Pohjavesi – case, Myllylähde

Esitys aiheesta: "Pohjavesi – case, Myllylähde"— Esityksen transkriptio:

1 Pohjavesi – case, Myllylähde
Mikko Seppälä Varsinais-Suomen ELY-keskus Pohjavesi – case, Myllylähde

2

3 Hydrologinen kierto

4 Hydrologinen kierto

5 Hydrologinen kierto Groundwater Groundwater

6 Oripään Myllylähde

7 KÖYLIÖNJÄRVI Säkylän PYHÄJÄRVI

8 MYLLYLÄHDE

9 MYLLYLÄHTEEN virtaama l/s 1967 – 2011 (Syke)

10 Lähteen virtaamaan vaikuttavat:
-pohjavedenpinnan korkeus (painetaso) -sademäärä / imeytyminen -ihmisen toiminta (vedenotto, ojitus = kuivatus)

11 TSV:n vedenoton aloitus (1999)
m3/d kalakuolema

12 ELY-keskuksen ”pohjavesiasema” 5000 m3/d 5000 m3/d

13 KUNINKAANLÄHDE

14

15

16

17

18 Loppupäätelmät Kaksi kuivaa jaksoa 10 vuoden aikana ( ja ) Pohjaveden pinta vaihdellut luontaisesti 1999 – 2012 yli metrin Vaikutuksia arvioitiin myös virtausmallilla: vedenotosta huolimatta virtaama olisi vähentynyt toisen kuivan jakson aikana noin puoleen ( mallin laskemana 6900 m3/d  3800 m3/d) Vedenoton vaikutuksesta ( m3/d) virtaama oli vähentynyt noin 2000 m3/d ja se väheni kuivien kausien vaikutuksesta 4800 m3/d  1300 m3/d Tuleva tilanne: Tekopohjavesilaitos - vedenotto/ imeytys = vedenotto  vaikutus virtaamaan jatkossa ”0” TSV:n Oripään ottamon otto vähentynyt alle puoleen - Virtaama ei ole enää ihmiskeinoin hoidettavissa - ”Aika” hoitanee virtaaman ”ennalleen”