Jaksottaminen Kirjanpitolain 5 luku Mitä ovat tuotto, kulu, aktiiva ja jaksottaminen? Lähteet: Kirjanpitolaki, Kirjanpitoasetus, KILAn yleisohjeet, luennot Meurman Helena 25.8.04 Tampereen yliopisto, Tomperi Soile Kehittyvä kirjanpitotaito Edita 2003, Leppiniemi Jarmo: Kirjanpidon ja verotuksen ongelmat WSOY 2003 Marjatta Kariniemi 8.1.2005

Jaksottamiseen liittyvät käsitteet TUOTTO KULU AKTIIVA = tilikaudelle jaksotettu tulo = tilikaudelle jaksotettu meno = seuraaville tilikausille jaksotettu ja tasetilille kirjattu meno Marjatta Kariniemi 8.1.2005

Pohdinta? älä tuijota pelkkiä kirjanpidon sääntöjä mieti, mitä se käytännössä merkitsee, että laittaa aktiivaksi osan jonkin kulutilin saldosta? Seuraukset: kulut vähenevät tulos paranee siis: ei pelkkä tekninen asia, pahimmassa tapauksessa voi muodostua jopa rikosluonteiseksi Marjatta Kariniemi 8.1.2005

Jaksottamisen viisi perusperiaatetta… 1. Suoriteperusteisuus KPL 2:3 §; 3:4 §; 3:3 § 5 kohta 2. Meno tulon kohdalle –periaate keskeisin jaksottamisen perussääntö tuloista vähennetään kuluina ne menot, joista ei todennäköisesti kerry niitä vastaavaa tuloa (Kirjanpitolaki 5:1) menot, joihin liittyy vielä tulonodotuksia seuraavilla tilikausilla aktivoidaan taseeseen jaksottamisedellytysten täyttyessä Marjatta Kariniemi 8.1.2005

..Jaksottamisen viisi perusperiaatetta 3. Varovaisuuden periaate 4. Menettelytapojen jatkuvuusperiaate kirjanpidossa 5. Olennaisuuden periaate Taskuopas kirjaus- ja arvostussäännöistä IAS Marjatta Kariniemi 8.1.2005

Varovaisuus… Lähde: luennot Helena Meurman 25.8.04 Tampereen yliopisto 1. ”Tavanomainen” varovaisuus voittoa ei saa esittää liian suurena eikä tappiota liian pienenä ainoastaan realisoituneet tulot otetaan tuloksenlaskennassa huomioon ja jos tulojen kokonaismäärää joudutaan arvioimaan, niin mieluummin liian pienenä kuin liian suurena Marjatta Kariniemi 8.1.2005

…Varovaisuus… Lähde: luennot Helena Meurman 25. 8. 04 …Varovaisuus… Lähde: luennot Helena Meurman 25.8.04 Tampereen yliopisto kaikki menot tulee ottaa tuloksenlaskennassa huomioon mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ja arviointitilanteessa mieluummin liian suurena kuin liian pienenä Varat arvostetaan mahdollisimman pieniksi ja velat mahdollisimman suuriksi 2. Kirjanpitolain ”erityinen” varovaisuus esiintyy meillä kirjanpitolaissa erityisesti menojen aktivointien yhteydessä (KPL 5:5a §; 5:8 §.) Marjatta Kariniemi 8.1.2005

…Varovaisuus Lähde: luennot Helena Meurman 25.8.04 Tampereen yliopisto on oltava poikkeuksellinen syy, ettei menoja kirjata syntymistilikautena kuluksi ennakoidaan menon vastaiset tulonodotukset astetta huolellisemmin kuin yleensä menoja aktivoitaessa aktivoitavan menon on oltava kirjanpitovelvollisten toiminnan kannalta olennainen erä Marjatta Kariniemi 8.1.2005

Tulot ja osatuloutus KPL 5:1 § ”tilikauden tulot kirjataan tuotoksi tuloslaskelmaan” on pääsääntö KPL 5:4 § sallii poikkeuksen ns. osatuloutus, valmistusasteperusteella erilliskatteen oltava ennakoitavissa sama periaate kaikkien vastaavien tulojen osalta Kilan yleisohje 4.9.2000 Tulon kirjaamisesta tuotoksi valmistusasteen perusteella Marjatta Kariniemi 8.1.2005

