Kestävä kehitys hanketoiminnassa

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Metsäteollisuuden ympäristö- ja vastuullisuussitoumukset
Advertisements

Elämää ja elinvoimaa maaseudulla
INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA Rahoitusta hankintojen kehittämiseen 1.
’Vieläkö voi hakea’ - Pohjois-Savon liiton rahoitustilanne
Sisämarkkinoilla selvitään, mutta Miten käy EU:n sosiaalisen ulottuvuuden globalisaation puristuksessa?
Kaupan kehittyminen ja tulevaisuus Pohjois-Savossa ELY –keskuksen näkökulmasta Minne menet, kauppa? Kuopio Ylijohtaja Kari Virranta
Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Hankerahoituksen painopisteet Mihin hankerahoitusta saa? KAS ELY PP.
Kuntien materiaalitehokkuus –seminaari Sibeliustalo.
YMPÄRISTÖLIIKETOIMINTA JA
VALOVUOSI = km IHMISIÄ = 1 IHMINEN / km LINNUNRATA Ø = VALOVUOTTA
Kunnat kilpailukykyisen ja sosiaalisesti oikeudenmukaisen Euroopan tekijöinä Kunnat ja maakunnat Euroopassa -seminaari Varatoimitusjohtaja Timo.
Tulikivi tulevaisuudessa. Tuottaa koteihin lämpöä ja viihtyisyyttä korkealaatuisilla, sisustukseen sopivilla merkkituotteilla. Liiketoiminta-alueetLiikeidea.
1 TERVEYSTOIMI Terveystoimen strategia Arvot, toiminta-ajatus ja visio Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit ja mittarit Terla
Sosiaalisten vaikutusten arviointi SVA Ann Holm, Vaasan kaupunkisuunnittelu,
Ympäristöhankkeet Länsi- Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoiteohjelmassa.
Yritysvastuu sosiaalialalla Perustietoa yritysvastuusta | Aino Närkki 1.
Koonnut Anna-Liisa Kiiskinen Keski-Suomen ELY-keskus KESYTYS-hanke (korostukset kokoajan)
Äänekosken kaupungin ympäristöpolitiikka vuoteen 2016 luonnos Kaupunginhallitus liite nro 4 (1/10) Opetuslautakunta liite nro 1 (1/10)
Diskurssi Oy YVA = YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY ü Menettely, jossa tuotetaan informaatiota suunniteltavan hankkeen ja sen vaihtoehtojen ympäristövaikutuksista.
Älykäs verkostomainen kaupunki Keski-Uudenmaan kaupungin visio.
MENESTYVÄ YRITYSTOIMINTA Etelä-Savon avaintoimialat toimivat kannattavasti ja ekotehokkaasti OSAAVA TYÖVOIMA JA HYVÄ INNOVAATIOYMPÄRISTÖ Koulutus ja tutkimus.
Kaivosten sosiaaliset vaikutukset Pohjoiskalottikonferenssi, Kiiruna Kestävä kehitys Yliopistonlehtori Leena Suopajärvi, Lapin yliopisto.
POKAT 2010 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma Yritykset luovat tämän päivän työpaikat Teknologinen kehitys varmistaa huomisen työpaikat Koulutus.
Kaupunginvaltuusto § xx 1. Kemijärvi 2020 ”Vedenvälkettä ja vihreää kultaa” Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu-
Yhteiset kompetenssit Muokataan… ja täsmennetään.
Vipuvoimaa EU:lta Hankeinfo Mikkelissä Riitta Koskinen Etelä-Savon maakuntaliitto.
Hyvän osaamisen kriteerit ET:n eri teema-alueissa Eero Salmenkivi Opettajankoulutuslaitos.
Työvoima- ja elinkeinokeskus Ohjelmakausi 2007–2013 käynnistyy, EU-projektien toteutus Yritysrahoituksen puheenvuoro Pekka Pelkonen Pohjois-Karjalan TE-keskus.
ihmiskunnan tulevaisuus ympäristö tekijät taloudelliset tekijät sosiaaliset tekijät.
Tuulivoima Tekesin strategiassa
VISIO KMO: Kestävää hyvinvointia monimuotoisista metsistä TULEVAISUUSKATSAUS: Metsät ja osaaminen- kasvavaa hyvinvointia Liite 2.
ET2050 Euroopan alueiden tulevaisuus Timo Hirvonen
Kaivoshankkeiden YVA-opas
Itämeri –strategia ja toimenpideohjelmat - mitä uutta odotettavissa Itä-Suomen EAKR – toimenpideohjelman seurantakomitean kokous Kajaani, Neuvotteleva.
