Paras-analyysin ensimmäiset havainnot

Esitys aiheesta: "Paras-analyysin ensimmäiset havainnot"— Esityksen transkriptio:

1 Paras-analyysin ensimmäiset havainnot
Kuntien selvitykset ja toimeenpanosuunnitelmat sekä kaupunkiseutusuunnitelmat

2 Kuntajakoselvitysten, yhteistoiminta-alueiden suunnittelun ja
kaupunkiseutusuunnitelmien painotusten muutos siirryttäessä vuoteen 2008 t1 t2 P Kuntajakoselvitykset Yhteistoiminta-alueet Kaupunkiseutu- suunnitelmat P = Valtiovallan palaute kunnille puitelain kriteerien täyttymisestä vauhdittaa kuntien toimintaa.

3 Perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen järjestäminen
organisaatioiden lukumäärä vuonna 2007 (yli ja alle asukasmäärän organisaatiot) Perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen organisaatioiden lukumäärä tulevaisuudessa kuntien toimeenpano- suunnitelmien mukaan 237 65 as. yht 172 yt-alueet 70-80 kunnat 40-50

4 Varsinais-Suomen kuntaliitokset, kuntajako-
selvitykset ja yhteistoiminta-alueet ( ) Rauma Lappi kuntajakoselvitys Pyhä- ranta KH päätti irrottautua selvityksestä Alastaro Loimaa Laitila Oripää Mellilä Uusi- kau- punki Yläne Mynämäki Pöytyä Koski Tl Somero Nousiainen Aura Tarvasjoki Marttila Veh- maa Vahto Lemu Kus- tavi Rusko Lieto Taivas- salo Askai- nen Masku Raisio Paimio Piikkiö Turku Salo ( ) Salo, Halikko, Perniö, Pertteli, Kiikala, Kisko, Kuusjoki, Muurla, Suomusjärvi ja Särkisalo Naantali ( ) Naantali, Rymättylä, Merimasku ja Velkua Kaarina Sauvo Länsi-Turunmaa ( ) Parainen, Houtskari, Iniö, Korppoo ja Nauvo Kemiönsaari ( ) Kemiö, Dragsfjärd ja Västanfjärd Kemiönsaari ( ) On mahdollista, että syntyy 11 kunnan yhteistoiminta-alue perusterveydenhuollon ja siihen kiinteästi liittyvien sosiaalitoimen erityispalveluiden järjestämiseksi

5 Ammatillisen koulutuksen järjestäminen
53 kuntayhtymää ja 23 kuntaa koulutuksen järjestäjänä vuonna 2007 Ammatillisen koulutuksen järjestäjien ja kuntayhtymien lukumäärä vuonna 2007 (yli ja alle asukas- määrän organisaatiot) Ammatillisen koulutuksen toimenpiteiden vaikutus kuntien toimeenpano- suunnitelmien mukaan 47 Esitetty toimenpiteitä väestöpohjan saavuttamiseksi Alle as. 29 23 * Mukaan laskettu vain kunnalliset organisaatiot ei yksityisiä eikä Kainuuta. Kunta voi kuulua tai olla kuulumatta yhteen tai useampaan amm. koulutuksen kuntayhtymään. * Mukana myös pitkien etäisyyksien kuntia, jotka voivat poiketa väestöpohjatavoitteesta.

6 Kuntaliitokset ja niiden selvitykset, tilanne 11.9.2007
Kuntaliitos Kuntaliitos Alajärvi Lehtimäki Selvitetään kuntaliitosta Sonkajärvi Yli-Ii Iisalmi Kuortane Oulu Töysä © Affecto Finland Oy, Lupa L7017/07 Jämsänkoski Alavus Ylikiiminki Karttula Jämsä Saarijärvi Oulu Kuopio Parkano Pylkönmäki Hartola Lohtaja Ikaalinen Kortesjärvi Pertunmaa Kälviä Alahärmä Ylistaro Heinola Kokkola Ylihärmä Nurmo Jyväskylä Vammala Ullava Kauhava Seinäjoki Korpilahti Mouhijärvi Polvijärvi Äetsä Kuru Jyväskylä Eno Punkalaidun Ylöjärvi Jyväskylän mlk Joensuu Jurva Pyhäselkä Rauma Ilmajoki Alastaro Huittinen Pyhäranta Loimaa Vampula Leivonmäki Lappi Hauho Mellilä Joutsa Hämeenlinna Vilppula Savonranta Aura Kalvola Vahto Mänttä Kerimäki Parainen Lieto Renko Rusko Savonlinna Houtskari Tarvasjoki Yläne Tuulos Punkaharju Korppoo Pöytyä Lammi Naantali Jaala Nauvo Joutseno Merimasku Askainen Valkeala Iniö Kiukainen Lappeenranta Rymättylä Lemu Kuusankoski Kaarina Eura Velkua Masku Hausjärvi Kouvola Paimio Riihimäki Elimäki Piikkiö Sammatti Loppi Anjalankoski Sauvo Lohja Hyvinkää Karjaa Pernaja SK/SLP Loviisan seutukunnan kunnat Pohja Porvoo Kemiö Dragsfjärd Västanfjärd Salon seudun 10 kuntaa Tammisaari