Menojen jaksotussäännöt KPL 5:1 § ”Tuotoista vähennetään kuluina ne menot, joista ei todennäköisesti kerry niitä vastaavaa tuloa, samoin kuin menetykset.” Mitä ovat menetykset? Käsitteenä arvonalentuminen tai vastaava ei ole menetys, mutta esim. luonnonkatastrofi, tulipalo, rahaa häviää kassasta, varasto turmeltuu tms. KPL 5:14 § Vastaiset menot ja menetykset sekä pakollinen varaus Marjatta Kariniemi 8.1.2005

Vaihto-omaisuusmeno Lähde: Leppiniemi 2003, 99-100 KPL 4:4 § 2 mom. ” Mitä on vaihto-omaisuus? KHO: ”suurikaan yritys ei saa käyttää varastonsa laskemisessa LIFO hintaa verotuksessa, vaikka on soveltanut sitä kirjanpidossaan esim. kansainväli-senä laskentaperiaatteena.” (todellisen käyttöjärjes-tyksen osoittamisvelvollisuus, muutoin vain FIFO verotuksessa) Hankintamenon käsite KPL 4:5 § Varaston käyttöjärjestys (fifo, lifo, keskihinta) Marjatta Kariniemi 8.1.2005

Vaihto-omaisuuden jaksottaminen KPL 5:6 § ”Tilikauden päättyessä jäljellä olevan vaihto-omaisuuden hankintameno aktivoidaan.” Inventointimenettely juokseva inventointi tilikauden lopussa ns. alimman arvon periaate (esim. epäkuranttius vähennettävä) hyödykekohtainen Lähteet: Tomperi 2003,15 ja Leppiniemi 2003, 99 -100 Marjatta Kariniemi 8.1.2005

Epäkuranttius- ja hinnanalentumisvähennys Lähde: Leppiniemi 2003, 99 KPL 5:6 § …”jos vaihto-omaisuuden todennäköinen hankintameno tai luovutushinta on tilikauden päättyessä hankintamenoa pienempi, on erotus kuitenkin kirjattava kuluksi”. Vähennysten todenperäisyys on pystyttävä osoittamaan ja verotuksessa varauduttava kirjanpitoa laajempaan todisteluun. esim. käytettyjen autojen kaupassa näytöksi on riittänyt, että auto on myyty seuraavalla tilikaudella hankintamenonsa alittavaan hintaan Marjatta Kariniemi 8.1.2005

Epäkuranttius- ja hinnanalentumisvähennyksen ero? epäkuranttiusvähennys on subjektiivisempi käsite, perustuu meidän itsemme tekemään arvioon, tulee voida hyödykekohtaisesti perustella, ei siis ”ikivanha” aliarvostus vaan vähennyksen todenperäisyys on osoitettava hinnanalentumisvähennyksen yhteydessä kysymme: onko maailmanmarkkinahinta alentunut pysyvästi, jolloin jälleenhankinta-hinta alempi kuin hankintahinta; huomioidaan siten, että loppuvaraston arvo pienempi Marjatta Kariniemi 8.1.2005

Käyttöomaisuuden hankintamenon jaksottaminen KPL 5:5 § Pysyviin vastaaviin kuuluvan aineellisen omaisuuden hankintameno aktivoidaan ja kirjataan vaikutusaikanaan suunnitelman mukaan poistoina kuluksi. ”vaikutusaikanaan” = tuloa tuottava aika käyttöomaisuus –käsite jäi pois lakitekstistä ja korvautui pysyvien vastaavien käsitteellä Laki kirjanpitolain muuttamisesta N:o 1304 5:5 § Katso: lain 5:5 a § Aineettoman omaisuuden hankintamenon jaksottaminen (lisätty lakiin). Marjatta Kariniemi 8.1.2005