EU-Aluepolitiikka Rakenne- toimenpiteet Agenda Euroopan aluekehitysrahasto Tehtävä: “myötävaikuttaa alueellisen epätasapainon poistamiseen.
Pohjois- Suomen Kompassi Pohjois-Suomen strategia, s. 35: ”Lapin ja Oulun yliopistojen yhteistyöllä, verkottumalla myös Kainuuseen ja Keski-Pohjanmaalle,
Ympäristönäkökulma rakennerahastohankkeissa
Ympäristönäkökulma EU:n rakennerahasto-ohjelmien toteutuksessa EAKR-ohjelmien seurantakomiteat Tuomas Kallio, Suomen ympäristökeskus.
Kestävä Kehitys By Tuomas Nylund & Samuli Santala
Luonnonvara- ja ympäristöalan tulevaisuus ja koulutuksen muutostarpeet Luonnonvara- ja ympäristöalan ammatillisen koulutuksen kehittämispäivä,
Maakunnan yhteistyöryhmä Ylijohtaja Pekka Häkkinen.
Stratpääm060509ar.ppt 1 KMO 2015 VISIO STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT Marja Kokkonen LIITE 2.
Itä-Suomen ESR- ohjelman toteutus TE-keskuksien näkökulmasta Itä-Suomen ESR- päivät Kirsi Vainikainen Pohjois-Savon TE-keskus.
VISIO 2015 Tulevaisuuden metsät - lisää hyvinvointia uusiutuvista luonnonvaroista EHDOTUS : Liite 1.
Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja
Itä-Suomen EAKR-SKOM NSPA – Pohjoisen harvaan asuttujen alueiden politiikkalinjaukset Satu Vehreävesa ohjelmapäällikkö, Pohjois-Savo.
Työ- ja elinkeinokeskus ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖLLISYYS – TAVOITE ITÄ-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMA 2007 –
Sosiaalinen media ja sulautuvat ympäristöt Terhi-Maija Itkonen-Isakov - Miksi media sosiaalistuu ja miksi oppiminen sulautuu?
ETELÄ-POHJANMAAN PERUSPALVELUOHJELMA 2030
Tulikivi Oyj  Tulikivi Oyj rakentaa uuden tuotantolaitoksen Juukaan vuonna  Investointi on Tulikiven kasvustrategian mukainen toimenpide.
ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖLLISYYS –TAVOITE ITÄ-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMA
EAKR-rahoitusta ympäristöhankkeisiin Anna-Liisa Tanskanen EU-koordinaattori Pohjois-Karjalan ympäristökeskus Carelicum.
Ajankohtaisiltapäivä Uusi rakennerahastokausi Juha Pulliainen.
Kestävää kasvua ja työtä
KESTÄVÄ KEHITYS OPPILAITOKSISSA (Cantell, H. toim
Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys – tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma EAKR Terttu Väänänen Aluekehityspäällikkö Pohjois-Pohjanmaan.
Kuntaliiton Kunnat ohjelma ja tulevaisuuden kunta Kunnat haasteiden edessä -kuntaseminaari Joensuu va kehityspäällikkö Jarkko Majava.
Ajankohtaista ammatillisessa koulutuksessa Rakennerahastokausi Ammatillisen koulutuksen seminaari Kokkola opetusneuvos Seija Rasku.
© Sauli Rouhinen 1 SUOMEN KANSALLINEN KESTÄVÄN KEHITYKSEN STRATEGIA (2006) Sauli Rouhinen, YM Valikoituja otoksia, joita on käytetty tausta-aineistona.
Miksi Pohjoismaiden innovaatioyhteistyötä? erikoistutkija Hannu Lipponen Kauppa- ja teollisuusministeriö Oulu
J YVÄSKYLÄN YLIOPISTO EFQM- MALLI 2013.
Kemikaalit ja kiertotalous kommenttipuheenvuoro
TUTKE Koordinoivan hankkeen ja klusteritutkimusten väliraportti
Oikeudenmukaista ja älykästä liikennettä selvittävä työryhmä
Yritykset ja yhteiskunta
Maaseutuohjelman tavoitteet nyt ja rahoitus tulevaisuudessa Kehittäjä Matchmaking –tapahtuma Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö.
Kestävän kehityksen ulottuvuudet
Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö
Lapsivaikutusten arviointi Anne Hujala
Kestävää kasvua ja työtä – Suomen rakennerahasto-ohjelma
Esityksen transkriptio:

