Nuorten yhteiskuntatakuun tehostaminen – työryhmän ehdotukset 14.5.2012 Koulupudokkuus ja nuorten syrjäytyminen 2010-luvun haasteena Kokemäki Nuorten yhteiskuntatakuun tehostaminen – työryhmän ehdotukset Jaana Walldén, työryhmän sihteeri, OKM Työryhmän yhteinen diasarja

Nuorisolaista Lain tarkoitus on: tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. väestölaki, kohderyhmä on alle 29-v, joita on 1 825 661 hlöä eli 34 % koko maan väestöstä. (Sotkanet, luvut v. 2010) tunnistaa yksilön, ryhmän ja sukupolven ei sisällä oikeutta puuttua nuoren elämänkulkuun -> nuoren kohtaaminen ja nuoren rinnalla kulkeminen, yhteisöllisyys

Väestöllinen huoltosuhde 1865 – 2060 Demografisk försörjningsbalans 2010 - 2040 Vuonna 2008 oli 100 työikäistä kohtaan 50 lasta alle 15v ja senioria yli 65v Vuonna 2060 ennuste on että 100 työikäistä kohti on noin 80 lasta alle 15v ja senioria yli 65v http://tilastokeskus.fi/til/vaenn/2009/vaenn_2009_2009-09-30_tie_001_fi.html

Vilken är den ekonomiskabalansen i framtiden? Väestöllinen huoltosuhde on vuonna 2060 Suomessa 0,8 År 2060 är försörjningsbalansen är 0,8 för Finland Työikäiset 15 – 64 vuotiaat I arbetsför ålder 15 - 64 år Lapset <15 ja seniorit >64v. Barn <15 och seniorer >64 år = 55 = 100 = 25 I den ekonomiska försörjningsbalansen jämförs de som förvärvsarbetare med de som inte gör det. Vilken är den ekonomiskabalansen i framtiden? Taloudellisessa huoltosuhteessa verrataan työssäkäyviä muuhun väestöön. Mikä on taloudellinen huoltosuhde tulevaisuudessa?

Hur ser nettobalansen för kostnaderna för en livstid ut Hur ser nettobalansen för kostnaderna för en livstid ut? Mikä on elämänkaaren kustannusten nettosuhde ?

Nettokertymä päihderiippuvaiselle joka kuolee 45 –vuotinana Ackumulerade nettot för en missbrukare död vid 45 år

Ikäriippuvat menot vuonna 2006, €/asukas Ikäriippuvat menot vuonna 2006, €/asukas. Åldersrelaterade utgifter år 2006, €/invånare Lähde: VNK 1 2009 julkaisu

Työkyvyttömyyseläkkeet - Sjukpensionerna Kun kolmekymppinen jää työkyvyttömyyseläkkeelle, hänen menetetyn työpanoksensa arvo on yli 1,5 miljoonaa euroa. Kun työkyvyttömyyseläkkeelle jääviä nuoria aikuisia on liki 4 000 vuodessa, heidän menetetty työuransa maksaa useita miljardeja. Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Guy Ahonen on laskenut, että pelkästään vuonna 2008 työkyvyttömyyseläkkeelle jääneiden 16-34-vuotiaiden työpanoksen menetyksestä aiheutuu 6,6 miljardin euron tappio. Hän käyttää vertailukohtana työuria, jotka kestäisivät 65 ikävuoteen asti. Om en trettioåring får sjukpension är värdet på den förlorade arbetsinsatsens över 1,5 miljoner euro. Då nästan 4000 unga vuxna per år för sjukpension innebär det att värdet på deras förlorade arbetskraft kostar flera miljarder. Guy Ahonen förskningsprofessor vid Arbetshälsoinstitutet har räknat ut att enbart för de 16-35 årinhgar som under år 2008 fick sjukpension förlorades en arbetsinsats om 6,6 miljarder euro. Han använder en beräkning där arbetskarriären varar till det man fuller 65 år.

