Koneturvallisuuden standardit - Yhteensopivuutta, tuoteturvallisuutta, kilpailukykyä ja helpompaa markkinoillepääsyä

Luentomateriaalia koneturvallisuuden standardeista Metsta ry on laatinut tämän oppimateriaalin tukemaan koneturvallisuuden opetusta ja harjoitustöiden tekemistä. Tarkoituksena on antaa opiskelijoille lisätietoa alan standardeista ja opettaa hyödyntämään niitä. Kalvosarjassa on esitelty aihealueen keskeisiä standardeja, niiden periaatteita ja tärkeimpiä käsitteitä sekä esitetty suoria otteita kuvista ja taulukoista. Kone- ja metalliteollisuuden standardisoinnista löytyy lisätietoa kalvosarjasta "johdatus kone-, tuotanto- ja metallitekniikan standardisointiin.ppt". Materiaali on suunnattu pääasiassa ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen opetushenkilökunnalle ja opiskelijoille täydentäväksi luentomateriaaliksi, mutta se soveltuu sellaisenaan myös kenen tahansa standardeista kiinnostuneen käytettäväksi. Metsta ry Metalliteollisuuden Standardisointiyhdistys ry (MetSta ry) on Suomen Standardisoimisliitto SFS ry:n toimialayhteisö. MetSta ry:n standardisointialue kuuluu Teknologiateollisuus ry:n toimialaan. Yhdistyksen tarkoituksena on edistää standardisoinnin avulla suomalaisen kone- ja metalliteollisuuden kilpailukykyä sekä alan ja käyttäjän turvallisuutta. Lisäksi yhdistyksen tehtävänä on turvata alan yrityksille ja yhteisöille edellytykset osallistua toimialan standardisointityöhön ja huolehtia alan teollisuuden tarvitsemien SFS–standardien laadinnasta. Lisätietoa Suomessa standardeja myy Suomen Standardisoimisliitto SFS ry. SFS:n verkkosivujen www.sfs.fi lisäksi SFS:n oppilaitosportaali www.sfsedu.fi on hyvä tietolähde standardien hakemiseen. Sieltä löytyy myös muuta opintoja tukevaa, standardeja koskevaa materiaalia. Useat oppilaitokset ovat solmineet online-sopimuksen SFS:n kanssa, jolloin standardeja on saatavilla internet-yhteyden kautta. Kysy online-käytöstä oppilaitoksesi kirjastosta. Tämä materiaali on päivitetty viimeksi 14.8.2009. Varmista tiedon oikeellisuus ja ajantasaisuus voimassaolevista standardeista. © Metalliteollisuuden standardisointiyhdistys ry, 2009 Aineiston käyttö kaupallisiin tarkoituksiin kielletty.

Sisällysluettelo 1 Johdanto koneturvallisuuden standardeihin……………………………2 2 Koneturvallisuuden perusteet……………………………………………9 3 Koneiden sähkölaitteistojen turvallisuus………………………………28 4 Koneiden ergonomian perusteet……………………………………….33 5 Koneiden turvaetäisyydet…………………………………………….....37 6 Koneiden muutamia keskeisiä turvatoimintoja............……………….43

1 Johdanto koneturvallisuuden standardeihin EU:n konedirektiivi, 2006/42/EY, on lähtökohtana nykyisille koneturvallisuudenstandardeille. Luo pohjan itse direktiiviä yksityiskohtaisemmille vapaaehtoisille standardeille. Kaikkien jäsenmaiden tulee ottaa EU:n konedirektiivi huomioon lainsäädännössään. Konedirektiivin ensimmäistä versiota, 89/392/ETY, vastaava säädös tuli Suomessa voimaan jo 1.1.1994 alkaen.

1 Johdanto koneturvallisuuden standardeihin Valmistajan on noudatettava konedirektiiviä (ja mahdollisia erityisdirektiivejä), kun on kyse EU/ETA-alueella markkinoille saatettavasta tai käyttöön otettavasta koneesta: - soveltamisalan varmistaminen - turvallisuussuunnittelu -> koneturvallisuuden standardit - vaatimustenmukaisuuden arviointi - EY-vaatimustenmukaisuusvakuutuksen laatiminen - CE-merkinnän kiinnittäminen. olennaiset terveys- ja turvallisuusvaatimukset ja niitä tulkitsevat yhdenmukaistetut standardit.

