OAJ Varsinais-Suomi ry 08.11.2008 3.4.2017 OAJ Varsinais-Suomi ry 08.11.2008 Opetusalan Ammattijärjestö Johtaja Anders Rusk

Miksi OAJ:ssä tarvitaan alueyhdistyksiä? SISÄLTÖ: 1. Valtion aluehallinnon uudistaminen – paineet muutokselle 2. Varsinais-Suomi alueena - Varsinais-Suomen liitto - Varsinais-Suomi OAJ:ssä 3. OAJ:n yhdistysrakenne - alueyhdistykset ja niiden tehtävät & toiminta 4. Alueyhdistyksen rahoitus

Lainsäädäntö L seutuyhteistyökokeiluista 1.8.2002 - 31.12.2005 Kainuun kokeilulaki 1.6.2003 - 31.12.2012 Alueiden kehittämislaki 1.1.2003 Laki seutuvaltuustokokeiluista 1.1.2005 - 31.12.2012

Alueiden kehittämislaki Säädettiin alueellisen toiminnan edistämiseksi 1.1.2003 Tavoitteena luoda edellytyksiä alueiden kilpailukyvyn takaavalle osaamiselle ja kestävään kehitykseen perustuvalle taloudelliselle kasvulle, elinkeinotoiminnan kehitykselle ja työllisyyden parantamiselle Pohjautuu läheisyysperiaatteelle; asioista päätetään mahdollisimman lähellä kansalaisia ja toimijoita Maakuntien liitot (20), maakuntasuunnitelmat (25-30 vuotta), maakuntaohjelmat (vaalikausi), toteuttamissuunnitelma vuosittain Ohjaa maakunnan kaikkien koulutuksenjärjestäjien päätöksiä

Vaikutukset Maakuntaohjelma ohjaa alueen toimintaa Ohjelma ja valtakunnan päätökset on harmonisoitava keskenään Valtakunnan tason päätöksissä ohjelmat otettava huomioon Maakuntaohjelmassa päätetyt tavoitteet ja kehityksen painopisteet vaikuttavat koulutuksen järjestäjien resurssipäätöksiin varhaiskasvatuksesta korkea-asteen opetukseen

Varsinais-Suomen liitto 53 kunnan ja viiden seutukunnan muodostama kuntayhtymä - Kuntien lukumäärä suuri! (Vrt Pirkanmaa 33 kuntaa) Huom! Kuntaliitokset 09! Liitto toimii aluekehitysviranomaisena sekä suunnittelu- ja edunvalvontaorganisaationa. Työntekijöitä liitossa on noin 60. Asukkaita vuoden 2007 lopussa 459 235

Aluekehittäminen Varsinais-Suomen liitossa Aluekehitys edistää maakunnan omatoimista ja tasapainoista kehitystä ohjaamalla kehittämistoimintaa ja varmistamalla ohjelmien toteutukseen tarvittavat rahoituspäätökset. Näiden kautta luodaan edellytyksiä elinkeinoelämän kehittymiselle ja saavutetaan maakunnan asukkaiden hyvinvointia edistäviä tavoitteita.

MAAKUNTAOHJELMAN TOIMINTALINJAT 1. OSAAMISELLA JA LUOVUUDELLA VARMISTETAAN MAAKUNNAN KILPAILUKYKY. 2. ELINKEINOELÄMÄN KEHITTÄMISELLÄ TURVATAAN MAAKUNNAN MENESTYMINEN. 3. VARSINAIS-SUOMESTA KEHITETÄÄN MERKITTÄVÄ ITÄMEREN KESKUS. 4. HYVINVOINNIN TURVAAMISEKSI LISÄTÄÄN AKTIIVISIA TOIMENPITEITÄ. 5. YMPÄRISTÖSTÄ TEHDÄÄN MAAKUNNAN VETOVOIMATEKIJÄ.

Aluehallinnon uudistaminen Matti Vanhasen II hallituksen ohjelmassa ”Hallintoa uudistetaan ja kansanvaltaistetaan. Lääninhallitusten, työvoima- ja elinkeinokeskusten, muiden piirihallintoviranomaisten ja maakuntien liittojen työnjako täsmennetään, päällekkäisyydet poistetaan ja vähennetään hallintoviranomaisten määrää. Samassa yhteydessä arvioidaan niiden aluejakoja. Nykymuotoisen lääninhallinnon tehtävät organisoidaan uudelleen. Uudistetaan valtion aluehallintoa kokoamalla lupa-, valvonta- ja oikeusturvatehtäviä yhteen. Siirretään kehittämispoliittista toimivaltaa kansanvaltaiseen ohjaukseen. Selvitetään aluekehittämisen voimavarojen kokoamista valtion talousarviossa maakunnittain ja ministeriöittäin yhdelle momentille ja niiden päättämisestä siirtämistä alueille. Valmistelu käynnistetään välittömästi ja uudistukset toteutetaan vuoteen 2010 mennessä.”