Pysyvät vastaavat ja käyttöomaisuus KPL 4:3 § Pysyviä ovat erät, jotka on tarkoitettu tuottamaan tuloa useana tilikautena. KPL 4:4 § käyttöomaisuuden määritelmä: ”Käyttöomaisuutta ovat 3 §:ssä tarkoitettuihin pysyviin vastaaviin kuuluvat esineet, erikseen luovutettavissa olevat oikeudet ja muut hyödykkeet.” KPL 4:4 §:n otsikko muuttui ”Vaihto-omaisuus ja rahoitusomaisuus” Marjatta Kariniemi 8.1.2005

Pysyvien vastaavien ryhmät taseessa Lähde: Leppiniemi 2003, 103 1. Aineettomat hyödykkeet esim. aineettomat oikeudet ja liikearvo 2. Aineelliset hyödykkeet esim. tontit, rakennukset ja koneet 3. Sijoitukset esim. pitkäaikaisesti omistettavat osakkeet ja pitkäaikaiset saamiset Marjatta Kariniemi 8.1.2005

Mitä on poisto? Mistä poisto tehdään? Poisto on hyödykkeen tulontuottamiskyvyn heikentymisen huomioon ottamista kirjaamalla osa sen tasearvosta tuloslaskelmaan kuluksi. Poisto tehdään hankintamenosta. kertaa hankintamenon käsite KPL 4:5 Poistomenetelmää ei saa valita niin, että sen soveltaminen johtaisi selvästi hyödykkeen tulontuottamiskyvyn vähenemistahdista poikkeaviin poistoihin. Marjatta Kariniemi 8.1.2005

Poistoaika & Vaikutusaika Poistoissa toteutuu meno –tulon –kohdalle periaate Taloudellinen vaikutusaika on aika, jona omaisuus tuottaa tuloa (ennakoitu) miten nopeasti kirjanpitovelvollisen täytyy saada rahat käyttöomaisuuden korvaamiseen uudella Varovaisuuden periaate arvioi poistoaika riittävän lyhyeksi Poistoaika alkaa käyttöönotosta (yleensä ensimmäinen poisto tehdään käyttöönottoa seuraavassa kuussa, ja edelleen kuukausittain) Marjatta Kariniemi 8.1.2005

Poiston määrä suunnitelman mukainen eli ns. sumu-poisto. Kilan yleisohje Suunnitelman mukaiset poistot hyödykkeen hankintamenon kirjaamista kuluksi ennalta laaditun suunnitelman mukaan niiden taloudellisen vaikutusajan kuluessa useiden tilikausien ajan jatkuvaa poistamattomuutta ei voida pitää kirjanpitolain mukaisena poistopakko = kun vaikutusaika on ohi, taseessa ei saa olla sellaisen ”erän” aktiivaa poistot eivät voi määräytyä tuloksen mukaan Marjatta Kariniemi 8.1.2005

Poistomenetelmät Tasapoisto esim. hankintahinta 5100 € / pitoaika 5 v = 85 €/kk poistoa Degressiivinen poisto (tulontuottamiskyky nopeasti ehtyy; alussa isompi poisto – pienenee pitoajan kuluessa) Progressiivinen poisto (hitaasti luovuttaa; alussa pienempi poisto – kasvaa ajan kuluessa) Substanssipoisto (esimerkiksi turvesuot ja sora; annettu alkuarvo, josta käytetty aina osa vuosittain) Marjatta Kariniemi 8.1.2005

Miten poistot vaikuttavat omaan pääomaan ja voitonjakoon? mikäli poistot on jätetty tekemättä, saatetaan jakaa voittovaroja, jotka eivät kirjanpitolain mukaan olisi jaettavissa osinkoina pakollisia kulukirjauksia ei saa näin pidätellä menojen täytyy tulla vähennetyksi ennen kuin lopullista voittoa jaetaan, (muuten jaat osinkoina realisoitumatonta voittoa) Marjatta Kariniemi 8.1.2005

Käyttöomaisuuskirjanpito Lue Tomperin kirjasta s. 29-31 sisältää kaikki pysyviin vastaaviin kuuluvat hyödykkeet, joissa taloudellista pitoaikaa on vielä jäljellä (hyödykekohtaisesti, joskus voi olla ryhmäkohtaisesti) erillinen käyttöomaisuuskirjanpito on täsmäytettävä vähintään tilikausittain pääkirjanpidon kanssa nykyisin on markkinoilla useita käyttöomaisuuskirjanpito-ohjelmia, jotka helpottavat työtä Marjatta Kariniemi 8.1.2005