1 Johdanto koneturvallisuuden standardeihin Vaatimustenmukaisuusolettamus: ”Jos kone on valmistettu sellaisen yhdenmukaistetun standardin mukaisesti, jonka viite tai viitetiedot on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä, sen oletetaan täyttävän kyseisen yhdenmukaistetun standardin kattamat olennaiset terveys- ja turvallisuusvaatimukset.” (2006/42/EY art 7(2))

1 Johdanto koneturvallisuuden standardeihin Yhdenmukaistetut standardit: - Laaditaan Euroopan komission ja EFTA:n toimeksiannosta. - Viitetiedot (ts. standardien luettelo) julkaistaan EU:n virallisessa lehdessä (EUVL). - Tukevat ja avustavat valmistajia EU:n direktiivissä esitettävien vaatimusten toteuttamisessa. - Ovat vapaaehtoisia, mutta takaavat vaatimustenmukaisuudenolettamuksen -> ei yllättäviä esteitä koneen (EU/ETA –alueen) markkinoille pääsylle.

1 Johdanto koneturvallisuuden standardeihin Koneturvallisuuden standardien kolmiportainen hierarkia: A-tyypin standardi (turvallisuuden perusstandardi) Perusteet, suunnitteluperiaatteet ja yleiset näkökohdat kaikkiin koneisiin sovellettaviksi. A-tyypin standardit ovat: SFS-EN ISO 12100 (terminologia, perusteet ja tekniset periaatteet) sekä SFS-EN ISO 14121-1 (riskin arviointi).

1 Johdanto koneturvallisuuden standardeihin B-tyypin standardi (turvallisuuden ryhmästandardi) Käsitellään yhtä turvallisuusnäkökohtaa tai suojausteknistä laitetta. B1-tyypin standardit koskevat tiettyjä yksittäisiä turvallisuus näkökohtia (esim. turvaetäisyyksiä, pintalämpötiloja, melua). B2-tyypin standardit koskevat suojausteknisiä laitteita (esim. kaksinkäsinhallintalaitteita, toimintaankytkentälaitteita, suojuksia). C-tyypin standardi (konekohtainen turvallisuusstandardi) Koneen tai koneryhmän yksityiskohtaisia turvallisuusvaatimuksia (esim. maansiirtokoneet, pakkauskoneet, kuljettimet, pumput, nosturit,…).

1 Johdanto koneturvallisuuden standardeihin Lisätietoa koneturvallisuudesta ja koneturvallisuuden standardeista: A- ja B-tyypin standardit SFS-luettelossa: 13.110 Koneturvallisuus: http://www.sfs.fi/luettelo/sfs.php?group=13.110 MetSta ry, koneturvallisuuden verkkojulkaisu: http://www.metsta.fi/koneturvallisuus

2 Koneturvallisuuden perusteet

2 Koneturvallisuuden perusteet SFS-EN ISO 12100-1+A1 Sisältää koneiden turvallisuussuunnitteluun liittyvän perussanaston, kuvaukset koneisiin tyypillisesti liittyvistä vaaroista ja peruslähtökohdat riskin arviointiin.

2 Koneturvallisuuden perusteet Mitä vaaroja voi liittyä koneeseen ja sen käyttöympäristöön? Lähde: FINN-POWER Oy Lähde: Ponsse Oyj

2 Koneturvallisuuden perusteet Mekaaniset vaarat Sähköstä ja lämpötilasta johtuvat vaarat Melun ja tärinän aiheuttamat vaarat Materiaalien ja aineiden aiheuttamat vaarat Ergonomisen suunnittelun puutteet Liukastumis-, kompastumis- ja putoamisvaarat Näiden lisäksi on vielä vaarojen yhdistelmät, säteilyn aiheuttamat vaarat ja käyttöympäristöön (tuuli, lumi, salamointi,…) liittyvät vaarat. Standardissa SFS-EN ISO 12100-1+A1 kuvataan se, miten kukin vaara voi ilmetä käytännössä ja mitä seurauksia vaaroilla voi olla erityisesti koneenkäyttäjälle.