7 Kuntien yhdistymispäätökset 11.9.2007
Valtuustojen hyväksymät yhdistymispäätökset: Väkiluku Y1. Joutsa (4 100) - Leivonmäki (1 100) YHT as. Y2. Oulu ( as.) - Ylikiiminki (3 400 as.) YHT as. Y3. Jyväskylä (84 800) - Korpilahti (5 000) YHT as. Y4. Saarijärvi (10 000) - Pylkönmäki (1 000) YHT as. Y5. Ylöjärvi (23 500) - Kuru (2 800) YHT as. Y6. Lohja (37 000) – Sammatti (1 300) YHT as. Y7. Seinäjoki (36 800) - Nurmo (12 300) - Ylistaro (5 600) YHT as. Y8. Tammisaari (14 700) - Pohja (4 900) - Karjaa (9 000) YHT as. Y9. Kemiö (3 300) - Dragsfjärd (3 300) - Västanfjärd (800) YHT as. Y10. Parainen (12 100) - Houtskari (650) - Iniö (250) - Korppoo (900) - Nauvo (1 500) YHT as. Y11. Naantali (14 100) - Rymättylä (2 100) - Merimasku (1 600) - Velkua (250) YHT as. Y12. Kauhava (8 000) - Alahärmä (4 800) - Ylihärmä (3 000) - Kortesjärvi (2 400) YHT as. Y13. Salo (25 500) - Halikko (9 600) - Perniö (6 000) - Pertteli (3 900) - Kiikala (1 900) - Kisko (1 800) - Kuusjoki (1 800) - Muurla (1 500) - Suomusjärvi (1 300) - Särkisalo (750) YHT as. Yhdistymisiä ( ) 13 kpl, yhdistyviä kuntia 44, kuntamäärän väheneminen 31:lla

8 Käynnissä olevat kuntajakoselvitykset 11.9.2007
Luottamuselimessä tehty päätös käynnistymisestä Kahden (2) kunnan selvitykset: Väkiluku 1. Porvoo (47 400) - Pernaja (4 000) YHT as. 2. Lappeenranta (59 100) - Joutseno (10 900) YHT as Ilmajoki (11 500) - Jurva (4 400) YHT as. 4. Kuopio (91 000) - Karttula (3 600) YHT as. 5. Eura (9 400) - Kiukainen (3 400) YHT as. 6. Jämsä (15 100) - Jämsänkoski (7 500) YHT as. 7. Pöytyä (6 200) - Yläne (2 100) YHT as. 8. Mänttä (6 500) - Vilppula (5 400) YHT as. 9. Rusko (3 800) - Vahto (1 900) YHT as. 10. Iisalmi (22 300) - Sonkajärvi (4 900) YHT as. 11. Oulu ( ) - Yli-Ii (2 300) YHT as. 12. Alajärvi (8 900) - Lehtimäki (1 900) YHT as. 13. Huittinen (9 100) – Vampula (1 700) YHT as. 14. Jyväskylä (84 800) - Jyväskylän mlk (35 500) YHT as. 15. Ikaalinen (7 500) - Parkano (7 200) YHT as.