Mitä suunnitellaan? Hallintoa tiivistetään Kapeasta sektoriajattelusta luovutaan Pöydälle nostetaan läänien ja maakuntaliittojen asema Maakuntaliittojen aseman vahvistaminen läänien kustannuksella? Väliraportti maaliskuun 2008 lopussa Projektin määräaika 31.03.2009 Uudistus toteutetaan 2010 loppuun

Aluehallinnon uudistamishanke Ministeri Kiviniemi asettanut 29.6.2007 hankkeen Toimikausi 29.6.2007 – 31.3.2009 Tavoitteena on kansalais- ja asiakaslähtöisesti, tehokkaasti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto

Hankkeen tavoitteet 1. Selvitetään aluehallinnon viranomaisten tehtäväkokonaisuudet mitään aluehallinnon viranomaista pois sulkematta 2. Selkiytetään työnjakoja 3. Selvitetään alueellisia hallintokokeiluja 4. Aluejaot muodostetaan toiminnallisesti tarkoituksenmukaisiksi, huomioidaan talous- ja työssäkäyntialueet 5. Aluejakoja pyritään yhtenäistämään siten, että toiminta-alueet vastaavat toisiaan tai suuremmat koostuvat kokonaisista pienemmistä alueista 6. Viranomaisten määrää vähennetään merkittävästi, tavoitteena selkeisiin tehtäväkokonaisuuksiin perustuva aluehallinnon organisointi 7. Lääninhallinnon tehtävät organisoidaan uudelleen 8. Yhteistoiminnassa hyödynnetään verkostomaisia toimintamalleja 9. Valtion aluehallinnon ohjauksesta toimiva osa hallinnon ohjauksen kokonais. 10. Aluehallinto on sovitettavissa yhteen ja tukee valtion paikallishallinnon kehittämistä 11. Aluehallinnon tuottavuus ja tuloksellisuus paranevat 12. Huomioidaan tutkimustiedon ja eurooppalaisen kehityksen suuntaviivat 13. Otetaan huomioon Paras-hankkeen eteneminen

Väliraportti uudistamishankkeesta Hallintoa tiivistetään: valtion aluehallinto kootaan kahteen viranomaiseen: 1. Elinkeino-, liikenne- ja luonnonvarakeskus (Läänien, TE-keskusten, ympäristökeskusten, ympäristölupavirastojen, tiepiirien ja ts-piirien tehtävät organisoidaan uudelleen) - Luonnonvaroihin ja ympäristöön, liikenteeseen ja infrastruktuuriin, työvoimaan, elinkeinoihin sekä osaamiseen ja kulttuuriin liittyvät tehtävät 2. Aluehallintovirasto - Lainsäädännön toimeenpano, toimeenpanon ohjaus, lainsäädännön toteutumisen valvonta sekä oikeusturva. Viranomaiseen 2 kootaan peruspalvelujen toteutumiseen, oikeusturvaan, lupiin ja valvontaan, turvallisuuteen ja maahanmuuttoon, ympäristölupiin liittyvät tehtävät sekä työsuojelun valvonta.

Maakunnat 16.11.2007

Maakunnat Läänit 16.11.2007

Maakunnat Läänit TE-keskukset 16.11.2007

Maakunnat Läänit Ympäristö-keskukset 16.11.2007

Maakunnat Läänit Tiepiirit 16.11.2007

Maakunnat Läänit Työsuojelupiirit 16.11.2007

Maakunnat Läänit Metsäkeskukset 16.11.2007

Maan-mittaus-laitokset Maakunnat Läänit Maan-mittaus-laitokset 16.11.2007

Alueellinen edunvalvonta Keskitetty opetustoimi ei ole aiemmin edellyttänyt aluenäkökohdan huomioon ottamista edunvalvonnassa Aikaisemmin alueellista toimintaa ja kehitystä ei koettu opettajien edunvalvonnan kannalta tärkeäksi Toiminta oli keskittynyt Kuntiin tai kuntayhtymiin Yksityisiin koulutuksenjärjestäjiin Valtioon koulutuksen järjestäjänä Edunvalvonta on ollut pääasiassa vain työnantajakohtaista