Yhteenveto Sammanfattning Huoltosuhde heikkenee koska: Työikäisiä on liian vähän suhteessa lapsiin ja senioreihin. Nuoria/lapsia on liian vähän suhteessa senioreihin, uusia työikäisiä ei tule riittävästi poistuvien tilalle. Ikäriippuvat menot kasvavat. Syrjäytyminen maksaa sekä menetettyinä tuloina että suorina kustannuksina. Försörjningsbalansen försämras: De i arbetsför ålder är för få i jämförelse med antalet barn och seniorer. Unga/barn är för få i förhållande till seniorerna, tillräckligt många nya i arbetsför ålder kommer inte istället för de som slutar jobba. De åldersrelaterade utgifterna stiger. Utanförskapet kostar både som uteblivna inkomster och som direkta kostnader.

Takuun taustoja 110 000 perusasteen varassa olevaa alle 30-vuotiasta. 55 000 työtöntä alle 30-vuotiasta, joista lähes 33 000:lla ammatillisesti suuntautunut tutkinto. 40 000 alle 30-vuotiasta työn ja koulutuksen ulkopuolella pelkällä perusopetuspohjalla. Nuorten syrjäytymisen kustannukset yhteiskunnalle 300 miljoonaa euroa vuositasolla.

”Suomen malli” PUBLIC-PRIVATE-PEOPLE-PARTNERSHIP Nuorten yhteiskuntatakuu tulee perustumaan viranomaisten elinkeinoelämän järjestöjen yhteistyöhön, jossa nuoret itse ovat aktiivisia toimijoita ja oman tulevaisuutensa tekijöitä. Tarvitaan ennakkoluulottomia toimintatapamuutoksia.

Nuorten yhteiskuntatakuu 2013 Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Jokaiselle peruskoulun päättäneelle taataan koulutuspaikka lukioissa, ammatillisissa oppilaitoksissa, oppisopimuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin.

Nuorten oma ääni työryhmän työssä Työryhmä kuuli nuoria www.mol.fi –sivuilla toteutetun ”Nuorten ääni kuuluviin” –verkkokyselyn kautta. Kyselyssä 6 350 nuorta toi esiin oman näkemyksensä saamastaan ja tarvitsemastaan tuesta koulutus- ja työelämäsiirtymissä. Havaintoja kyselystä: Oppisopimus ja työssä oppiminen näyttäisivät olevan suosituimmat väylät ammattitaidon hankkimiseen työttömien kohdalla. Joka toinen olisi ollut valmis kouluttautumaan tätä reittiä. Ammatin ja koulutuksen valinnassa nuoret toivovat lisää tukea esim työnantajilta, TE-toimistojen koulutusneuvonnasta ja ammatinvalinnanohjauksesta sekä työpajoista. Työttömistä 35 % koki esteitä koulutuksen aloittamiselle. Keskeisin syy oli opintorahan riittävyys ja haluttomuus ottaa opintolainaa. Keskeisimpiä työhön tai harjoitteluun menoon esteitä olivat paikkojen puute tai se, ettei niitä ole saatu. Ongelmia koetaan sitä vähemmän, mitä pidemmälle on kouluttauduttu. Pelkän peruskoulun varassa olevista nuorista joka viides kokee myös terveydentilaansa liittyvän esteitä. Työkokemuksen hankinnassa oltiin yleisesti valmiita panostamaan työnhakuun. Myös palkkatuettu työ koettiin hyväksi vaihtoehdoksi.

Koulutustakuu

Koulutustakuu Koulutustakuu toteutetaan osana yhteiskuntatakuuta vuoden 2013 alusta lähtien niin, että jokaiselle peruskoulun päättäneelle taataan jatkomahdollisuus lukiossa, ammatillisessa koulutuksessa, oppisopimuskoulutuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin. Koulutustakuu määritellään koskemaan nuoria, jotka ovat saman vuoden aikana päättäneet perusopetuksen. Koulutustakuu koskee vuoden 2013 alun jälkeen perusasteen päättäviä. Koulutustakuu toteutetaan luomalla kaikille perusasteen päättäville tosiasialliset mahdollisuudet siirtyä välittömästi jatkokoulutukseen. Jatkossakin kaikkien nuorten on haettava koulutukseen osana normaalivalintoja. Lisäksi työryhmä esittää väliaikaisen nuorten aikuisten osaamisohjelman luomista niille alle 30-vuotiaille, joilla ei ole perusopetuksen jälkeistä tutkintoa. Ohjelma toteutettaisiin vuosina 2013-2016.

