Sosiaalisen median hyödyntäminen nuorten parissa tehtävässä työssä Vertaisena verkossa – sosiaalinen media ohjauksessa Varustamo-hankkeen päätösseminaari, 5.6.2013, Tampere suunnittelija Leena Tuuttila, Verke – Verkkonuorisotyön valtakunnallinen kehittämiskeskus

Verke – Verkkonuorisotyön valtakunnallinen kehittämiskeskus Yksi OKM:n nimeämistä (2010) nuorisotyön kehittämiskeskuksista, jonka toimintaa koordinoi Helsingin nuorisoasiainkeskus. Kohderyhmä: välitön kohderyhmä: nuorisoalan toimijat (kunnat, seurakunnat, järjestöt) välillinen kohderyhmä: nuoret ja nuorten yhteisöt Tavoitteet: Vahvistaa nuorisotyön toimijoiden osaamista ja ymmärrystä verkkonuorisotyöstä Rakentaa tietoa verkkonuorisotyöstä sekä nuorten verkkokulttuurista Kehittää yhteistyössä alan toimijoiden kanssa verkkonuorisotyön menetelmiä ja palveluita Yleisökysymys: Oletteko kuulleet Verkestä aiemmin? Mitä olette kuulleet? Elokuussa 2010 OKM nimesi 13 nuorisotyön kehittämiskeskuksista. Yksi niistä on Verke eli verkkonuorisotyön valtakunnallinen kehittämiskeskus. Verken rahoittajana toimii OKM. Toimintaa koordinoi Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus. Verke perustettiin huhtikuussa 2011  olemme nuori organisaatio. Kohderyhmänä Välitön kohderyhmä: nuorisoalan toimijat, erityisesti nuorisotyöntekijät. Välillinen kohderyhmä: nuoret ja nuorten yhteisöt  kehittämällä nuorisotyöntekijöiden osaamista voidaan palvella paremmin nuoria. Verken perustamisen syitä: Verkkoa on hyödynnetty jo pitkään nuorisotyössä, mutta toiminta on ollut melko hankepohjaista ja eriytynyttä  Verken tehtävänä on tuoda yhteen alan toimijoita / rakentaa siltaa alan toimijoiden kesken. Vahvistaa toimijoiden osaamista ja ymmärrystä Koota ja rakentaa tietoa verkkonuorisotyöstä ja verkkokulttuurista Kehittää verkkonuorisotyön menetelmiä ja palveluita Verke on monialainen toimija  yhteistyötä pyritään tekemään yli sektorirajojen.

Lisätietoa: Verken sivuilta ja sosiaalisesta mediasta Nettisivusto: avattiin helmikuussa 2013: Ajankohtaiset uutiset ja koulutustapahtumat Materiaalit, Viikon näkökulmat ja hyvät käytännöt Keskustelua ja kommentiontia Sosiaalinen media: Facebook ja Twitter  uutisointi alan ajankohtaisista asioista ja tapahtumista Youtube ja Bambuser  koulutustemme videot suorana ja tallenteina Slideshare  diaesitykset Flickr  kuvat

Sosiaalinen media ja nuorten parissa tehtävä työ Chatit Keskustelu-foorumit Virtuaali-maailmat Yhteisö-palvelut Blogit Mikroblogi-palvelut Media-palvelut Digitaaliset pelit Sosiaalinen media on laaja käsite. Usein arkikielessä se rinnastetaan yhteisöpalveluihin kuten Facebookiin, mutta some pitää sisällään myös monia muita välineita kuten keskustelufoorumit, virtuaalimaailmat, blogit, mediapalvelut, verkkopelit ja –yhteisöt. Sosiaalisen median määritelmä (Matikainen, 2008): Eli kun puhutaan sosiaalisen median hyödyntämisestä nuorten parissa tehtävässä työssä, se ei tarkoita vain toimimista Facebookissa, vaan monien eri välineiden/ palveluihen/ toimintaympäristöjen hyödyntämistä. Esimerkkejä…