Ote standardin SFS-EN ISO 12100-1+A1 kuvasta 1 Ote standardin SFS-EN ISO 12100-1+A1 kuvasta 1. Riskin pienentämisprosessi suunnittelijan näkökulmasta. Koneen turvallisuussuunnittelu alkaa koneen raja-arvojen määrittämisestä (ks. myös SFS-EN ISO 14121-1:2007 kohta 5). Tässä vaiheessa suunnittelija voi saada tietoa koneen tarkoitetusta käytöstä käyttäjäkunnalta tai yksittäiseltä käyttäjältä (käyttäjän panos). Riskin arviointi perustuu määritettyihin koneen raja-arvoihin ja siihen kuuluu seuraavat vaiheet luetellussa järjestyksessä: tunnistetaan koneeseen liittyvät vaarat ja vaaratekijät arvioidaan riskin suuruutta tunnistettujen vaarojen ja vaaratilanteiden osalta arvioidaan riskin merkitystä ja sen pienentämisen tarvetta poistetaan vaara tai pienennetään riskiä suojaustoimenpiteiden avulla. Suunnitteluvaiheessa toteutetut suojaustoimenpiteet ovat ensisijaisesti tehokkaampia kuin käyttäjän toimeenpanemat toimenpiteet. Kolmatta askelta ei saa koskaan hyväksikäyttää ensimmäisen ja toisen askeleen aikaisten laiminlyöntien tai puutteellisen suunnittelun kompensoimiseen.

2 Koneturvallisuuden perusteet SFS-EN ISO 12100-2+A1 Määrittelee suunnittelijoiden avuksi teknisiä periaatteita turvallisten koneiden suunnittelemiseksi. Ote standardin SFS-EN ISO 12100-1+A1 kuvasta 1. Riskin pienentämisen 3-askeleen menetelmän vaiheet. Standardi SFS-EN ISO 12100-2+A1 sisältää yksityiskohtaisempaa tietoa riskin pienentämiseen 3-askeleen menetelmällä.

2 Koneturvallisuuden perusteet Luontaisesti turvalliset suunnittelutoimenpiteet (SFS-EN ISO 12100-2 kohta 4) Riskin pienentämisprosessin ensimmäinen ja tärkein askel. Nämä suojaustoimenpiteet pysyvät koneessa todennäköisesti jatkuvasti vaikuttavina: geometriset tekijät ja fyysiset näkökohdat koneensuunnittelun yleisen teknisen tietämyksen huomioiminen sopivan teknologian valinta Lähde: Ponsse Oyj

2 Koneturvallisuuden perusteet rakenneosien toisiinsa kohdistaman mekaanisen pakkotoimi- suuden periaatteen soveltaminen vakavuudesta huolehtiminen kunnossapidettävyydestä huolehtiminen sähköstä johtuvan vaaran torjunta pneumaattisista ja hydraulisista laitteistoista johtuvien vaarojen torjunta turvatoimintojen vikaantumistodennäköisyyden minimointi Lähde: Oy Sisu Auto Ab

2 Koneturvallisuuden perusteet ergonomisten periaatteiden huomioiminen luontaisesti turvallisten suunnittelutoimenpiteiden soveltaminen ohjausjärjestelmiin vaaroille altistumisen rajoittaminen mekanisoimalla tai automati-soimalla koneen lastaus- (syöttö-) tai purkaus (poisto-) toimintoja vaaroille altistumisen rajoittaminen sijoittamalla asetus- ja kunnossapitokohdat vaaravyöhyk- keiden ulkopuolelle vaaroille altistumisen rajoittaminen laitteiden luotettavuudella. Lähde: Ponsse Oyj

2 Koneturvallisuuden perusteet Suojaustekniset toimenpiteet ja täydentävät suojaustoimenpiteet (SFS-EN ISO 12100-2 kohta 5) Riskin pienentämisprosessin toinen askel. Henkilöiden suojaamisessa on aina käytettävä suojuksia ja turvalaitteita, jos luontaisesti turvalliset suunnittelutoimenpiteet eivät joko poista vaaraa tai pienennä riskiä riittävästi. Lähde: FINN-POWER Oy Tarvittaessa on käytettävä myös ns. täydentäviä suojaustoimenpiteitä (kuten hätäpysäytys, energiasta erotuslaitteet, kulkutiet,…), joita toteuttavat laitteet tai välineet eivät ole suojuksia tai turvalaitteita (ks. SFS-EN ISO 12100-2 kohta 5.5)