Aluetoiminnan tulevaisuus Tilanne muuttunut - taistelu voimavaroista sektorien välillä kovaa (opetustoimi vs. sosiaali- ja terveystoimi) Lainsäädäntöhankkeet (esim. PARAS), suunnitelmat, ohjelmat, strategiat ja KESU korostavat tulevaisuudessa alueellista ajattelua Hyötynä mm. palveluiden tasainen saatavuus, taloudellisuus, joustavuus, synergiaedut Myös rahoituskanavat kulkevat tulevaisuudessa alueiden kautta? (ammattikorkeakouluissa jo nyt)

Vaikutukset jäsenille Työllisyys Työn suorituspaikka Työn sisältö Palvelussuhteen ehdot (yhtenäistäminen) Paikallisen sopimisen mahdollisuudet (koordinointi maakunnassa esim. TVA:n osalta) Palveluiden yksityistäminen ym.

Alueellinen vaikuttamistoiminta OAJ:ssä Eri jäsenryhmissä alueellisen vaikuttamisen tarpeet edunvalvonnassa erilaisia Varhaiskasvatus ja perusopetus selkeitä kunnallisia tai kuntakohtaisesti järjestettyjä palveluita Alueellisesti toimivien koulutuksen järjestäjien kuten amm.koulutus, amm.aikuiskoul., amk/yo-opetus kiinteämmin kytköksissä alueiden ratkaisuihin Alueellinen toiminta ja päätöksenteko näillä koulutusalueilla nähty tärkeänä kohteena jäsenistön edunvalvonnassa

Alueellinen vaikuttamistoiminta OAJ:ssä Konkreettisten asioiden osoittamisen vaikeus vähentänyt kiinnostusta alueelliseen edunvalvontaan Tekemistä tai osallistumista ei pelkän osallistumisen vuoksi ole pidetty mielekkäänä Lisäksi alueellisen edunvalvonta on kytketty järjestön organisaation kehittämiseen

Miksi nyt tarvitaan alueyhdistys? Aluetasolla tehdään ohjelmia ja suunnitelmia, joilla on välittömiä tai välillisiä vaikutuksia koko alueen tai alueen kuntien rakenteeseen varhaiskasvatuksesta korkea-asteeseen Suunnitelmat, ohjelmat ja ratkaisut ohjaavat alueen kuntien, kuntayhtymien ja jopa yksityisten koulutuksen järjestäjien toimintaa Alueilla tapahtuvaan päätöksentekoon vaikutetaan nyt lähinnä Akavan aluetoimikuntien kautta.

Jäntevä edunvalvonta edellyttää Alueen olosuhteiden asiantuntemusta Tietoa alueellisista tavoitteista Tietoa OAJ:n tavoitteista ja toiminnasta OAJ:läisen tahdon muodostamista ja tahdon mukaisten alueellisten ratkaisujen ajamista Motivoitua edunvalvojajoukkoa, jossa koko OAJ:läinen asiantuntemus yhdistyy

Lähitavoitteita Vaikuttaminen kunnallisvaaleihin syksyllä 2008 Vaikuttaminen valittuihin valtuutettuihin loppusyksystä Vaikuttaminen seuraavan maakuntaohjelman sisältöön - tavoitteet varhaiskasvatuksesta korkea-asteeseen Jatkuva vaikuttaminen maakunnissa, TE-keskuksissa ja kuntien yhteistyöhankkeissa

KUNTALIITOKSET Valtioneuvosto käynnisti keväällä 2005 Paras-hankkeen kunta- ja palvelurakenteen uudistamiseksi. Paras-uudistuksen tavoitteena on, että kuntapalveluiden saatavuus, laatu ja tuottavuus voidaan turvata tulevaisuudessa. Uudistuksessa tähän pyritään kunta- ja palvelurakenteiden uudistamisen avulla. Tavoitteena on, että uudistuksen myötä syntyisi entistä elinvoimaisempia ja toimintakykyisempiä kuntia. Kuntarakenteesta ja kuntaliitosten tarpeellisuudesta keskustellaan vilkkaasti. Kuntaliitoshankkeita on meneillään ennätyksellisen paljon.