Miksi sosiaalisessa mediassa? Sosiaalinen media on olennainen osa nuorten arkea  nettinatiivit Tehdään työtä siellä missä nuoret ovat  mm. sosiaalisessa mediassa Sosiaalinen media tarjoaa uudenlaisia mahdollisuuksia nuorten kohtaamiseen: Tavoitettavuus ja esteettömyys  aika ja paikka Anonymiteetti  madaltaa kynnystä Edullisuus  kustannussäästöt Sosiaalisessa mediassa tehtävä työ ja kasvokkainen/ perinteinen nuorisotyö eivät sulje toisiaan pois. Parhaimmillaan täydentävät toisiaan. Sosiaalinen media on olennainen osa nuorten arkea  ks. Lasten ja nuorten mediabarometri  HUOM! Nuorten kesken on kuitenkin paljon vaihtelua siinä, miten verkkoa käytetään. Verkko ei ole nuorille muusta maailmasta erillään oleva kokonaisuus  vaan osa nuorten arkea ja elämää --> se on yksi toimintaympäristö (tila) muiden joukossa Nuorten parissa toimivien on hyvä: ymmärtää, tietää ja tuntea sosiaalisen median ilmiöitä olla nuorille LÄSNÄ myös sosiaalisen median tasolla (esim. talotyöntekijä)  samalla kohderyhmä laajenee!  Sosiaalinen media tarjoaa uudenlaisia mahdollisuuksia nuorten parissa tehtävään työhön: 1) Tavoitettavuus Mahdollisuus ajasta riippumattomaan kohtaamiseen (viiveellisessä palvelussa) Mahdollisuus paikasta riippumattomaan kohtaamiseen  verkko ylittää kuntarajat  pienet paikkakunnat ja haja-asutusalueet   2) Anonymiteetti/ nimettömyys Mahdollistaa matalan kynnyksen  esim. arempikin nuori uskaltaa lähestyä, aremmatkin asiat uskalletaan ottaa puheeksi Haasteena sosiaalisten normien hämärtyminen  esim. ”trollaaminen” eli häiriköinti 3) Edullisuus? Verkon yhteisöpalveluiden hyödyntäminen saattaa säästää kustannuksia  puitteet ovat jo olemassa

Kysely: internetin käyttö nuorisotyössä (2013) Yleistä kyselystä: tavoite: selvittää miten nettiä hyödynnetään nuorisotyössä Suomessa ja millaista haasteita työmuotoon mahdollisesti liittyy toteutettiin huhti-toukokuussa 2013 kohderyhmä: kaikkien Suomen kuntien nuorisotyöntekijät kyselyn saaneita 2100 kpl  vastauksia 872 kpl (vastausprosentti 42.3 %) vastanneita kunnittain 249/ 320 vastanneista 63 % naisia ja 32 % miehiä (5 % ei halunnut määritellä)

Kysely: internetin käyttö nuorisotyössä (2013) Mihin tarkoituksiin nettiä käytetään? tiedottaminen ja markkinointi (94 %) yhteydenpito nuoriin (92 %) kohtaaminen ja neuvonta (81 %) vaikuttamistoiminta (54 %) ryhmätoiminta (50 %) pelaaminen (8 %) Huom. Luvut kuvaavat, kuinka monta % käyttää nettiä seuraavin tarkoituksiin vähintään kuukausittain. Arvon ja asenteet: Kunnallisen nuorisotyön tulee toimia internetissä: 91 % samaa/osin samaa mieltä Internetiä tulee käyttää enemmän nuorisotyössä: 80 % samaa/osin samaa mieltä Digitaaliset pelit ovat hyvä nuorisotyön väline: 43 % samaa/osin samaa mieltä Vastanneista 92 % ilmoitti käyttävänsä internetiä nuorisotyössä.

Kysely: internetin käyttö nuorisotyössä (2013) Mitä internetin palveluita nuorisotyössä käytetään? sähköpostia (89 %) yhteisöpalveluita (92 %) organisaation omia verkkosivuja (82%) verkkopelejä (8 %) Yleisimmin käytetty yhteisöpalvelu nuorisotyössä on Facebook: 93 % Facebookia käyttää: ammatillisella profiililla 87 % henkilökohtaisella profiililla 20 % (sekä henkilökohtaisella että ammatillisella profiililla 12 %) (5 % ei käytä fb.profiilia nuorisotyössä) Myös ryhmiä (86 %) ja fanisivuja käytetään (93 %)