2 Koneturvallisuuden perusteet Käyttöä koskevat tiedot (SFS-EN ISO 12100-2 kohta 6) Riskin pienentämisprosessin kolmas vaihe. Käyttöä koskevien tietojen laadinta on osa koneen suunnittelua. Käyttöä koskevien tietojen sijoitus ja luonne Merkinanto ja varoituslaitteet Merkinnät, kyltit ja varoitustekstit Käyttöohjeet (ja muut asiakirjat) Lähde: FINN-POWER Oy

2 Koneturvallisuuden perusteet SFS-EN ISO 14121-1:2007 Sisältää standardissa SFS-EN ISO 12100-1+A1 kuvattavan riskin arvioinnin tarkemmat periaatteet. Riskin arvioinnin vaiheet: - koneen raja-arvojen määrittäminen - vaaran tunnistaminen - riskin suuruuden arviointi - riskin merkityksen arviointi.

2 Koneturvallisuuden perusteet Koneen raja-arvot Raja-arvojen määrittämisessä tulee ottaa huomioon koneen koko elinkaari. Jokaisen elinkaaren vaiheessa tulee seuraavat näkökohdat huomioida: a) käyttörajat (koneen toimintatavat, käyttäjäkunta,…) b) tilarajat (liikkeen laajuus, koneen kanssa vuorovaikutuksessa olevien henkilöiden vaatima tila,…) c) aikarajat (koneen tai sen osien elinikä, huoltovälit) d) muut raja-arvot (käyttöympäristö, puhtaanapito,…). Koneen koko elinkaari kattaa seuraavat vaiheet: kuljetus, kokoonpano ja asennus käyttöönotto käyttö käytöstä poisto, purku ja hävittäminen.

2 Koneturvallisuuden perusteet Vaarojen tunnistaminen Koneen raja-arvojen määrittämistä seuraa järjestelmällinen, koneen koko elinkaaren eri vaiheiden kattava, vaarojen ja vaaratilanteiden tunnistaminen: a) kuljetus, kokoonpano ja asennus b) käyttöönotto c) käyttö d) käytöstä poisto, purku ja hävittäminen. Standardi SFS-EN ISO 14121-1:2007 liite A sisältää esimerkkejä vaaroista, vaaratilanteista ja vaarallisista tapahtumista. Liitteen taulukoissa A.1 ja A.2 kuvataan esimerkkejä vaaroista, taulukossa A.3 vaaratilanteista ja taulukossa A.4 vaarallisista tapahtumista. Kuvat ovat ote standardin 14121-1:2007 liitteen A taulukosta A.2. Esimerkkejä tyypillisistä vaaroista.

2 Koneturvallisuuden perusteet Riskin suuruuden arviointi Jokaiselle vaaratilanteelle on suoritettava riskin suuruuden arviointi. Riskin suuruus muodostuu standardin SFS-EN ISO 14121-1:2007 kuvan 2 osatekijöistä: - vahingon vakavuus - kyseisen vahingon esiintymistodennä- köisyys. Vahingon vakavuutta voidaan arvioida ottamalla huomioon vammojen ja terveyshaittojen vakavuus ja vahingon laajuus. Vahingon esiintymistodennäköisyyttä voidaan puolestaan arvioida ottamalla huomioon henkilöiden altistuminen vaaroille, vaarallisten tapahtumien esiintyminen ja mahdollisuudet välttää tai rajoittaa vahinkoa.

2 Koneturvallisuuden perusteet Riskin merkityksen arviointi Riskin suuruuden arvioinnin jälkeen arvioidaan sen merkitystä ja päätetään, että tarvitaanko riskin pienentämistä. Jos riskin merkityksen arviointi johtaa riskin pienentämiseen -> on suoritettava uusi (riskin arvioinnin) iteraatiokierros, jossa varmistetaan, että toteutettu riskin pienentäminen on riittävää tai että uusia vaaroja ei synny. Jäännösriski on riskin pienentämisen jälkeen jäljelle jäävä riski. Riskin arvioinnissa ja riskin pienentämisessä pyritään siihen, että jäännösriski on yleisesti hyväksyttävällä tasolla tai nolla.

