Happikato Kierrokset Ravinteet YO S-98
Jäämeren lajit

11 1. Taulukko Tee taulukko vihkoosi ja täytä. Runsasravinteinen järvi
Niukkaravinteinen järvi ravinteisuus b) veden väri, läpinäkyvyys c) perustuotannon määrä d) kalojen määrä e) kasveja f) kaloja g) lintuja

12 2. Happikato Missä osassa happikato ensin ilmenee?
Mihin vuodenaikaan happikato on todennäköisin? Perustele.

13 3. Kierrokset Piirrä oheiset kaaviot vihkoon.
Talvi: sijoita lämpötilat + 4 °C ja 0 °C kaavioon. Kevään täyskierto, kun pintavesi on lämmennyt yli + 4 °C: piirrä hapen reitti hajottajille ja ravinteiden reitti tuottajien käyttöön. Loppukesä, kun järven pintavesi yli + 20 °C: erota toisistaan päällysvesi, harppauskerros ja alusvesi. Syksyn täyskierto, kun pintavesi jäähtyy ja tuulet voimistuvat: piirrä hapen reitti hajottajille ja ravinteiden reitti tuottajien käyttöön.

14 4. Ravinteet Miksi ravinteita on vedessä melko paljon talven aikana?
Tutki oheista kaaviota. Miksi ravinteita on vedessä melko paljon talven aikana? Kuvaa levien määrän muutoksia vuoden aikana. Selitä muutosten syyt. Kuvaa ensimmäisen asteen kuluttajien määrän muutokset vuoden aikana.

15 5. YO S-98 Oheisen kuvan järvessa on erityisesti lämpiminä kesinä ilmennyt piirteitä, jotka osoittavat järven voivan huonosti. Miten järven kunnon heikkeneminen yleensä ilmenee, ja mitkä seikat tässä tapauksessa voisivat olla siihen syynä?

16 6. Jäämeren lajit Miten selität sen, että eräiden syvimpien järviemme aina kylmissä pohjavesissä elää äyriäisiä, jotka varsinaisesti ovat Jäämeren lajeja?

17 VASTAUS 1: Taulukko Runsasravinteinen järvi Niukkaravinteinen järvi
ravinteisuus ravinteikas karu b) veden väri, läpinäkyvyys vihertävä-harmaa-ruskea, samea, näkösyvyys muutamia senttejä sinertävä-musta, kirkas, näkösyvyys jopa metrejä c) perustuotannon määrä paljon yhteyttäviä eliöitä vähän yhteyttäviä eliöitä d) kalojen määrä paljon lajeja ja yksilöitä niukka, arvokaloja e) kasveja paljon kelluslehtisiä, kuten ulpukoita ja vitoja, ilmaversoisia saroja ja kaisloja. kasvillisuus niukkaa, uposlehtisiä ärviöitä, lahnaruohoja ja vitoja f) kaloja särkikaloja, hauki, kuha, ahven muikku, siika ja muita lohikaloja, ahven g) lintuja puolisukeltajia, uikkuja, naurulokki kirkkaassa vedessä kalastavia sukeltajia, kuten kuikka ja koskelot

18 VASTAUS 2: Happikato Järven pohjassa, koska pohjaan vajoavan biomassan runsas hajotustoiminta kuluttaa pohjaveden happea. Veden lämpötilakerrostuneisuus estää pinnan hapekkaan veden ja pohjan happivelkaisen veden sekoittumisen Happikato on todennäköisin lopputalvesta juuri ennen keväistä veden täyskiertoa. Raskain ja lämpimin +4-asteinen vesi on pohjassa. Järven vesi ei kierrä. Pohjalle kertyneen biomassan hajotus on kuluttanut talven aikana pohjaveden happivarastoja. Kylmyys ja pimeys estävät yhteyttämisen. Jää- ja lumipeite eristävät järveä ilmasta ja estävät tehokkaasti myös veden sekoittumista. Kevään täyskierrossa jäiden lähdön aikaan hapekkaampi pintavesi painuu lämmettyään pohjaan (+4-asteinen vesi raskainta) ja ilmastoi pohjan vettä. Yhteyttäminen alkaa myös tuottamaan lisää happea jääpeitteen vapauduttua. (loppukesälläkin happikato on mahdollinen, jos veden lämpökerrostuneisuus (pintavesi, harppauskerros, pohjavesi) on voimakas ja järvi pahasti rehevöitynyt)

19 VASTAUS 3: Kierrokset 0 °C päällysvesi harppauskerros + 4 °C alusvesi
Happea Ravinteita Happea hajottajille Ravinteita tuottajille (myös rannoilta ravinteita)