9 Lähde: Suomen Kuntaliitto.
Kolmen (3) kunnan selvitykset: 16. Masku (6 200) – Askainen (1 000) – Lemu (1 700) YHT as. 17. Loimaa (13 100) - Alastaro (3 000) - Mellilä (1 200) YHT as. 18. Alavus (9 500) - Kuortane (4 200) - Töysä (3 200) YHT as. 19. Lieto (15 400) - Aura (3 700) – Tarvasjoki (1 900) YHT as. 20. Heinola (20 600) - Hartola (3 600) - Pertunmaa (2 100) YHT as. 21. Rauma (36 500) - Lappi (3 200) - Pyhäranta (2 200) (1) YHT as. (1) Laitila irrottautui selvityksestä Neljän (4) kunnan selvitykset: 22. Kaarina (22 200) - Paimio (10 000) - Piikkiö (7 200) - Sauvo (2 900) YHT as. 23. Hyvinkää (44 300) - Riihimäki (27 500) - Hausjärvi (8 500) - Loppi (8 000) YHT as. 24. Savonlinna (27 000) - Kerimäki (5 900) - Punkaharju (4 000) - Savonranta (1 200) YHT as. 25. Vammala (16 600) - Mouhijärvi (3 000) - Punkalaidun (3 400) - Äetsä (4 900) YHT as. 26. Kokkola (36 500) - Lohtaja (2 800) - Kälviä (4 500) – Ullava (1 000) YHT as. 27. Joensuu (57 800) - Eno (6 700) - Polvijärvi (4 900) - Pyhäselkä (7 700) YHT as. Viiden (5) kunnan selvitykset: 28. Loviisa (7 400) - Pernaja (4 400) - Ruotsinpyhtää (2 900) - Liljendal (1 400) - Lapinjärvi (2 900) YHT as. Kuuden (6) kunnan selvitykset: 29. Hämeenlinna (47 900) - Hauho (4 000) - Kalvola (3 500) - Lammi (5 600) - Renko (2 400) - Tuulos (1 600) YHT as. 30. Kouvola (30 800) - Anjalankoski (16 800) - Elimäki (8 300) - Jaala (1 900) - Kuusankoski (20 200) - Valkeala (11 500) YHT as. Käynnissä ( ) yhteensä 30 selvitystä ja niissä mukana 88 kuntaa. Lähde: Suomen Kuntaliitto.

10 ? Kuntamäärän väheneminen kuntien yhdistymisissä vuosina 2000-2009
lkm 50 ? 40 Paraksen vaikutus alkaa näkyä vuodesta 2007 alkaen 31 30 20 15 12 10 4 2 2 1 1 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009(1) (1) 30 kuntajakoselvitystä vielä keskeneräisenä Kymmenessä (10) vuodessa kuntamäärä vähentyy ainakin 68:lla kolmen tai useamman kunnan yhdistymisissä vähentynyt kuntamäärä (yht. 33 kpl, 49 %) kahden kunnan yhdistymisissä vähentynyt kuntamäärä (yht. 35 kpl, 51 %)

11 Kuntajakoselvityksiin osallistuneet kunnat vuosina 2005-2007
Maakunnan kuntien lkm L (21) Selvityksissä mukana olevien kuntien lkm 4 19 % Kuntajakoselvityksiin osallistuvien kuntien lukumäärän kehitys kumulatiivisesti vuosina %-osuus lkm 416 400 P-P (40) K-P (12) 20 Kai (10) 9 2 50 % 75 % 300 20 % E-P (26) Poh (18) P-S (23) 18 5 215 (52 %) 2 K-S (30) P-K (16) 69 % 200 18 10 11 % 22 % Pir (32) 60 % 63 % Sat (27) 22 11 100 69 % E-S (20) 41 % P-H (12) 11 E-K (12) K-H (16) 3 2 55 % V-S (54) 10 25 % 45 17 % 63 % Kym (12) 83 % I-U (10) 6 2005 2006 2007 Uus (24) 5 50 % 12 50 % 50 %

12 Maakunnittain kuntien kuntaliitokset ja kuntajakoselvitykset 4.9.2007
P-P (38) K-P (12) Kai (9) 2 -1 2 4 E-P (26) P-S (23) Poh (17) 7 -5 7 K-S (28) P-K (16) 3 4 6 -3 4 5 maakunnan kuntien lkm Pir (27) V-S (53) Sat (26) 2 -1 8 kuntaliitos- selvityksiä 4.9. tekevien kuntien lkm 22 -18 19 6 E-S (18) P-H (12) E-K (12) K-H (16) 5 V-S (53) 2 2 v:lle 2008 ja 2009 kuntaliitoksen hyväksyneiden kuntien lkm kuntaliitoksissa vähentyvien kuntien lkm 9 22 -18 19 Kym (12) I-U (10) Uus (24) 6 Koko maa 6 44 -31 90 5 -3 1