Kuntaliitokset 1.1.2009 1.1.2009 kuntaliitoksia 32, kuntien määrä vähenee 67:llä. Suomessa 1.1.2009 kuntia 348. Siikalatva (Kestilä, Piippola, Pulkkila, Rantsila) Kauhava (Kauhava, Alahärmä, Ylihärmä, Kortesjärvi) Saarijärvi (Saarijärvi, Pylkönmäki) Alajärvi (Alajärvi, Lehtimäki) Oulu (Oulu, Ylikiiminki) Mänttä-Vilppula (Mänttä, Vilppula) Kurikka (Kurikka, Jurva) Seinäjoki (Seinäjoki, Nurmo, Ylistaro) Kokkola (Kokkola, Kälviä, Lohtaja, Ullava) Jämsä (Jämsä, Jämsänkoski) Ylöjärvi (Ylöjärvi, Kuru) Sastamala (Vammala, Mouhijärvi, Äetsä) Jyväskylä (Jyväskylä, Jyväskylän mlk, Korpilahti) Huittinen (Huittinen, Vampula) Loimaa (Loimaa, Alastaro, Mellilä) Joensuu (Joensuu, Eno, Pyhäselkä) Rauma (Rauma, Lappi) Eura (Eura, Kiukainen) Savonlinna (Savonlinna, Savonranta) Pöytyä (Pöytyä, Yläne) Hämeenlinna (Hämeenlinna, Hauho, Kalvola, Lammi, Renko, Tuulos) Naantali (Naantali, Merimasku, Rymättylä, Velkua) Masku (Masku, Askainen, Lemu) Rusko (Rusko, Vahto) Lappeenranta (Lappeenranta, Joutseno) Länsi-Turunmaa (Parainen, Houtskari, Iniö, Korppoo, Nauvo) Kouvola (Kouvola, Anjalankoski, Elimäki, Jaala, Kuusankoski, Valkeala) Kaarina (Kaarina, Piikkiö) Salo (Salo, Halikko, Kiikala, Kisko, Kuusjoki, Muurla, Perniö, Pertteli, Suomusjärvi, Särkisalo) 3.4.2017 Kemiönsaari (Kemiö, Dragsfjärd, Västanfjärd) Raasepori (Karjaa, Pohja, Tammisaari) Lohja (Lohja, Sammatti) SLP 21.4.2008

Alueyhdistyksen toiminta-ajatus Alueyhdistys kokoaa OAJ-läiset yhteiseksi alueelliseksi vaikuttajaksi, joka toimii alueella suoraan ja välillisesti opettajien aseman, kasvatus- ja opetustyön arvostuksen ja tehokkaan edunvalvonnan edistämiseksi Alueyhdistyksellä on legitimiteettiä

Alueyhdistys alueyhdistys on OAJ:n oma maakunnallinen opettajien äänitorvi > vaikutusvaltaa vahva alueellinen opetusalan vaikuttaja paikallisen edunvalvonnan ja järjestötoiminnan tukija ja alueellinen sateenvarjo yhteisten alueellisten tapahtumien näkyvä järjestäjä ansiomerkkiesitykset ja alueelliset huomionosoitukset alueellinen koordinointi

Alueyhdistyksen tehtävät vaikuttaa OAJ:n tavoitteiden ja päämäärien toteutumiseen maakuntatasolla vaikuttaa aluetason päättäjiin ja alueelliseen kehitykseen antaa lausuntoja ja tekee esityksiä AKAVAn aluetoimikunnat työvoimatoimikuntien edustajat jne… yhteisten alueellisten hankkeiden käynnistäminen ja edistäminen edistää eri jäsenryhmien, jäsenyhdistysten, paikallisyhdistysten ja luottamusmiesten välistä alueellista yhteistyötä

Jäsenistö koko maakunnan/alueen OAJ-jäsenistö > paikallisyhdistyksien kautta jäseniä (Huom! FSL) alueyhdistyksellä oma selkeä toiminta ja taloutta ohjaava normipohja yhdistyksen hallinto ja vastuu selkeästi määritelty jäsenryhmien edustus sääntöpohjaista omaisuuden järjestelyt starttitilanteessa toteutettavissa sääntömuutoksella perustaa alaisuuteensa toimikuntia/työryhmiä aluetoimistopalvelut