Kestävä kehitys hanketoiminnassa Anna-Liisa Tanskanen EU koordinaattori Pohjois-Karjalan ympäristökeskus Puh. 013-1412728 tai 040-7316540 anna-liisa.tanskanen@ymparisto.fi Joensuu 25.02. 2004

Esityksen sisältö Kestävän kehityksen ulottuvuudet Kestävän kehityksen strategiat Kestävä kehitys Itä-Suomen tavoite 1 -ohjelmassa Kestävä kehitys hankkeen elinkaaren aikana Kestävä kehitys erityyppisissä hankkeissa Kestävän kehityksen eri ulottuvuuksien vahvistaminen

Kestävä kehitys Taloudellinen Sosiaalinen Kulttuuri Ekologinen kansantalous aluetalous yritystalous kotitaloudet velat ja varat kilpailukyky talouskasvu Sosiaalinen hyvinvointi työllisyys syrjäytyminen ikääntyminen tasa-arvo oikeudenmukaisuus osallistuminen Kulttuuri -arvot -asenteet -tavat Ekologinen luonnon monimuotoisuus luonnonvarojen käyttö tuotannon, kulutuksen ja tuotteiden vaikutukset ympäristöön

Ympäristöstrategiat KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ KOROSTAVA STRATEGIA EKOKILPAILUKYKYÄ KOROSTAVA STRATEGIA ENNALTAEHKÄISEVÄÄ TOIMINTAA KOROSTAVA YMPÄRISTÖVAATIMUSTEN NOUDATTAMINEN

Lissabonin strategia, 2000 Euroopasta on tarkoitus tulla ”maailman kilpailukykyisin ja dynaamisin tietoon perustuva talous, joka kykenee ylläpitämään kestävää talouskasvua, luomaan uusia ja parempia työpaikkoja ja lisäämään sosiaalista yhteenkuuluvuutta”.

Kestävän kehityksen strategia, 2001 Lissabonin strategian täydentäminen ympäristöulottuvuudella. Visio Euroopasta, joka on entistä vauraampi, oikeudenmukaisempi ja jossa voidaan nauttia entistä puhtaammasta, turvallisemmasta ja terveemmästä ympäristöstä.

Kestävä talouskasvu ja teknologia Kestävä kehitys edellyttää kestävää talouskasvua siten, että 1) tuetaan sosiaalista kehitystä, 2) suojellaan ympäristöä, 3) ja ympäristöpolitiikka on taloudellisesti järkevää ja kustannustehokasta. Investointeja suunnataan uuteen ympäristöystävälliseen teknologiaan.

Kestävän kehityksen matriisi Luonto ja luonnonvarat Ihmiset ja yhdyskunnat Tuotanto ja talous KILPAILUKYKY JA KESTÄVÄ TALOUSKASVU ILMASTONMUUTOS JA PUHDAS ENERGIA LUONNON MONIMUOTOISUUS JA LUONNONVAROJEN HALLINTA LIIKENNE, MAANKÄYTTÖ JA ALUEKEHITYS KANSANTERVEYS, TURVALLISUUS JA PUHTAUS KÖYHYYS JA SOSIAALINEN SYRJÄYTYMINEN VÄESTÖN IKÄÄNTYMINEN HYVÄ ELÄMÄ JA ELINYMPÄRISTÖ NYT JA TULEVAISUUDESSA

Kestävä kehitys Itä-Suomen tavoite 1-ohjelmassa Kaikkien hankkeiden tulee olla ympäristövaikutuksiltaan arvioituja ja kestävän kehityksen periaatteiden mukaisia. Työllisyyden parantaminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen. Elinkeinoelämän vahvistaminen ja kilpailukyvyn parantaminen. Tavoitteena ohjata 20% rahoituksesta ympäristöpositiivisiin hankkeisiin

Projektin määrittely ja suunnittelu Projektin elinkaari EU politiikat ja strategiat Alueelliset ohjelmat ja strategiat Ohjelma Projektin määrittely ja suunnittelu Arviointi Toteutus ja seuranta Arviointi ja valinta Rahoitus