2 Koneturvallisuuden perusteet ISO/TR 14121-2:fi Sisältää käytännön esimerkkejä (menetelmiä) sovellettavaksi vaarojen tunnistamisessa sekä riskin suuruuden että merkityksen arvioinnissa. Esimerkit avustavat myös riskin arvioinnin suorittamisen dokumentoinnissa. Kuva A.2 (ISO/TR 14121-2:fi) Kuva A.4 (ISO/TR 14121-2:fi)

2 Koneturvallisuuden perusteet Esimerkki vaaran tunnistamiseen käytettävästä lomakkeesta (taulukko A.1, ISO/TR 14121-2:fi).

2 Koneturvallisuuden perusteet Riskin suuruuden arvioinnissa voidaan käyttää tukena, teknisessä raportissa ISO/TR 14121-2:fi, mainittuja riskin suuruuden arvioinnin työkaluja, joita ovat: riskimatriisi riskigraafi numeerinen pisteytys määrällinen riskin suuruuden arviointi. Teknisen raportin ISO/TR 14121-2:fi taulukko A.3. Riskin suuruuden arviointimatriisi.

3 Koneiden sähkölaitteistojen turvallisuus

3 Koneiden sähkölaitteistojen turvallisuus SFS-EN 60204-1:2006 Määrittelee koneiden sähkölaitteistolle vaatimuksia ja suosituksia tarkoituksena edistää: - henkilöiden ja omaisuuden turvallisuutta - ohjauksen ja sen aiheuttaman toiminnan yhdenmukaisuutta - huollon helppoutta.

3 Koneiden sähkölaitteistojen turvallisuus SFS-EN 60204-1:2006 sisältää mm. vaatimuksia, jotka koskevat: - syöttöjohtimien liitäntöjä, erotus- ja katkaisulaitteita - suojausta sähköiskulta - laitteiston suojaamista - potentiaalintasausta - ohjauspiirejä ja toimintoja - jne.

3 Koneiden sähkölaitteistojen turvallisuus Muita keskeisiä sähkölaitteistojen turvallisuutta koskevia standardeja: SFS-EN 60529:1992 Sähkölaitteiden kotelointiluokat (IP-koodi). SFS-EN 61310:2008 Koneturvallisuus. Merkinantaminen, merkitsemisen ja vaikuttaminen. SFS-EN 60073:2003 Ihmisen ja koneen välisen rajapinnan perus- ja turvallisuusperiaatteet. Merkinantolaitteiden ja ohjaimien koodaus. SFS-käsikirja 135-1 sisältää koneturvallisuuden sähköteknisen osuuden tärkeimmät standardit ja keskeisimmän koneturvallisuutta koskevan uudistetun lainsäädännön.

3 Koneiden sähkölaitteistojen turvallisuus SFS-EN 60447:2004 Perus- ja turvallisuusperiaatteet ihmisen ja koneen väliselle rajapinnalle, merkinnöille ja tunnistamiselle. Ohjausperiaatteet. SFS-EN 60947-5-5/A1:2005 Ohjauspiirin laitteet ja kytkinelementit. Mekaanisella lukitustoiminnolla varustetut sähköiset hätäpysäytyslaitteet.

4 Koneiden ergonomian perusteet

4 Koneiden ergonomian perusteet SFS-EN 614-1+A1 Määrittelee ergonomiset suunnitteluperiaatteet, standardia SFS-EN ISO 12100-2+A1 yksityis-kohtaisemmin, sekä esittää perusperiaatteen ergonomisen lähestymistavan integroimiseksi osaksi koneen suunnittelua.

4 Koneiden ergonomian perusteet Koneiden turvallisuus edellyttää, että kuvassa esitettyihin ergonomisiin näkökohtiin kiinnitetään huomiota. Näiden periaatteiden huomioon ottamisen tulisi koskea koneen tarkoitettua käyttöä, joka sisältää myös asennuksen, säädön, kunnossapidon, puhdistuksen, korjauksen, purkamisen ja kuljettamisen. Koneen työjärjestelmän tulisi käyttötilanteessa sopia yhteen ihmisten kykyjen, rajojen ja tarpeiden kanssa.

