Manner-Suomen ESR-ohjelman toteutustilanne ESR-koordinaattori Kati Torniainen Etelä-Savon ELY-keskus

ESR-ohjelman toimintalinjat TL 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen TL 2: Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen TL 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien koulutus- ja palvelujärjestelmien kehittäminen TL 4: KV- yhteistyö - ja hyvät käytännöt

Kehys ESR+valtio Varaukset ESR+valtio Varaukset % Sidottu ESR+valtioSidottu % Maksettu ESR+valtio Maksettu % Valtak % % % Etelä % % % Länsi % % % Pohjoinen % % % Itä % % % Tekn.tuki % % % Total % % % VARAUKSET, SIDONNAT JA MAKSATUKSET MANNER-SUOMEN ESR-OHJELMASSA

N+2 -TILANNE "Kreikan malli"

N+2 -TILANNE

SIDOTUT JA MAKSETUT ITÄ-SUOMEN SUURALUEOSIO Myöntövaltuudet*Sidonnat%SitomattaMaksettu kehyksestä % Etelä-Savon ELY-keskus , ,0060, , ,71 27,57 Pohjois-Savon ELY-keskus , ,0072, , ,33 19,91 Kainuun ELY-keskus , ,0054, , ,46 21,67 Pohjois-Karjalan ELY-keskus , ,0064, , ,99 18,20 Etelä-Savon maakuntaliitto , ,0061, , ,87 9,25 Pohjois-Savon liitto , ,0010, , ,66 3,62 Kainuun maakunta kuntayhtymä , ,0059, , ,84 39,37 Pohjois-Karjalan maakuntaliitto , ,0059, , ,74 34, , ,0064, , ,60 *sis. Reservit ja tekninen tuki

ESR-hankevolyymi Itä-Suomen suuralueella TL 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen  hankkeita yht. 91 TL 2: Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen  hankkeita yht. 91 TL 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien koulutus- ja palvelujärjestelmien kehittäminen  hankkeita yht. 108 TL 4: KV- yhteistyö - ja hyvät käytännöt  hankkeita yht. 7 Kehittämishankkeita käynnissä yhteensä 297

Hanketoiminnan tuloksia mennessä: Käynnissä olevia kehittämishankkeita 297 kpl Projekteissa aloittaneita henkilöitä , joista työssä olevia ja yrittäjiä työttömiä Syntyneitä yrityksiä 927 kpl Syntyneitä työpaikkoja kpl Koulutuspäiviä kpl Tukityöllistämispäiviä kpl

Positiivisia signaaleja hanketyön kentältä •Kuntien aktivoituminen esim. työllisyysstrategiatyössä  syntyvät hankekumppanuudet edistävät hanketyön jatkuvuutta •Kumppanuushankkeita syntynyt edellistä ohjelmakautta enemmän  hankkeiden koko ja vaikuttavuus kasvanut •Hankkeet ovat onnistuneet jalkautumaan ja tavoittamaan kohderyhmänsä, esim. nuorille ja maahanmuuttajille kohdennetuissa hankkeissa volyymia on suurennettu asiakasvirtojen nousun myötä •Itä-Suomella on aktiivinen rooli valtakunnallisissa kehittämisohjelmissa •Hankehakemuksia on saapunut alkuvuonna kohtuullisen paljon huolimatta hallinnonuudistuksista •ALKU-uudistus on keskittänyt ESR:n viranomaistoimintaa  esim. Etelä-Savossa yksi ESR:n välittävä elin eli yhden luukun periaate

Hyviä esimerkkejä ESR- ja EAKR-rahastojen yhteiskäytöstä FIBERLABORATORY (EAKR) ja Koske (ESR) •Hankekokonaisuuden tavoitteena on vahvistaa kuitu- ja paperitekniikan sekä ympäristötekniikan toimintaympäristöjä, yritys- ja tutkimusyhteistyötä •EAKR- rahoituksella on tuettu laboratoriolaitteistojen hankintaa ja ESR-rahoituksella alan osaamista ja yritysyhteistyön kehittämistä •Hankkeen avulla on kehitetty Savonlinnan seudun kärkiosaamisalan kilpailukykyä ja uudistumista

Hyviä esimerkkejä ESR- ja EAKR-rahastojen yhteiskäytöstä REKKASIMULAATTORI (EAKR) ja POWERI (ESR) •Ylimaakunnallisessa EAKR simulaattorihankkeessa hankitaan rekkasimulaattori, eli siirrettävä logistiikka-alan oppimisympäristö ja ESR-hankkeen tavoitteena on järjestää koulutusta ja kohottaa opettajien koulutustasoa hyödyntämään uutta opetusteknologiaa •Hankekokonaisuuden tavoitteena on lisätä logistiikka-alan koulutuksen tasoa, vetovoimaisuutta ja sitä kautta turvata alan työvoiman tarvetta tulevaisuudessa •Hankkeessa on vahvaa yritysyhteistyötä, joka mahdollistaa logistiikka-alalla jo toimivien työntekijöiden jatko- ja täydennyskoulutuksen Itä-Suomessa