13 1. 2. 3. 4. Kuntajakoselvitykset Paras-kaupunkiseuduilla v. 2005-2007
Kaupunkiseudulla tehdään (on tehty) kuntajakoselvitystä, jossa on mukana sekä keskuskaupunki, että tärkeimmät kehyskunnat: Jyväskylä, Seinäjoki, Kouvola, Kokkola ja Mikkeli (1) 1. Kaupunkiseudulla tehdään (on tehty) kuntajakoselvitystä, jossa on mukana keskuskaupunki, mutta ainakin yksi tärkeimmistä kehyskunnista puuttuu: Hämeenlinna, Joensuu, Oulu, Kuopio, Lappeenranta, Porvoo ja Lohja 2. Kaupunkiseudulla tehdään (on tehty) kuntajakoselvitystä, jossa ei ole mukana keskuskaupunkia: Turku, Tampere ja Lahti (2) 3. Kaupunkiseudulla ei tehdä (ei ole tehty) kuntajakoselvitystä: Pori, Vaasa ja Kotka 4. (1) Mikkeli yhdistyi Haukivuoren kanssa v (Mikkelin mlk:n ja Anttolan kanssa v. 2001) (2) Heinola ja Hartola ovat mukana kaupunkiseutusuunnitelmassa ja tekevät kuntajakoselvitystä yhdessä Pertunmaan kanssa

14 Kuntajakoselvitysten kaksi aaltoa
skenaario 3 skenaario 2 skenaario 1 Kuntajakoselvitysten ensimmäinen aalto tähtäimessä yhdistyminen vuosina Kuntajakoselvitysten toinen aalto tähtäimessä yhdistyminen vuosina 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 vuosi Se, mikä kolmesta skenaariosta toteutuu, riippuu ainakin kolmesta tekijästä: 1. Kuinka vahvasti Paras etenee valtiovallan, kuntien ja Kuntaliiton yhteisenä uudistusprosessina ? 2. Millaisia kokemuksia saadaan ensimmäisen aallon kuntien yhdistymisen valmistelusta ja toteutuksesta? 3. Kuinka vahvasti kuntien toimintaympäristön muutospaineet alkavat realisoitua lähestyttäessä 2010-lukua?

15 Kuusi (6) näkökohtaa kuntien selvityksistä,
toimeenpanosuunnitelmista ja kaupunkiseutusuunnitelmista Uudistuksen valmistelutyö kunnissa on käynnistynyt varsin hyvin. Yli puolet (52 %) Manner-Suomen kunnista on osallistunut kuntajakoselvityksiin vuosina ja kolme neljäsosaa (74 %) kunnista valmistelee sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistä yhteistoiminta-alueilla. 1. Yhteistoiminta-alueiden tarkempi valmistelu odottaa vielä monilla alueilla kunta- jakopäätösten ratkeamista ja valtiovallan palautetta puitelain kriteerien täyttymisestä eri vaihtoehdoissa. 2. Maakunnittaiset erot uudistuksen valmistelussa ovat odotusten mukaisesti suuret, koska valmiudet muutosten tekemiseen vaihtelevat maantieteellisten erojen vuoksi. Esimerkiksi pienten kuntien Varsinais-Suomi on ollut hyvä etenijä kuntarakenneuudistuksessa - ja aivan erityisesti alueen kaksikieliset kunnat. 3. Kaupunkiseuduilla edetään samanaikaisesti kaupunkiseutusuunnitelmien, yhteis- toiminta-alueiden ja kuntajakoselvitysten avulla. Kaupunkiseutusuunnitelmien täsmentäminen vauhdittuu sen jälkeen, kun ”ensimmäisen aallon” kuntajako- selvitykset ratkeavat. 4. Ratkaisevaksi muodostuu, miten vahvana Paras-hanke saadaan jatkumaan valtiovallan, kuntien ja Kuntaliiton yhteisenä prosessina ja kuinka hyviä tuloksia sillä saavutetaan. Hankkeessa on mahdollista saada syntymään vielä uudistuksen "toinen aalto", jossa päätähtäin on vuodessa 2013. 5. Paras-hankkeen jatkossa tulee vahvistaa nykyisestään puitelain 1 §:n tarkoitusta ja tavoitteita. Siinä tehtävässä uudistuksen ”toisella aallolla” tulee olemaan hyvin tärkeä merkitys. 6.