Perusopetuksesta toiselle asteelle johtava nivelvaihe Ammatillista koulutusta lisätään niillä alueilla, joilla sitä nuorisoikäluokkaan nähden on muita vähemmän. Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijaksi ottamisen kriteereitä muutetaan siten, että perusasteen päättäneet, vailla toisen asteen tutkintoa olevat voidaan valita ensin toisen asteen opiskelijavalinnassa. Tutkinnon osaan tähtäävän oppisopimuksen hinnan määräytymisperustetta muutetaan. Korotetaan työnantajille maksettavaa koulutuskorvausta 800 euroon kuukaudessa. Tuetaan maahanmuuttajanuorten opiskeluvalmiuksien ja kielitaidon parantamista lisäämällä tähän suunnattua koulutusta kansanopistoissa ja kansalaisopistoissa.

Nuorten aikuisten osaamisohjelma

Vahvistetaan TE-hallinnon uraohjausta Nuorten ääni -kyselyssä tuli selkeästi esille nuorten halu saada lisää uraohjausta. Työryhmä haluaa ehdotuksissaan lisätä ja kehittää sekä henkilökohtaista että verkon kautta tapahtuvaa ohjausta. Vahvistetaan ammatinvalinta- ja uraohjausta TE-toimistoissa. Lisäresursseista osa kohdennetaan korkeasti koulutettujen palveluihin, maahanmuuttajien, vajaakuntoisten palveluihin sekä verkko- ja puhelinpalveluihin. Lisätään ohjaavaa koulutusta ensimmäistä tai uutta uraa etsiville nuorille. Lisätään maahanmuuttajanuorille työvoimapoliittista koulutusta, joka sisältää opiskeluvalmiuksia sekä kielitaitoa tukevaa koulutusta. Työllistymissuunnitelman merkitystä korostetaan. Koulutukseen haun velvoittavuutta työmarkkinatuen ehtona lievennetään. Velvoite hakea keväällä koulutukseen säilyy, mutta hakuvaihtojen määrää vähennetään kolmesta kahteen. Syksyn haun velvoittavuus työmarkkinatuen saannin ehtona tulisi poistaa.

Tuetaan nuoren siirtymistä työelämään Alennetaan työnantajien kynnystä palkata työkokemusta vailla olevia vastavalmistuneita nuoria vakinaistamalla Sanssi-kortti. Palkkatuen käyttöön liittyvää työnantajien hallinnollista taakkaa kevennetään. Edistetään nuorten työmarkkinoille sijoittumista työhönvalmennuksella, joka tukee sekä nuorta että työnantajaa. Työhönvalmentajat edistävät niiden nuorten sijoittumista työelämään, joilla on vaikeuksia itsenäisesti löytää työpaikka ja/tai jotka tarvitsevat apua työpaikalla työsuhteen alussa (esim. vammaiset ja muut vajaakuntoiset). Työharjoittelun tulee olla vahvasti urasuunnittelua tukeva Tutkinnon suorittaneen, vastavalmistuneen nuoren työllistymiskynnystä ei alenneta työharjoitteluilla, vaan palkkatuella. Työharjoittelun enimmäiskestoa työpajoilla saman työnantajan palveluksessa tulee joustavoittaa.

Tuetaan nuoren yrittäjyyttä palkkatyön vaihtoehtona Nuorten ääni -kyselyssä 45 % vastaajista kertoi harkinneensa yrittäjyyttä työllistymisensä vaihtoehdoksi. Nuoret eivät kokeneet saaneensa TE-toimistoista tukea yrittäjyyteen ja odottivat TE-toimistojen roolin vahvistuvan neuvonnassa. Työryhmän keskeiset yrittäjyyttä koskevat ehdotukset: Tuetaan ja kehitetään uusia yrittämisen ja yrittäjyyden edistämisen muotoja koulutuksen, neuvonnan ja starttirahan avulla osuuskunta tiimi mentorointi Yrittäjyyskoulutusta työvoimakoulutuksena lisätään ja yrittäjyyskoulutuksen toteutustapaa kehitetään nuorille sopivaksi.

