PALKKAMENOT: KYSYMYKSIÄ

Esitys aiheesta: "PALKKAMENOT: KYSYMYKSIÄ"— Esityksen transkriptio:

1 PALKKAMENOT: KYSYMYKSIÄ
Mistä osista palkkamenot muodostuvat? Mille (kenelle) mediasisältöpalvelun hankkiva asiakas maksaa arvonlisäveron? Mitä tälle asiakkaan menoerälle sen jälkeen tapahtuu? Mitä ovat palkkakustannusten sivukulut? Kuinka suuret ne ovat verrattuna maksettuun työpalkkaan? Mikä on kate? Mitä katetta vastaavalle summalle tapahtuu kirjanpidossa? Mikä on voitto?

2 Muuttuvat ja kiinteät kustannukset mediassa: kiinteät ovat alenemassa

3 ”Rat­kai­se­va ero en­ti­seen on hal­pa tek­no­lo­gia: net­ti-star­tu­pin tai vi­deo­blo­gin vaa­ti­mat työ­ka­lut ovat ke­nen ta­han­sa saa­ta­vil­la lä­hes il­mai­sek­si. Li­säk­si tei­neil­lä on usein ai­kui­sia pa­rem­pi kä­si­tys sii­tä, mi­ten in­ter­ne­tin työ­ka­lu­ja ja ver­kos­to­ja voi käyt­tää hy­väk­seen… Jos Haa­gia siis on us­ko­mi­nen, tu­le­vi­na vuo­si­na luem­me yhä useam­min You­tu­bes­ta nous­seis­ta tei­ni­täh­dis­tä ja ala­ikäis­ten mil­joo­nil­la myy­mis­tä kän­nyk­kä­so­vel­luk­sis­ta.” Jussi Pullinen, HeSa, Stephen Haag, Wired UK

4 Median tuotantovälineet ovat tulleet helpommin saaville, koska ne perustuvat yhä enemmän geneeriseen tietotekniikkaan. AV-julkaisemiseen ei tarvita enää linkkimastoja tai ulkolähetysautoja. Sanomalehden tai kirjan voi julkaista netissä.

5 Median tuotantotalouden suuri kuva – mikrotalous eli toimialan talous
Joukkotiedotus- ja uutisvälineet sekä avoimet tietoverkot l. ”main streem” julkaiseminen Vapaat tuottajat / free lancerit Liitetoimintaa ym. tukeva mediatuotanto Yksittäinen sisältö – tai palvelu

6 TUOTANTOVÄLINEIDEN (ESIM
TUOTANTOVÄLINEIDEN (ESIM.TALLENTIMET JA TYÖASEAMAT) HANKINTAMENON JAKSOTTAMINEN TILINPÄÄTÖKSESSÄ

7 Koneet ja kalusto Tarkoitettu yrityksen omaan, pitkäaikaiseen käyttöön
Ovat ns. pitkävaikutteisia tuotannontekijöitä Tuottavat tuloa useampana tilikautena => ei voida kirjata kerralla kuluksi

8 Hankintamenon jaksottaminen
Hankintameno jaksotetaan poistoina niille vuosille, jolloin omaisuutta käytetään tulonhankinnassa = > MENO TULON KOHDALLE PERIAATE.

9 Hankintamenon jaksottaminen
Poiston tekeminen perustuu ennalta laadittuun suunnitelmaan ja on yrityksille pakollista Poiston määrään vaikuttavat valittu poistomenetelmä ja poistoaika (taloudellinen pitoaika) Yleisimmät poistomenetelmät: tasapoisto, menojäännöspoisto

10 Tasapoisto Tasapoistomenetelmää käytettäessä omaisuuden hankintameno jaetaan taloudellisen pitoajan vuosilla Esimerkki Hankittu kuvauskalusto => Hankintameno 6 000 euroa. Taloudellinen pitoaika 6 vuotta, poistomenetelmä tasapoisto => poisto on euroa / vuosi.

11 Tasapoisto Kirjanpitokäsittely vuosi 1: Kalusto Kaluston poisto Pankki
6 000 6 000 1 000 1 000 s. 1000 s Tulos Tase 1 000 5 000

12 Tasapoisto Kirjanpitokäsittely vuosi 2: Kalusto Kaluston poisto
(5 000) Tulos Tase

13 Menojäännöspoisto Menojäännös = hankintameno – kaikki siihen asti tehdyt poistot Menojäännöspoistoa laskettaessa poistoprosentti pysyy samana, mutta poiston määrä euroissa pienenee, koska poisto lasketaan aina jäljellä olevasta menojäännöksestä Irtaimiston osalta käytetään yleisesti 25 %:n menojäännöspoistoa, sillä se on myös verottajan hyväksymä maksimipoistoprosentti irtaimistolle

14 Menojäännöspoisto Poisto Menojäännös Vuosi 1 1 500 4 500 Vuosi 2
Edellisessä esimerkissä 25 %:n menojäännöspoistot olisivat olleet seuraavat: Poisto Menojäännös Vuosi 1 1 500 4 500 Vuosi 2 Vuosi 3 Kirjanpitokäsittely samoin kuin tasapoistoissa

15 Lyhytikäinen tai vähäarvoinen kalusto
Poikkeuksena edelliseen, jo hankintavuonna saadaan kirjata kuluksi: Kalusto ja koneet, jonka taloudellinen käyttöikä on enintään 3 vuotta Ns. pienkalusto, jonka hankintahinta on enintään 850 euroa (kuitenkin enintään 2 500 euroa / vuosi)

16 Pysyvät vastaavat Tuotantovalineet (koneet ja kalusto) kuuluvat taseessa ns. pysyviin vastaaviin Myös muusta pysyviin vastaaviin kuuluvasta kuluvasta omaisuudesta (esim. rakennukset, patentit) tehdään poistot Kulumattomasta omaisuudesta (esim. maa-alueet ja liikehuoneisto-osakkeet) ei poistoja tehdä