Tutkimusaineistot ja aineistopolitiikka Tutkimuksen infrastruktuurien tiekartan aloitusseminaari Juha Haataja

Avoin tiede verkostojen maailmassa •Tutkimusprosessi muuttuu dramaattisesti digitalisoitumisen myötä (niin sanottu e-Tiede, e-Science) –Avoimet toimintamallit, avoin data, avoin julkaiseminen ym. kannustavat raja- aitojen ylittämiseen •Tutkimus tuottaa arvokasta uutta tietoa –Tieto käyttöön - tietovarantojen potentiaalia pitää pystyä hyödyntämään •Digitalisoituvan maailman perustana toimiva tietoinfrastruktuuri mahdollistaa uusien asioiden tapahtumisen –Verkostojen voimasta saadaan enemmän hyötyä kun pääsy tietoon voidaan taata –Tutkimuksen tulokset (julkaisut, tietoaineistot, …) tulee saada talteen ja hyötykäyttöön

Johan Bollen et. al,

Keskeisiä kysymyksiä •Miten selviämme valtavan tietovirran kanssa? –tuottaminen, kerääminen, siirtäminen, … •Miten löydämme tarvitsemamme tiedon? –yhteentoimivuus, sisällön ymmärrys, yhteistyörakenteet, … •Miten osaamme päättää mitä säilyttää, mitä tuhota? –rakenteet päätöksenteolle, rahoitusratkaisut •Miten turvaamme oleellisen tiedon säilymisen? –resursointi, osaaminen, tekniset ratkaisut, laadun varmistus, …

Julkisten tietovarantojen selvittäminen •VM:n kehyskirjeessä* ministeriöille annetaan tehtäväksi selvittää julkisia tietovarantoja –hallitusohjelman strategisen toimeenpanosuunnitelman linjaukset julkisten tietovarantojen avaamisesta –valtioneuvoston periaatepäätös julkisen sektorin digitaalisten tietoaineistojen saatavuuden parantamisesta ja uudelleenkäytön edistämisestä –lausuntokierroksella oleva JulkICT-strategia sekä aihepiiriin liittyvien työryhmien raportit •Suunnitelmissa tulee huomioida ja hyödyntää OKM:n kehittämishankkeissa (esimerkiksi TTA ja KDK) tehtävä tietovarantojen avaamista ja yhteentoimivuutta edistävä työ * ”Vuosia koskevien valtiontalouden kehysten valmistelu”,

Tutkimuksen tietoaineistot -hanke

Tutkimuksen tietoaineistojen hyödyntäminen •Julkisen sektorin hallinnoimat tietoaineistot sekä julkisen tutkimusrahoituksen tuella syntyneet tietoaineistot ovat lainsäädännön ja yhtenäisten käyttöehtojen ohjaamina pääsääntöisesti maksutta yhteiskunnan hyödynnettävissä. •Pitkäjänteinen tietoinfrastruktuurin kehittämisen ja ylläpidon rahoitusjärjestelmä takaa, että olemassa olevat ja uudet tietoaineistot kuvaillaan ja ne ovat helposti löydettävissä ja otettavissa käyttöön tietoverkossa olevien palveluiden avulla. •Kannustava ja oikeudenmukainen meriittijärjestelmä varmistaa uusien, laadukkaiden tietoaineistojen liittämisen tietoinfrastruktuuriin.

Tutkimusaineistojen pitkäaikaissäilytys •Tutkimustiedon kumuloituminen on tutkimuksen ja tutkimusorganisaatioiden toiminnan ydin –Nykyisin ei ole käytössä hallittua ja toimivaa tapaa huolehtia digitaalisesta tiedosta –Pitkäaikaissäilytys on tapa huolehtia tiedon säilymisestä pitkällä aikavälillä •Digitaalisten aineistojen pitkäaikaissäilytys tarkoittaa digitaalisen informaation luotettavaa säilyttämistä kymmenien tai jopa satojen vuosien ajan –Laitteet, ohjelmistot ja tiedostomuodot vanhenevat, mutta tästä huolimatta informaation täytyy säilyä ymmärrettävänä. •Tutkimusaineistojen pitkäaikaissäilytyksessä tehdään tiivistä yhteistyötä Kansallisen Digitaalisen Kirjaston (KDK) kanssa

Tutkimustulosten saatavuus -työryhmän perustaminen •Tutkimuksen tietoaineistot -hankkeen (TTA) alaisuuteen perustetaan työryhmä, jonka tehtävänä on selvittää tutkimustulosten saatavuuden tilannekuvaa –tutkimustulosten saatavuus (open access) –avoin tiede (open science) ja kansalaistiede (citizen science) –julkisesti hallinnoitujen tietoaineistojen saatavuus ja hyödyntäminen •Työryhmän tehtävänä on –tutustua aiempiin ehdotuksiin ja kartoituksiin ja arvioida nykytilanne näiden valossa –toteuttaa tietoaineistokartoitus –luoda visio tavoitetilasta –ehdottaa kehittämistoimenpiteitä ajanjaksolle •Työryhmän puheenjohtajaksi kutsutaan Annikki Roos Helsingin yliopistosta

ASENNE Se on minun! Nature 461, 145 (10 September 2009) | doi: /461145a