Syrjäytymisuhan alaiset nuoret Kunnille säädetään vastuu perusopetuksen päättävien nuorten ohjauksesta. Perusopetuksen jälkeiseen nivelvaiheeseen liittyvän tiedon käytöstä säädetään lailla. Etsivä nuorisotyö laajennetaan koko maahan. Työpajatoimintaa laajennetaan, laatua ja toimintatapoja kehitetään. ELY-keskuksille vastuu ohjaus- ja palveluverkostojen kehittämisestä ja koordinoinnista. Selvitetään mahdollisuutta tarkentaa Kelan ammatillisen kuntoutuksen myöntämisperusteita, jotta ammatillista kuntoutusta voidaan myöntää elämäntilannelähtöisesti.

Edellytyksiä takuun täysimääräiselle toimeenpanolle Jatkotyössä tarkastellaan nuorten palvelujärjestelmän toimivuutta. Uusia toimintamalleja haetaan työnantajien, työmarkkinajärjestöjen, kansalaisyhteiskunnan toimijoiden sekä nuorten kanssa. Käsiteltäviä teemoja ovat mm: ohjaus- ja neuvontapalvelut kaikilla koulutusasteilla, TE-toimistoissa sekä muiden toimijoiden palveluissa opetuksen tuki sekä oppilas- ja opiskelijahuolto oppilaitoksissa oppisopimuskoulutuksen ja työssä oppimisen lisääminen taloudelliset kannusteet nuorelle koulutukseen ja aktiivitoimiin osallistumiseen kuntoutuspalvelut ja työllistyminen.

Kannanotot Valtioneuvoston viestintäyksikkö, päivitetty tiedote 23.3.2012: Hallitus on sopinut valtiontalouden kehyksistä vuosille 2013–2016 sekä vuoden 2012 lisäbudjetista: ”Yhteiskuntatakuulla torjutaan nuorisotyöttömyyttä - työnteon kannustinloukkuja puretaan” ”Suomen tulevaisuuden näkökulmasta työllisyysasteen nostaminen, ammattitaitoisen työvoiman tarjonnan lisääminen ja talouden kasvumahdollisuuksien vahvistaminen nousevat tällöin talouspolitiikan keskiöön. Erityisesti hallitus painottaa nuorille suunnattujen toimenpiteiden tärkeyttä. Nuorissa on laskennallisesti suurin potentiaali työurien pidentämiseksi. Nuorten auttaminen koulutuksen ja oppisopimusten kautta kiinni työelämään on sekä kansantaloudellisesti että inhimillisesti yhteiskunnan arvokkaimpia tehtäviä. Poikkihallinnollinen nuorten yhteiskuntatakuu toteutetaan täysimääräisesti vuodesta 2013 alkaen. Tulevalla kehyskaudella 60 miljoonan euron vuosittaisesta lisäyksestä puolet kohdistuu työ- ja elinkeinoministeriön ja puolet opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle. Peruskoulun päättäneille nuorille luodaan koulutustakuu. Nuorten yhteiskuntatakuun lisäksi vuonna 2013 kohdennetaan 27 miljoonaa euroa ja vuosina 2014–2016 52 miljoonaa euroa toimenpiteisiin, joilla ohjataan ilman koulutusta olevia alle 30-vuotiaita nuoria ammatillisen tutkinnon suorittamiseen. Nuorten työpajatoimintaan ja etsivään nuorisotyöhön esitetään tasokorotusta siten, että määrärahan taso nostetaan 19,5 milj. euroon vuosina 2013 - 2015 ja 11,5 milj. euroon v. 2016. Määrärahalisäyksellä pyritään toiminnan turvaamiseen. Myös vuoden 2012 lisätalousarviossa on useita työllisyyttä ja kasvua tukevia toimenpiteitä. Hallitus esittää työllistämis-, koulutus- ja erityistoiminen määrärahaan 24 miljoonan euron lisäystä. Samoin ammatillisen lisäkoulutuksen opiskelupaikkojen määrärahoihin ehdotetaan korotusta.”