Projektisuunnitelma Lähtökohtana alueen ja kohderyhmien ongelmien analyysi ja tarpeet Eri sidosryhmien ja kohderyhmien näkökulmat lapset, vanhukset, viljelijät, kuluttajat, yms. Tavoitteiden, toimenpiteiden ja seurantaindikaattorien määrittely Suunnittelussa ja toteutuksessa huomioon otettavat näkökulmat ja tekijät Ekologiset Taloudelliset Sosiaaliset ja kulttuuriset Poliittiset, institutionaaliset ja organisatoriset Tekniikka ja teknologia

Hankkeiden vaikutusten arviointi Hankkeen toteuttaja vastaa arvioinnista Hakemuksen liitteeksi arvio ja kuvaus mahdollisista vaikutuksista Toteutusvaiheen ja pitkän aikavälin vaikutukset Haitallisten vaikutusten osalta mietittävä lieventämis- ja korjaustoimenpiteitä

Ympäristövaikutukset TALOUDELLINEN SYSTEEMI Tuotanto Kuljetus ja jakelu Kulutus Hävitys Raaka- aineet Energia Jätteet Päästöt KASVILLISUUS ILMASTO EKOLOGINEN SYSTEEMI ILMA ELÄIMISTÖ PINTA- JA POHJAVEDET MAA- JA KALLIOPERÄ

Sosiaaliset vaikutukset Yhteisön resurssit historia palvelut asenteet, arvot Suorat vaikutukset -ihmisiin -työpaikkoihin -tuloihin -terveyteen -turvallisuuteen -viihtyisyyteen Sosiaalinen rakenne verkostot yhteistyö vuorovaikutus valta Hyvinvointi ja elämäntapa -toimintamahdollisuudet -ristiriidat -vapaa-aika -riskit ja niiden kokeminen

Taloudelliset vaikutukset Kannattavuus ja kilpailukyky Maksukyky Velkaantuneisuus Tuotot lyhyellä ja pitkällä aikavälillä Kustannukset ja kustannussäästöt Pääomarakenne Paikallis- ja aluetalous

Vaikutusten merkittävyys Vaikutusten merkittävyyteen vaikuttavat alueen luonne ja herkkyys toimintojen sijoittuminen pysyvyys tai palautuvuus aikajänne intensiteetti riskien toteutumisen todennäköisyys hallittavuus vaikutusmahdollisuudet historia

Vaikutus- ja riskianalyysi Talous Tekniikka Kulttuuriset Sosiaaliset Ympäristö Asukkaat -- 00 Yritykset ++ Aluekehitys Muut sidos-ryhmät ?

Kokonaisnäkemys vaikutuksista Välittömät ja välilliset vaikutukset luontoon ja luonnon monimuotoisuuteen luonnonvarojen ja energian kulutukseen ja jätteiden ja päästöjen määrään ja laatuun yhdyskuntiin, yhdyskuntarakenteeseen, rakennettuun ympäristöön, maisemaan, kaupunki- ja taajamakuvaan, kulttuuriperintöön ihmisten terveyteen, elinoloihin, viihtyvyyteen, asuinoloihin ja elämänhallintaan paikalliseen ja alueen talouteen julkisiin ja yksityisiin palveluihin

Kestävä kehitys hankkeen aikana Sosiaalista kestävyyttä lisää osallistavat järjestelmät ja avoin tiedottaminen Eri väestöryhmien näkökulmat esille vuorovaikutteisen suunnittelun ja toiminnan avulla Ympäristönäkökohdat hankinnoissa, suunnittelussa, rakentamisessa, prosessien kehittämisessä ja koulutuksessa Hankeorganisaation toimintojen kehittäminen kestävään suuntaan Hankkeen seurannassa ja raportoinnissa kestävän kehityksen näkökulma ja indikaattorit mukana

Yrityshankkeiden ympäristönäkökohdat Kestävä kehitys yritystoiminnassa ja yrityshankkeissa tarkoittaa ympäristöasioiden sisällyttämistä yrityksen liiketoimintastrategiaan ja kaikkiin yrityksen prosesseihin, järjestelmiin ja henkilöstön koulutukseen raaka-aine- ja energiavirtojen hallintaa, tuotannon materiaalitehokkuutta, tehokasta logistiikka, säästävää teknologiaa ja ympäristöteknologian kehittämistä elinkaariajattelua tuotannossa, tuotekehityksessä ja tuotesuunnittelussa.