4 Koneiden ergonomian perusteet Ote standardin SFS-EN 614-1+A1 taulukosta 1. Koneen suunnitteluprosessin aikana suoritettavat ergonomiset tehtävät. Ergonomisten periaatteiden sisällyttäminen koneen suunnitteluprosessiin on nelivaiheinen toimenpide. Tätä prosessia voidaan kutsua iteratiiviseksi tekniseksi suunnitteluprosessiksi. Standardin taulukossa 1 on kuvattu nämä neljä eri suunnitteluprosessin vaihetta, joiden kunkin vaiheen ergonominen tehtävä on määritelty ja jaettu osavaiheisiin. Kalvon otteen lisäksi taulukkoon kuuluu vielä yksityiskohtaisen suunnitelman laatiminen (5.2.4) ja suunnittelun toteutus (5.2.5). Käytännössä näitä neljää eri vaihetta ei voida jakaa tiukasti näin selviin osiin, vaan ne voivat olla päällekkäisiä ja niitä voi olla tarpeen toistaa kunnes halutut tulokset on saavutettu.

5 Koneiden turvaetäisyydet

5 Koneiden turvaetäisyydet SFS-EN 13857:2008 Määrittelee turvaetäisyyksien lukuarvoja koneiden vaaravyöhykkeille ulottumisen estämiseksi. Etäisyyksiä sovelletaan, kun riittävä turvallisuus voidaan saavuttaa pelkästään niiden avulla. 1 vaaravyöhyke 2 vertailutaso 3 suojarakenne a vaaravyöhykkeen korkeus b suojarakenteen korkeus c vaakasuora turvaetäisyys vaaravyöhykkeeseen Standardi SFS-EN 13857:2008 kattaa 14-vuotiaat ja sitä vanhemmat henkilöt. Tämän lisäksi pelkästään yläraajojen osalta on standardissa tietoa yli 3-vuotiaista lapsista sellaisissa tilanteissa, joissa ulottuminen aukkojen läpi on otettava huomioon.

5 Koneiden turvaetäisyydet SFS-EN 13857:2008 sisältää (taulukot): - ulottuminen suojarakenteiden yli – pieni riski - ulottuminen suojarakenteiden yli – suuri riski - ulottuminen ympärille liikkeen ollessa rajoitettu - ulottuminen ympärille täydentävien suojarakenteiden rajoittaessa - ulottuminen säännöllisen muotoisten aukkojen läpi - ulottuminen säännöllisen muotoisten aukkojen läpi alaraajoilla - etäisyydet alaraajojen pääsyn ollessa rajoitettuna.

5 Koneiden turvaetäisyydet Ote standardin SFS-EN 13857:2008 taulukosta 5. Ulottuminen säännöllisen muotoisten aukkojen läpi. Taulukossa 5 esitetään yläraajojen ulottuminen säännöllisen muotoisten aukkojen läpi (vähintään 3-vuotiaille henkilöille). Taulukossa on kalvon otteen lisäksi kaksi muutakin tilannetta: - käsi ulottuu aukon läpi - käsivarsi olkapäähän saakka ulottuu aukon läpi. Aukon mitta e vastaa joko neliömäisen aukon sivua, pyöreän aukon halkaisijaa tai pitkänomaisen aukon kapeimman kohdan mittaa. Standardin taulukossa 4 on vastaavat tiedot yli 14-vuotiaille henkilöille.

5 Koneiden turvaetäisyydet Ote standardin SFS-EN 13857:2008 taulukosta 3. Ulottuminen ympärille liikkeen ollessa rajoitettu. Taulukossa 3 esitetään yläraajojen ulottuminen, kun liikettä on rajoitettu. Taulukossa 3 on yhteensä neljä kohtaa, joista kaksi on kalvolla esitettynä. Näiden lisäksi taulukossa on tilanteet, joissa käsi on tuettuna ranteeseen asti ja rystysiin asti. Aukon mitta voi olla joko pyöreän aukon halkaisija, neliömäisen aukon sivun pituus tai pitkänomaisen aukon leveys.

5 Koneiden turvaetäisyydet SFS-EN 349+A1 Määrittelee vähimmäisetäisyyksien lukuarvoja kehon osien puristumisvaaran välttämiseksi. Ote standardin SFS-EN 349+A1 taulukosta 1. Mitat millimetreissä. Taulukossa 1 on kuvattu vähimmäisetäisyyksien lukuarvot kehonosien puristumisvaaran välttämiseksi. Taulukossa 1 on käsitelty yhteensä kahdeksan eri kehonosaa, joista kalvon otteessa esimerkkinä on kolme ensimmäistä. Näiden kolme lisäksi löytyy vähimmäisetäisyydet jalkaterälle, varpaille, käsivarrelle, kädelle/ranteelle/nyrkille ja sormelle.