VALTIONEUVOSTON RAKENNEPOLIITTINEN KANNANOTTO 22. 3 VALTIONEUVOSTON RAKENNEPOLIITTINEN KANNANOTTO 22.3.2012 ”Kasvua, työllisyyttä ja hyvinvointia” Työvoiman tarjonnan lisäämisessä – erityisesti työvoimapalvelujen kehittämisen alueella - hallituksen painopisteenä ovat nuoret, pitkäaikaistyöttömät, maahanmuuttajat, osatyökykyiset ja ikääntyneet työntekijät. Työ- ja opiskelukyvyn ylläpito ja kuntoutus ovat avainasemassa työurien pidentämisessä. Hallitus sitoutuu siihen, että yleisimpiin opintojen edistymistä hidastaviin ja työkykyä heikentäviin terveysongelmiin on saatavissa nykyistä tehokkaammin apua. Erityistä huomiota kiinnitetään nuorten mielenterveys- ja päihdeongelmien ehkäisyyn, hyvään hoitoon ja kuntoutukseen sekä työtapoihin ja työergonomiaan. Hallitus laatii kesäkuun loppuun mennessä työpoliittisen periaatepäätöksen työmarkkinoiden toimivuuden ja työvoiman tarjonnan turvaamiseksi. Tässä periaatepäätöksessä täsmennetään tämän kannanoton linjauksia laajemmaksi toimintaohjelmaksi. Koulutuspolitiikka: Hallitus toimeenpanee nuorten yhteiskuntatakuun vuodesta 2013 lähtien. Osana yhteiskuntatakuuta toteutetaan väliaikainen nuorten aikuisten osaamisohjelma, jonka tavoitteena on mahdollistaa toisen asteen ammatillisen tutkinnon suorittaminen niille alle 30 - vuotiaille, pelkän perusasteen varassa tai sitä ilman oleville, jotka ennen takuun voimaantuloa ovat jääneet vaille toisen asteen tutkintoa ja opiskelupaikkaa. Ammatillisen lisäkoulutuksen tarjontaa lisätään noin 2 500 aloittajalla, ja oppisopimuskoulutuksena suoritettavan ammatillisen lisäkoulutuksen tarjontaa 1 500 aloittajalla. Opiskelupaikkoja kohdennetaan niille, joilla ei ole ammatillisesti suuntautunutta tutkintoa tai opiskeluoikeutta. Varmistamalla koko ikäluokalle toisen asteen koulutuksen keskimääräinen työura pitenee pidemmällä aikavälillä jopa 1 vuodella. Työuran pidentämiseen tähdätään kehittämällä koko koulutusjärjestelmää, erityisesti opiskelijavalintaa ja opintotukea.

opiskelupaikan saaminen selviäminen opinnoista jatko-opinnot Nuorten kysely: Toiveiden ja pelkojen analysoinnissa käytetyt sisältöluokat (maks 3 toivetta ja pelkoa / vastaus) (luokkia tullaan raportointivaiheessa yhdistämään) alanvalinta alanvaihto opiskelupaikan saaminen selviäminen opinnoista jatko-opinnot työn ja opiskelun yhteensovittaminen opinnoista työhön osaaminen soveltuvuus, onko oikealla alalla kiinnostavan työn löytäminen työpaikan saaminen/työttömyys työkokemuksen hankkiminen toimeentulo, raha-asiat, köyhyys työsuhteen jatkuminen vakituinen työ alaa vastaava työ työelämän laatu, mielekäs työ oma yritys, yrittäjyys paskaduunit, jämähtäminen, motivaation puute pätkätyöt taloudellinen tilanne (yhteiskunta) jaksaminen, terveys ja työ osaamisen kehittäminen, urakehitys kansainvälistyminen yhteisöön sopeutuminen, kiusaaminen asiat huonosti, epätoivo, negatiivinen odotus asiat hyvin positiivinen odotus perhe, perhe ja työ paikkakunnan vaihto tuet, toimeentulo (järjestelmä) yhteiskunta, lainsäädäntö harjoittelu, orjatyö koulutusjärjestelmä, -politikkka työelämä, sen pelisäännöt, yritykset te-toimiston toiminta palvelujen saatavuus kilpailu työpaikoista down-shifting muu