20 VASTAUS 4: Ravinteet Tuottajat eivät yhteytä eivätkä siten käytä järven veteen vapautuneita/tulleita ravinteita. Planktoneliöiden määrässä on kaksi runsastumisen aika. Keväällä jäiden lähdön jälkeen on paljon ravinteita, vesi on kirkasta ja valon määrä kasvaa. Yhteyttävät planktoneliöt (lähinnä leviä) runsastuvat voimakkaasti maalis-huhtikuun aikana (järvi etelässä). Planktoneliöiden määrää alkavat rajoittamaan toukokesäkuussa ravinteiden ehtyminen ja I asteen kuluttajien runsastuminen. Toinen ”levähuippu” tulee rehevöityneissä järvissä heinäelokuussa, kun järven vesi on lämpimimmillään. Kesällä planktoneliöt koostuvat viherlevien ja syanobakteerien eli ”sinilevien” massaesiintymistä. I asteen kuluttajat käyttävät yhteyttäviä planktoneliöitä ravintonaan. Niiden runsastuminen tapahtuu siten viiveellä tuottajaplanktoniin nähden. Talvisin planktoneliöt ja niiden kuluttajien määrät ovat pieniä, mikä osaltaan selittää järvien veden kirkkautta talvisin. Ravinteiden ehtyminen ja I asteen kuluttajien runsastuminen alkavat rajoittamaan planktoneliöiden määrää toukokuussa. Tuottajaplanktonien toinen lievempi runsastuminen on heinä-elokuun aikana.

21 VASTAUS 5 1/3: YO S-98 Yleinen järven kunnon ilmeneminen
Järvet rehevöityvät, kun niiden typpi- ja varsinkin fosforiravinteiden määrät vedessä lisääntyvät. Rannan kasvilajisto muuttuu, kasvien kasvu voimistuu ja rannan kasvillisuus laajenee järveen päin, jolloin järven umpeenkasvu kiihtyy. Kalastossa hapekkaampia oloja vaativat lohikalat vähentyvät ja särkikalat lisääntyvät. Vesi samentuu ja veden näkösyvyys pienenee. Syanobakteerit (sinilevät) ja viherlevät runsastuvat ”levä”-lautoiksi (”järven kukinta”) ja niiden vihreä-turkoosia ”maalia” ajautuu rannoille pahanhajuisiksi kasoiksi. Kuolleen planktonin ja muun biomassan lisääntyessä ja vajotessa järven pohjaan hajottajien määrä ja niiden hapenkulutus kasvaa järven pohjalla. Tämä voi aiheuttaa kevättalvisin happikatoa ja kalakuolemia järvissä. Happikadon aikana voi alkaa myös järven sisäinen kuormitus eli fosforia alkaa vapautua hapettomasta pohjalietteestä.

22 VASTAUS 5 2/3: YO S-98 Kartan osoittamassa tapauksessa mahdollisia syitä ovat: Kyseinen järvi on hyvin pieni ja runsaskasvustoinen johon sen nimikin viittaa. Koska järvi voi huonosti vain lämpiminä kesinä on syynä järven liiallinen rehevöityminen. Rehevöitymistä ovat edistäneet: Maatalouden päästöt: Pelloilta virtaa sadevesien mukana ojia pitkin lannoitteita (kasviravinteita) lampeen. Suojakaistoja pellon ja järven välillä ei ole. Karjatilan lietelannan levitys routaantuneelle pellolle on erityisen haitallista.

23 VASTAUS 5 3/3: YO S-98 Metsät: Avohakkuualueelta valuu humusta ja kasviravinteita. Jos avohakattu metsä on lannoitettu, pahentaa tilannetta. Ojitettu suo: Humushapot alentavat lammen pH:ta, jolloin rapu- ja kalakannat kärsivät, ja turvehumuksen kiintoaines lisää hapen kulutusta. Ojitetun suon puuntaimien mahdollinen lannoitus lisää kuormitusta. Ympärivuotinen haja-asutus ja kesämökkiasutus: Rantasaunoista lampeen päässeet fosfaattipitoiset pesuvedet, matonpesu- ja viemärivedet ovat rehevöittäneet järveä. Nykyisin myös haja-asutuksen ja kesämökkien jätevedet on puhdistettava ennen vesistöön pääsyä. (Liikenteen NOx päästöt)

24 VASTAUS 6: Jäämeren lajit
Kun nämä syvät järvet kuroutuivat merestä jääkauden jälkeen, jäi niihin vangiksi merien lajeja. Koska näiden järvien syvänteissä vesi on edelleen aina kylmää ja jopa suolaista ovat jotkin merilajeista säilyneet järvien syvänteissä jäänne- eli reliktilajeina entisistä merivaiheista.

25 Kuvat

26

27

28

29