Ekokilpailukykyinen yritys Ekokilpailukyvyllä tarkoitetaan yrityksen tai alueen kykyä vastata asiakkaiden ja yhteiskunnan ympäristö-vaatimuksiin ja hyödyntää ympäristönäkökohtia toiminnassaan paremmin kuin kilpailijat Ekokilpailukykyinen yritys sisällyttää ympäristöasiat koko yrityksen toimintaan ja käyttää ympäristöosaamista hyväksi liiketoimintakonseptissaan, tuotesuunnittelussaan, tuotannossaan ja markkinoinnissaan. Ympäristöosaamisen ja ekokilpailukyvyn hyödyntäminen edellyttää yritykseltä jatkuvaa parantamista ja ennakoimista.

Säästävä teknologia ja ympäristömyötäinen tuotekehitys Säästävällä teknologialla tarkoitetaan tekniikoita ja toimia, joilla tehostetaan raaka-aineiden ja energian hyödyntämistä ja minimoidaan jätteiden syntyä. Lähtökohtana on tuotantoprosessien tehokkuuden parantaminen. Tuotepolitiikassa ja -kehityksessä otettava huomioon tuotteen elinkaari ja kierrätettävyys.

Osaamisen vahvistaminen ja työvoiman valmiuksien parantaminen Keskeisellä sijalla kestävän kehityksen sosiaalinen ulottuvuus Ympäristöulottuvuus osittain mukana Ympäristökasvatus Ympäristönäkökulmat koulutuksessa Ympäristöosaamisen kehittäminen Työllistymisen edistäminen ympäristöalalle

Maaseudun kehittäminen Paikallisten raaka-aineiden hyödyntäminen Elintarvikkeiden puhtaus ja turvallisuus Maaseutumaiseman ja kulttuuriympäristön hoito ja parantaminen Metsien kestävä käyttö Bioenergia Ympäristönsuojeluinvestoinnit

Ympäristövastuullinen matkailu Matkailu ja maakunnan imago matkailukohteena ovat riippuvaisia luonnosta, maisemista, luonto- ja vesistöreiteistä sekä ympäristön laadusta, hiljaisuudesta, puhtaudesta ja turvallisuudesta. Matkailuhankkeiden on sen vuoksi varmistettava Luontoon ja kulttuurin kohdistuvien haittavaikutusten minimointi Luonnonsuojelun ja ympäristötietoisuuden edistäminen Paikallisen väestön oikeuksien ja tarpeiden kunnioittaminen Kulttuurin ja historiallisen perinnön suojelu

Ympäristöprojektit Tavoitteena ympäristön tilan parantaminen ja luonnon ja rakennetun ympäristön säilyminen puhtaana ja viihtyisänä sekä säilyttää ympäristön vetovoimaisuus. Ympäristöprojektien sosiaalista ja taloudellista ulottuvuutta vahvistettava osallistumisjärjestelyt ja vaikutusmahdollisuudet mahdollisuudet yritystoiminnan kehittymiselle kustannustehokkuus yksityis- ja aluetaloudelliset vaikutukset

Eri ulottuvuuksien vahvistaminen Ympäristövaikutuksien ja ympäristöpositiivisuuden määrittely hankesuunnitelmissa puutteellista Ympäristönäkökohdat tulisi nähdä myös mahdollisuutena ja kilpailutekijänä Projektien suunnittelijoita ja toteuttajia ohjattava ja neuvottava ottamaan eri näkökulmat ja kohderyhmät huomioon hankkeessa Kestävän kehityksen mittareiden kehittäminen ja sisällyttäminen hankkeisiin ja seurantaan Kestävä kehitys on oppimis- ja kehitysprosessi Tavoitteena tasapainoinen hyvä ympäristö ja elämä nykyisille ja tuleville sukupolville ja väestöryhmille

Lisätietoja ja lähteitä Eun kestävän kehityksen strategia http://europa.eu.int/comm/sustainable/index_en.htm Suomen kestävän kehityksen strategia http://www.ymparisto.fi > kestävä kehitys Kestävän Kehityksen Kohdeverkko Pohjois-Karjalassa http://www.kestavakehitys.info Kestävä kehitys kunnissa http://www.kunnat.net> Kuntaliiton asiantuntijapalvelut >  Yhdyskunta, tekniikka ja ympäristö >   Kestävä kehitys ja paikallinen agenda 21