Lähidemokratia ja kuntarakenneuudistus MTK-Pohjois-Savo ry Kylpylähotelli Kunnonpaikka, Siilinjärvi Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaistoiminnan teemaryhmä
Kunta-uudistus Kunta-rakenne-laki Valtion-osuus-uudistus Kuntalain kokonais-uudistus Kuntien tehtävien arviointi Metropoli-alueen ratkaisut Sote-uudistus Lähde: VM Pihlaja 2013
Seitsemän syytä, miksi demokratiasta täytyy puhua ja demokratiaa ja sitä koskevia asenteita täytyy uudistaa: Pihlaja 2013
Viime syksyn kuntavaaleissa äänesti alle 60% 1 Viime syksyn kuntavaaleissa äänesti alle 60% Kuntavaalien äänestysprosentti 1992-2012 Pihlaja 2013
Kuntaliitokset laskevat äänestysaktiivisuutta 2 Kuntaliitokset laskevat äänestysaktiivisuutta ”2000-luvun kuntaliitoskunnissa äänestysprosentti laski lähes kaksi kertaa jyrkemmin kuin kunnissa, joissa ei ole tehty liitosta.” Helsingin Sanomat 3.11.2012 Pihlaja 2013
Suomalaiset eivät luota kuntansa päätöksentekoon 3 Suomalaiset eivät luota kuntansa päätöksentekoon ”Seitsemässä kunnassa kymmenestä kuntalaiset kokevat ennemmin epäluottamusta kuin luottamusta kuntansa päätöksentekoa kohtaan.” (Arttu-tutkimus 2011, 13.000 vastaajaa) Pihlaja 2013
Kuntaliitokset vähentävät luottamushenkilöiden määrää 4 Kuntaliitokset vähentävät luottamushenkilöiden määrää Esimerkiksi uudessa Oulussa on nyt 134 valtuutettua vähemmän kuin liittyneissä kunnissa oli aiemmin valtuutettuja yhteensä. Kaikkiaan luottamus- henkilöpaikat vähenivät 550 → 230. Pihlaja 2013
Kuntakoon kasvu kasvattaa etäisyyksiä, monin eri tavoin 5 Kuntakoon kasvu kasvattaa etäisyyksiä, monin eri tavoin Kainuun kunnat nyt: ”Yhden kunnan Kainuu” Pihlaja 2013 Kartat: Suomussalmen kunta
Kuntakoon kasvaessa kunnissa käsiteltävät asiat kasvavat 6 Kuntakoon kasvaessa kunnissa käsiteltävät asiat kasvavat Miten paikalliset, asukkaiden arjessa tärkeät, mutta kunnalle pienet asiat hoidetaan? pienenä esimerkkinä hidasteen suunnittelu ja rakentaminen Pihlaja 2013
Kuntien taloudellinen tilanne, verotulot, vos:t 7 Hyvinvointi(yhteis)kunta ei säily yksin julkisen sektorin toimin ja voimin Palvelujen tarve Mikä on kuntalaisten ja lähi-yhteisöjen rooli ja vastuu? JUURI NYT! Hallituksen rakennepaketti ja miljardileikkaukset kuntien valtionosuuksiin Kuntien taloudellinen tilanne, verotulot, vos:t Pihlaja 2013
Nykyinen kuntalaki, 27§ ”Osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet Valtuuston on pidettävä huolta siitä, että kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on edellytykset osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. Osallistumista ja vaikuttamista voidaan edistää erityisesti: 1) valitsemalla palvelujen käyttäjien edustajia kunnan toimielimiin; 2) järjestämällä kunnan osa-aluetta koskevaa hallintoa; 3) tiedottamalla kunnan asioista ja järjestämällä kuulemistilaisuuksia; 4) selvittämällä asukkaiden mielipiteitä ennen päätöksentekoa; 5) järjestämällä yhteistyötä kunnan tehtävien hoitamisessa; 6) avustamalla asukkaiden oma-aloitteista asioiden hoitoa, valmistelua ja suunnittelua; sekä 7) järjestämällä kunnallisia kansanäänestyksiä.” Pihlaja 2013