Paikallisyhdistykset alueyhdistyksessä Alueyhdistykseen mukaan sellaiset kunnat ja yhdistykset, joiden edunvalvontaa alueyhdistys voi hoitaa! Liittyvät sellaisenaan alueyhdistykseen Turun py:n voi jossain vaiheessa purkaa Yhdenkään yhdistyksen purkamisella ei kiirettä, liitytään nyt sellaisena kuin ollaan, palataan myöhemmin järjestelyihin Paikallisyhdistykset säilyttävät neuvotteluoikeutensa! Alueyhdistyksellä voi olla joidenkin paikallisyhdistysten neuvotteluoikeudet (KT:n kanssa asiasta sovittu pääsopimuksessa) Lähtökohtana, että jäsenmaksu ei nousisi millään jäsenryhmällä merkittävästi jos lainkaan

Alueyhdistykset Rahoitusmalli hyväksytty (käsitellään lokakuussa uudelleen/ jtmk&hallitus) Viisi jo perustettu, 3-4 rakenteilla Alueyhdistykset vaikuttavat paikallisorganisaatioon Alueet tiedostavat tarpeensa; alueyhdistys perustetaan omiin tarpeisiin! Onko paikallisorganisaatioremontti edessä alueyhdistysremontin yhteydessä? Kuntien palvelurakennehankkeen vaikutukset? Onko karsittavaa paikallistasolla – entäs alayhdistykset?

OAJ:n hallituksen linjaukset Valtuusto käsitellyt aluetoimintaa useasti – linja, joka pitää jonkun aikaa on löydettävä Hallituksen linja on selkeä – aluetoimintaa tuetaan taloudellisesti - alueet itse päättävät – edellytetään myös pientä omaa jäsenmaksua Annettava mahdollisuus aloittaa toiminta ja sitten korjattava linjaukset tarpeiden mukaan – annetaan mahdollisuudet jo alkaneelle aluetoiminnalle ja alueasiamiestoiminnalle Kerätään kokemuksia toiminnan aloittaneilta Tarjotaan tukea yhdellä tavalla: joko rahallisesti tukien tai työntekijällä; linja ollut valtuustolla ja hallituksella selkeä Talousvaliokunnan periaatteet yhdistymistilanteiden rahoitukseen

Talousvaliokunnan periaatteet yhdistymistilanteiden rahoitukseen Monet seikat puoltavat sitä, että kaikkien yhdistysten omaisuus siirtyy uudelle yhdistykselle Lähtökohtana on, että edunvalvontaan kerätty jäsenmaksu ja sillä hankittu omaisuus on käytettävä alkuperäiseen tarkoitukseensa. Usein ajatellaan, että uudet jäsenet tulevat liittyessään valmiiseen pöytään, tuomatta omaa laskennallista osuutta: ne jotka omaisuuden ovat kerännet, ovat ehkä jo eläkkeellä; säästöjä ei saa mukaan. Jos yhdistyksen varat rajataan suljetun ryhmän käyttöön tai ne käytetään muuhun toimintaan, uhkana on verotuksellisia riskejä

VARSINAIS-SUOMI (LUONNOS) Kuvitteellinen alueyhdistystuki 2008 lkm avustus e/jäsen avustus e Yhteensä 7257 14,34 104 065 Ei vähennyksiä, 1. toimintavuosi 30 % paik. edunv. tuesta (500e/ yhdistys + 6e/jäsen) 6 euroa/ jäsen 43542 30% 13 062 500 euroa/ yhdistys ( 24 x ) 12000 30% 3 600 Vaikuttamisraha (Koulut Kuntoon) 10 000 Aluetoimistoavustus 18 000 Maksetaan 148 727e (+ alueellinen YT-tuki)

ALKUn kahden viranomaisen malli Viranomainen 1 Valtion puolelta TEM koordinoiva ministeriö Kehittämistehtävä Maakuntien liitolla keskeinen asema Yksi kori, jossa Työvoima, elinkeino ja osaaminen Rakennerahastot (TEM/OPM osin) Työvoimapoliittinen aikuiskoulutus (TEM) Aikuis- ja täydennyskoulutus (OPM) Liikunta- nuoriso, kirjastotoimi yms. (OPM) ym. Ym.

Jatkuu…. Viranomainen 2 VM koordinoiva ministeriö Valtion paikallishallinto, kunnat ja maakunnat Muun muassa Työsuojelu Peruspalveluiden toteutuminen (neuvonta, ohjaus, arviointi) Palveluiden tuottajien valvonta (STM) Syrjäytymisen ehkäisy, terveyden edistäminen (OPM) Oikeusturva, lupa ja valvonta Kantelut, valitukset, pakkokeinot