Uranvalinta > Opiskelu > Työ > Elämä Vastauksista esiin nousevia teemoja: Ura-kehitys Hyvät työllisyys- näkymät Valmistun haluamaani ammattiin Merkityk.sellinen työ Kansain-välistyminen Positiivi-nen odotus yrittäjyys Miksikä valmistun? Työelämän vauhti??? Saanko alan töitä? Saanko opiskelu-paikan? Jaksanko? Kestänkö? Työkoke-musta? Osaanko hommani? Saanko mitään töitä? Työsuh-teen kesto? Taloudell. pärjääminen? Sovellunko? Muutto? orjatyö Jämäh-dänkö? Oma elämä/ perhe? Uranvalinta > Opiskelu > Työ > Elämä

”Olen huomannut, että minun ja ikäisteni suhtautuminen työelämään on erilaista kuin vanhempien. Toimeentulon lisäksi odotamme työltä kiinnostavuutta, joustavuutta, työntekijän arvostusta ja mahdollisuutta myös vapaa aikaan. Olen myös huomannut, että vaatimukset työnhakijoita kohtaan ovat huimia. Työpaikkailmoituksissa luetellaan kymmeniä asioita: vuosien kokemusta, koulutusta, persoonallisuutta, ainutlaatuisuutta, ahkeruutta, joustavuutta, omistautuneisuutta, kehittymiskykyä jne. jne. joita työnhakijalta odotetaan. Toisaalta työpaikoista ilmoittavat eivät ole velvollisia edes vastaamaan hakemusten lähettäjälle, jos hän ei ole tullut valituksi. Esimerkkejä tästä ristiriidasta ovat myös pätkätyöt, nuorten alipalkkaus ja huonot työolot kesä- ja muissa töissä. Ja ennen kuin työtä on edes saanut, saamme lukea poliitikkojen päätöksiä siitä, kuinka tulemme tekemään työtä vielä kauemmin kuin vanhempamme ovat tehneet. Ilmapiiri yhteiskunnassa on yleisesti nuoria syyllistävä. Aikakauslehdet ja jopa Helsingin sanomat ovat tehneet kuluvan vuoden aikana omiin silmiini tarttuneita juttuja siitä, millainen pullamössösukupolvi oikein on - laiskoja kaikki. Tämä sukupolvi, joka muistaa 90-luvun laman ja vanhempien silloisen ahdistuksen työelämään ja epävarmuuteen liittyen, yrittää nyt saada töitä ja jaksaa taloudellisessa taantumassa, joka tarkoittaa hurjaa kilpailua työpaikoista, ruuan ja asumisen kallista hintaa, työpaikkojen ja nyt opiskelupaikkojen vähentämistä ja keskittämistä ehkä kauas omasta elämänpiiristäsi etelään. Yhtä aikaa tämän selviytymistaistelun kanssa saamme mediasta loputtomia ihanteita, kuvia, joissa on kaikki mitä elämäämme tulisi kuulua. Kun puhutaan kaikista niistä kauheista tosi-tv-ohjelmista, joihin nuoret osallistuvat; kauneusleikkauksista, laulukilpailuista, ei tulla aina ajatelleeksi, että _vanhempamme_ ovat rakentaneet hyvinvointiyhteiskunnan, jonka mukaan hyvään elämään kuuluvat juuri nämä ihanteet, ja ennen kaikkea menestyminen. Ajatukseni tämän päivän nuoresta työnhakijasta onkin seuraava: ”yritä kestää paineet ja syyllistäminen, ehkä joku joskus kertoo, että olet hyvä ihminen.”

Nuorten yhteiskuntatakuu työryhmän verkkosivut: Kiitos! Nuorten yhteiskuntatakuu työryhmän verkkosivut: www.tem.fi -> ajankohtaista -> vireillä -> Hallitusohjelman kärkihankkeet ja TEM -> Nuorten yhteiskuntatakuu www.tem.fi/yhteiskuntatakuu