Onko kysymys demokratian vanhasta ja uudesta paradigmasta Paradoksi: Nämä asiat tiedetään ja jo nykyinen kuntalaki sallii hyvinkin pitkälle viedyn lähidemokratian, mutta silti lähidemokratian käytännön käytännöt ja kokemukset ovat ohuita. Onko kysymys demokratian vanhasta ja uudesta paradigmasta ja siitä, että uusi etsii paikkaansa vanhan rinnalle? Pihlaja 2013
Mitä tarkoittaa demokratian vanha ja uusi paradigma? paradigma = oikeana pidetty, yleisesti hyväksytty ja auktoriteetin asemassa oleva teoria tai viitekehys www.wikipedia.fi Mitä tarkoittaa demokratian vanha ja uusi paradigma? Uusi paradigma: ”Kansalaisten osallistuminen ja vaikuttaminen on konkreettista toimintaa, tekemistä ja vastuunottoa hyvinvoinnin, oman elinympäristön ja koko yhteiskunnan kehittämiseksi. Kansalaiset motivoituvat aidosti mukaan omavastuisempaan toimintaan, kun heille tarjotaan uusia vaikuttavia osallistumisen ja vaikuttamisen kanavia.” Vanha paradigma: ”Demokratiassa on kysymys vallasta. Kansalaisten osallistuminen ja vaikuttaminen vain lisää kuntien tehtäviä ja hallintoa. Miksi kuntalaisia pitäisi ottaa mukaan osallistumaan ja vaikuttamaan aidosti, kun tähänkin asti on pärjätty edustuksellisen demokratian keinoin?” Pihlaja 2013 Harju & Pihlaja 2013
Entä tästä eteenpäin? Pihlaja 2013
Uusi kuntarakennelaki 1.7.2013 (entinen kuntajakolaki) 4b§ Selvitysvelvollisuus Selvityksen tavoitteena on esitys kuntien yhdistymisestä ja siihen liittyvä yhdistymissopimus. Selvityksen tulee sisältää myös arvio asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamis-mahdollisuuksien sekä lähidemokratian toteutumisesta. 8 § Yhdistymissopimus Yhdistymissopimuksessa on sovittava myös asukkaiden vaikuttamis- ja osallistumis-mahdollisuuksien sekä lähidemokratian toteuttamisen keinoista uudessa kunnassa. Pihlaja 2013
(valmistelussa, hallituksen esitys syksyllä 2014, Uusi kuntalaki (valmistelussa, hallituksen esitys syksyllä 2014, voimaan 1.1.2015) Kuntalaisten osallistuminen ja vaikuttaminen nostetaan kuntalain 1 pykälään. Aiempaa enemmän huomiota tiedottamiseen, kuulemis- ja vuorovaikutuskäytäntöihin. Nykyistä 27 pykälää päivitetään ja laajennetaan. Hallinnon ja aluekehityksen ministeriryhmä: ”Lähidemokratian vahvistamista valmistellaan alueellisten toimielinten mallin pohjalta ja luonteeltaan mahdollistavalla lainsäädännöllä.” Nykyiseen kuntalakiin verrattuna uutta olisi selvemmät kirjaukset alueellisista toimielimistä. Pihlaja 2013
(valmistelussa, hallituksen esitys syksyllä 2014, Uusi kuntalaki (valmistelussa, hallituksen esitys syksyllä 2014, voimaan 1.1.2015) Alueellisen toimielimen tehtävistä säädetään laissa. Pohdittavana vielä on, mikä olisi laissa säädetty toimielimen minimirooli. Minimiroolina vuorovaikutus-, suunnittelu- ja kehittämiskumppanuus? Valtuuston harkittavaksi jäisi, siirtääkö kunta palvelutehtäviin liittyvää päätösvaltaa alueelliselle toimielimelle. Tehtävät ja toimivalta tarkennetaan kunnan johtosäännössä. Sitä, määritelläänkö alueelliselle toimielimelle jokin nimi jo laissa vai jätetäänkö nimi kunnan harkintaan, pohditaan vielä. Eli kutsuttaisiinko toimielintä lautakunnaksi, johtokunnaksi vai toimikunnaksi. Pihlaja 2013