Kysely: internetin käyttö nuorisotyössä (2013) Vastanneista 8 % ei käytä internetiä nuorisotyössä. Mitkä tekijät siihen vaikuttaa? Vastanneista 8 % ei käytä internetiä nuorisotyössä. Miksi? työajan riittämättömyys (41 %) internetin ei tuo lisäarvoa nuorisotyölle (38 %) osaaminen ei ole riittävä (27 %) netissä tehtävä työ ei ole oikeaa tai autoa nuorisotyötä (24 %) Vastanneista 45 % kokee työssään olevan netin käyttöä hankaloittavia tekijöitä. Millaisia? välineistö ei ole riittämättävä (25 %) työaika ei riitä internetin käyttämiseen (24 %) osaaminen ei ole riittävä (19 %) (avoimissa nousee resurssiongelmat…) Huom. Avoimissa vastauksissa käyttämättömyyttä perusteltiin mm. työnjaollisilla tekijöillä, eli netin käyttö ei liity omaan työnkuvaan. Kun käyttämättömiltä kysyttiin, haluisivatko he käyttää nettiä, 55 % vastasi ”ei osaa sanoa”, 27 % ”ei” ja 18 ”kyllä” (Tähän ei pyydetty perusteluita.) Huomionarvoista: Koettu osaaminen kehitystarpeisiin on linjassa (syynä ehkä se, että niistä tiedetään ja ollaan kiinnostuneita) midiasisältöjen tuottamista halutaan kehittää!

Huomioitavaa… Lähtökohtana ammatillinen, ei tekninen osaaminen. Tavoite ohjaa välineiden valintaa. Riittävät resurssit (mm. aika, sitoutuminen, laitteisto, tekninen tuki) Periaatteiden tuntemus: Verkkotyön eettiset periaatteet (NuSuVeFo, Eryica) Verkkopalvelun käyttöehtojen ja toimintakulttuurin tunteminen Työyhteisön yhteisten pelisääntöjen sopiminen ja niihin sitoutuminen Erityispiirteitä: Ammatillisen ja henkilökohtaisen roolin rajapinnat Työntekijän tunnistettavuus Kirjoitetulla kielellä kommunikointi Toiminen haastavissa tilanteissa Se ei ole rakettitiedettä! Lähtökohtana on ammatillinen, ei tekninen osaaminen. Toisaalta teknisiä taitojakin vaaditaan, mutta mikään tekniikkaguru ei tarvitse olla.  tärkeämpää on laadukkaat laitteistot ja päivitetyt ohjelmat.  hyvä keskustella asiasta oman esimiehen kanssa. Ensin määritellään työn tavoitteet, sitten valitaan menetelmä ja välineet (vrt. ”tekniikka on hyvä renki, muttei isäntä”). Ennen työskentelyn aloittamista on hyvä tutustua: - ammatillisiin periaatteisiin - palvelun käyttöehtoihin ja toimintakulttuuriin (esim. Facebook-case: profiilit) - työyhteisön yhteisiin pelisääntöihin (jos sellaisia ei ole, on sellaiset hyvä sopia työyhteisössä) Lähtökohtana on oma ammatillinen osaaminen, ei tekninen osaaminen.  Työn tavoite ja sisältö eivät muutu, vaikka ympäristö muuttuu.    Erityispiirteitä: 1) Ammatillinen ja henkilökohtainen rooli erotettava toisistaan myös verkkotyötä tehdessä: - Yhteydenpito työvuoron ulkopuolella? - Otatko kaveriksi omaan henkilökohtaiseen profiiliin nuoria? - Pohditaan näitä yhdessä opiskelijoiden kanssa.   2) Tunnistettavuus  omalla nimellä, nimimerkillä, nimettömänä? Käytetyn verkkopalvelun luonne vaikuttaa ko. valintaan: esim. Facebook, IRC-Galleria 3) Kirjoitetulla kielellä kommunikointi  esim. empatia, väärinymmärrykset Vaatii työntekijältä herkkyyttä ja tarkkasilmäisyyttä Verkkotyö ei ole rakettitiedettä  avoin asenne ja terve uteliaisuus on tärkeintä!

Kiitos! Lisätietoa: leena.tuuttila@verke.org 040 334 7211 www.verke.org