6 Koneiden muutamia keskeisiä turvatoimintoja Turvatoiminto on koneen toiminto, jolla on erityinen turvallisuuteen liittyvä tehtävä ja jonka vikaantuminen voi aiheuttaa välittömän riskin (riskien) kasvamisen (esim. hätäpysäytys, odottamattoman käynnistymisen esto, turvalaitteen aikaansaama pysäytys, käsikäyttöinen kuittaus, erottaminen ja energian purkaminen).

6 Koneiden muutamia keskeisiä turvatoimintoja SFS-EN ISO 13850:2008 Sisältää koneen hätäpysäytyksen toiminnalliset vaatimukset ja suunnitteluperiaatteet riippumatta siitä, että millä energiamuodolla toimintoa ohjataan. Standardi ei koske seuraavia koneita: - koneita, joiden varustaminen hätäpysäytyksellä ei vähentäisi riskiä - kannettavia käsikoneita ja käsin ohjailtavia koneita. (Koneen käyttäjä normaalisti ohjaa konetta jatkuvasti – erillinen painike koneen saattamiseksi pysäytystilaan ei tee pysäyttämistä nopeammaksi.)

6 Koneiden muutamia keskeisiä turvatoimintoja Hätäpysäytyksen on toimittava jonkin seuraavan pysäytysluokan mukaisesti: Pysäytysluokka 0 välitön tehonsyötön katkaisu toimilaitteelle (-laitteille), tai vaarallisten osien ja niiden toimilaitteiden mekaaninen irtikytkeminen (irrotus) toisistaan sekä tarvittaessa jarrutus. Pysäytysluokka 1 Hallittu pysähtyminen säilyttäen tehonsyöttö toimilaitteelle (-laitteille) pysähtymisen aikaan saamiseksi sekä tehonsyötönkatkaisu, kun pysähtyminen on saatu aikaan. Tehonsyötön katkaisemisen esimerkkejä ovat: — sähkötehon katkaisu koneen sähkömoottorille (-moottoreille) — koneen liikkuvien osien irrottaminen mekaanisen energian lähteestä — hydraulisen tai pneumaattisen tehonsyötön sulkeminen koneen hydraulisille tai pneumaattisille toimilaitteille.

6 Koneiden muutamia keskeisiä turvatoimintoja Hätäpysäytyslaitteiden toiminnallisuus: pysäytyskäskyn jäätävä voimaan kun laitteeseen vaikuttaminen lakkaa ("lukkiutuminen") pysäytyskäsky kuitattava manuaalisesti siltä paikalta, jolta hätäpysäytyskäsky pantiin alulle kuittaus ei saa aiheuttaa koneen uudelleen-käynnistymistä, vaan ainoastaan sallia uudelleenkäynnistämisen.

6 Koneiden muutamia keskeisiä turvatoimintoja SFS-EN 1037+A1 Sisältää rakenteellisia turvallisuustoimenpiteitä koneen odottamattoman käynnistyksen estämiseksi, joka voi aiheutua kaiken tyyppisistä energian lähteistä: - tehonsyötöstä (esim. sähkö, hydrauliikka, paineilma) - varastoituneesta energiasta (esim. painovoima, kokoonpuristuneet jouset) - ulkoisista vaikutuksista (esim. tuuli).

6 Koneiden muutamia keskeisiä turvatoimintoja Käytännössä odottamattoman käynnistyksen estäminen, standardin SFS-EN 1037+A1 mukaan, voidaan estää: energialähteistä erottamalla (sähkön syötölle pistokytkimet, vastaavat hydrauliset, pneumaattiset, mekaaniset laitteet, avaimet, erikoistyökaluilla avattavat kotelot,…) energian purkamisella (liikkuville osille jarrut, mekaaniset pidätinlaitteet, sähköiset purkupiirit, venttiilit,…) muilla odottamattoman käynnistyksen estämisen menetelmillä (järjestelmän rakenne, rakenneosien suunnittelu, sijoittelu ja valinta,…).