Esimerkkinä ja esikuvana Yläkemijoen aluelautakunta perustettu 1993, vapaakunta- kokeilun aikaan matkaa Rovaniemen keskustasta 40-90 km yhdeksän kylää noin 1.000 asukasta Pihlaja 2013
Yläkemijoen aluelautakunta Esimerkkinä Yläkemijoen aluelautakunta yksi Rovaniemen kaupungin tilaajalautakunnista päättää 2,07 miljoonan euron budjetilla alueen tärkeimmistä peruspalveluista kehittämisestä € Perusopetus 1.270.082 Kulttuuri 15.662 Kirjasto 39.528 Nuorisopalvelut 51.509 Terveyden edistäminen 100.762 Päivähoito 203.300 Kotihoito, ikäihmisten palvelut 282.545 Liikuntapalvelut (uutena) 6.596 Palvelukeskus Siula 53.808 Kehittäminen, hankkeet 46.727 Yhteensä (TA 2013) 2.070.517 Pihlaja 2013
Yläkemijoen aluelautakunnan keskeisiä arvoja Läheisyysperiaate Innovatiivi-suus Monialaisuus Yhteistyö Tehdään päätökset lähellä asukkaita eli heitä, joita päätökset koskevat Ylitetään sektorirajat Asetetaan asukkaiden toimiva arki etusijalle palveluista päätettäessä Yhteistyö kaupungin organisaation ja kyläläisten kesken Kyläläiset ja alueen kylät puhaltavat yhteen hiileen Reagoidaan palvelutarpeiden muutoksiin nopeasti Käytetään taloudelliset resurssit joustavasti ja innovatiivisesti Monialaisuus on avain myös toiminnan taloudelliseen tehokkuuteen Yhteistyö kaikkien kylällä toimivien tahojen kesken (myös mm. SRK, järjestöt, yritykset) Pihlaja 2013
Aluelautakunta jokaiselle palvelualueelle Rovaniemen kaupunginvaltuusto huhtikuussa 2012: Aluelautakunta jokaiselle palvelualueelle Yläounasjoki 679 as. 8 kylää Sodankyläntie 731 as. 9 kylää Alaounasjoki 1585 as. 6 kylää Yläkemijoki 1031 as. 9 kylää Alakemijoki 2940 as. 7 kylää Ranuantie 630 as. 6 kylää Pihlaja 2013
Kartta: Rovaniemen kaupunki Pihlaja 2013
Kehittämissuunnitelmat aluelautakuntien työn perustana kootaan asukkaiden ja kaupungin yhteistyönä uusien aluelautakunta- alueiden suunnitelmat ovat juuri valmistumassa kytketään perinteisiä kyläsuunnitelmia paremmin kaupunkisuunnitteluun Erittäin tärkeitä: tiedottaminen koulutus Pihlaja 2013
Lähtökohta on paikallisen elinvoiman säilyttäminen ja vahvistaminen Lähidemokratia ja kuntarakenneuudistus Lähtökohta on paikallisen elinvoiman säilyttäminen ja vahvistaminen pöhinän Pienten kuntien vahvuus on ollut toiminta lähellä kuntalaisia sekä paikallinen asiantuntemus. Mitä isompiin kuntayksiköihin siirrytään, sitä suurempi riski on, että nämä vahvuudet menetetään. Vahvuudet menetetään, jos kuntakoon kasvaessa ei kyetä luomaan uusia toimintatapoja, joilla paikallinen asiantuntemus ja osallistuminen tuodaan osaksi kunnan osa-alueiden palveluja ja ympäristöä koskevaa suunnittelua, valmistelua, päätöksentekoa sekä toteutusta. Pihlaja 2013
Kiitos mielenkiinnosta! ritva.pihlaja@pp.inet.fi 0400 895 140