Suunnitelman ylittävät poistot ns. lisäpoistot Suunnitelman ylittävät poistot ns. lisäpoistot Lähde: Leppiniemi 2003, 116-117; Lue Tomperi 2003, 32-38 KPL 5:12 § tilinpäätöksessä saadaan erityisestä syystä kirjata suunnitelman ylittäviä poistoja. EVL:n edellyttämästä kirjanpitosidonnaisuu-desta johtuen tilinpäätöksessä hyväksytään sumu-poistojen ylittävät lisäpoistot (EVL 54 §) Kokonaispoistot = sumupoistot + yli- tai alipoistojen yhteismäärä Marjatta Kariniemi 8.1.2005

Poistoeron muutos tuloslaskelmassa Poistoeron lisäystä syntyy, kun hankintamenosta tehdyt kokonaispoistot ovat suuremmat kuin suunnitelmapoistot = ylipoisto Poistoeron vähennystä syntyy, kun hankinta-menosta tehdyt kokonaispoistot ovat pienemmät kuin suunnitelmapoistot = alipoisto pieni kirjanpitovelvollinen: voi vähentää sumu-poistoina EVL:n sallimat enimmäispoistot, tällöin ei synny poistoeroa voi vähentää myös EVL-poistoja pienemmät sumu-poistot ja käsitellä erikseen lisäpoistoja ja poistoeroja (Leppiniemi 2003, 117) Marjatta Kariniemi 8.1.2005

Poistoeron esittäminen taseessa Vastattavaa B. TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ 1. Poistoero Taseen poistoero on tilikauden ja aikaisempien tilikausien kokonaispoistot – (miinus) suunnitelman mukaiset poistot eli näiden erotus. Marjatta Kariniemi 8.1.2005

PYSYVÄT VASTAAVAT I Aineettomat hyödykkeet KPA 6 § Tasekaava Valtioneuvoston asetus kirjanpitoasetuksen muuttamisesta 1313/2004 1. Kehittämismenot (voidaan jaksottaa) 2. Aineettomat oikeudet 3. Liikearvo 4. Muut pitkävaikutteiset menot 5. Ennakkomaksut Marjatta Kariniemi 8.1.2005

Perustamismenot Laki kirjanpitolain muuttamisesta 1304/2004 5:7 § ”Menot yrityksen perustamisesta (perustamismenot) kirjataan tilikauden kuluksi.” NYT ei siis enää voi jaksottaa perustamismenoja aktiivaksi taseeseen – havaitsit tasekaavastakin! Saman lain 8:6 § kohta 6. ”Perustamis- ja tutkimusmenot, jotka on ennen tämän lain voimaantuloa aktivoitu taseeseen, saadaan poistaa tämän lain voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaisesti.” Marjatta Kariniemi 8.1.2005

Tutkimus- ja kehittämismenojen jaksottaminen KPL 5:8§ 1 ja 2 momentti... Tutkimusmenot kirjataan tilikauden kuluksi. Kehittämismenot saadaan aktivoida erityistä varovaisuutta noudattaen. Huomaa poistoa koskevat määräykset. Normaali viisi vuotta tai erityistapauksessa enintään 20 vuotta. Mitä eroa on tutkimus- ja kehittämismenoilla? Tarkkaile asiantuntijoiden kirjoituksia ja KTM:n päätöstä rajanvetoa miettiessäsi. Marjatta Kariniemi 8.1.2005

…Tutkimus- ja kehittämismenojen jaksottaminen KPL 5:8§ 1 ja 2 momentti Kehittämismenojen aktivointiedellytyksistä päättää tarkemmin kauppa- ja teollisuusministeriö.” Otsikko muuttui ja tutkimusmenoista kirjattiin lakiin kuluksi kirjaus säännös. Tutki: Mitä on kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen mukainen kehittämistoiminta? Marjatta Kariniemi 8.1.2005