Hyviä hankkeita ja hyviä käytäntöjä TL 1 Carelian Business Booster -kasvuohjelman koulutuspalvelut  Projektin toteuttaja Joensuun tiedepuisto Oy  Hanke alkanut   Kokonaisbudjetti €  Osallistujina 78 yritystä ja 448 henkilöä Projektin pääasiallisena kohderyhmänä pohjoiskarjalaisten kasvuhaluisten tuotannollisten toimialojen teolliset pk-yritykset (mm. konepajateollisuus). Projektissa autetaan yrityksiä ja yritysverkostoja täsmentämään ja ennakoimaan koulutustarpeitaan ja -mahdollisuuksiaan, löytämään sopivin koulutuksen toteuttaja, löytämään sopivin toteutustapa, toteuttamaan koulutushanke sekä toteuttamaan hankkeen vaikutusten seurantaa. Projektissa tarkastellaan yritysten tarpeita vastaavan täsmäkoulutuksen organisointia myös kokonaisuudessaan uudistamisen kohteena.

Hyviä hankkeita ja hyviä käytäntöjä TL 2 Vaaksa - Mikkelin seudun välityömarkkinoiden kehittämishanke  Projektin toteuttaja Mikkelin kaupunki  Hanke aloittanut   Kokonaiskustannukset € + tv.pol.toimet €  Aloittanut 608 osallistujaa  Kehitettyjä toimintamalleja normaalin asiakasohjauksen lisäksi: Työvalmennus - työvalmennusbussit - romaniasiakkaiden työhön valmennus TAKOMO-ryhmät työnhaun tehostajana - hanke on mukana työpankkiverkostossa Kuntatyöllistämisen kehittäminen

Hyviä hankkeita ja hyviä käytäntöjä TL 3 Aikuiskoulutuksen ohjauspalveluhanke Opin Ovi –projektikokonaisuus Itä-Suomessa osa valtakunnallista aikuisohjauksen koordinaatioprojektia  OpinOvi – Etelä-Savo  OpinOvi – Pohjois-Savo  AIVO – Pohjois-Karjala  OpinRaitti- Kainuu Hankekokonaisuus tuottaa aikuiskoulutuksen verkostoinuneet ohjauspalvelut yhden luukun periaatteella. Hankekokonaisuus toimii tiiviissä yhteistyössä TE-toimistojen kanssa, mm. neuvontapisteitä sijaitsee TE-toimistojen tiloissa. Tavoittanut hyvin asiakkaita, esim. v.2009 aikana Etelä-Savossa yli 600 asiakasta ja 1800 tiedotustilaisuuteen osallistunutta

Hyviä hankkeita ja hyviä käytäntöjä TL 4 Lääkäreiden työperäisen maahanmuuton edistäminen DOKTOR  Projektin toteuttaja Joensuun yliopisto  Hanke aloittanut   Kokonaiskustannukset € Hankkeessa edistetään lääkäreiden työperäistä maahanmuuttoa Pohjois-Karjalaan. Hankkeessa suunnitellaan ja toteutetaan juuri Suomeen muuttaville lääkäreille spesifi koulutusohjelma, jossa yhdistyvät kotoutumiskoulutuksen sisällöt, suomen kielen koulutus, ammatillinen täydennyskoulutus, työelämänvalmennus ja yhteiskuntaan integroitumisen tukeminen unohtamatta tulijoiden omien kulttuuristen lähtökohtien säilyttämistä.

ESR-ohjelmatyön haasteita Osa hankkeista käynnistynyt hitaasti, johtuen - taloustaantumasta - viranomaisten päätösmenettelyistä - toteuttajaorganisaatioiden sisäistä muutoksista Rahoitukseen liittyviä ongelmia aiheuttaneet -yksityisen ja kuntarahan sitoumuksien varmistaminen -tiukentunut maksatus- ja tarkastusohjeistus -kansallisen ja EU-rahoituksen keskinäisen käytön koordinointi maakuntatasolla -viive ohjelman palkkatuki-, startti- ja työvoimakoulutusrahojen käyttöönotossa (tammikuu 2009)

ESR-rahoituksen käyttö työvoimapoliittisiin toimiin Itä-Suomessa •Rahoitusta osoitettu työvoimapoliittisiin toimiin (palkkatukiin, starttirahoihin ja työvoimakoulutukseen) neljässä maakunnassa vuonna n. 24 M€ •Palkkatukirahoja kohdennettu mm. 3. sektorin työllistämiseen välityömarkkinahankkeissa sekä nuorten työllisyyttä edistäviin hankkeisiin •ESR-varoja on kohdennettu merkittävästi starttirahoihin esim. Pohjois-Savossa •Työvoimakoulutuksessa rahoitettu esim. yhteishankinta koulutuksia yhdessä yritysten kanssa PROTEK- hankekokonaisuudessa