Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013

Maaseudun kehittämisen painopisteet Suomessa vuosina 2007-2013 Taustalla EU:n maaseudun kehittämistä koskevat strategiset suuntaviivat Suomen maaseudun kehittämisstrategian painopisteet ovat: maa- ja metsätalouden harjoittaminen taloudellisesti ja ekologisesti kestävällä sekä eettisesti hyväksyttävällä tavalla maaseudun yritystoiminnan kehittäminen paikallisen omaehtoisen toiminnan vahvistaminen Strategiaa toteuttavat: Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013

Ohjelmassa on neljä toimintalinjaa Toimintalinja 1: Maa- ja metsätalousalan kilpailukyvyn parantaminen Toimintalinja 2: Ympäristön ja maaseudun tilan parantaminen Toimintalinja 3: Maaseutualueiden elämänlaatu ja maaseudun elinkeinoelämän monipuolistaminen Toimintalinja 4: Leader

Ohjelman hyväksyminen ja muutokset Euroopan komissio hyväksyi Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 10.8.2007. Maa- ja metsätalousministeriö hyväksyi 55 paikallista toimintaryhmää elokuussa 2007. Ohjelmaa voidaan tarvittaessa muuttaa. Muutoksista vastaa maa- ja metsätalousministeriön maaseudun kehittämisyksikkö. Ohjelman seurantakomitea hyväksyy muutokset ennen niiden toimittamista komission käsiteltäviksi ja hyväksyttäviksi. Kaikki hyväksytyt ohjelmaversiot ovat ohjelman verkkosivuilla www.maaseutu.fi  Maaseudun kehittämisohjelmat  Ohjelmahistoria

Ohjelmanmuutokset 2007/1 + 2: muutoksia toimenpiteisiin 111 ja 214, komissio hyväksyi 14.4.2008. 2008: muutoksia toimenpiteisiin 121 ja 214, komissio hyväksyi 23.1.2009. 2009/1: ns. pikkumodulaatio, komissio hyväksyi 18.6.2009. 2009/2: yhteisen maatalouspolitiikan terveystarkastuksesta ja EU:n elvytyssuunnitelmasta seuranneet muutokset sekä muita muutoksia toimenpiteisiin 111.1, 111.3, 121, 123, 124, 214, 215, 216, 311, 312, 321 sekä tekniseen apuun. Komissio hyväksyi 24.11.2009. 2010/1: muutosesitykset toimenpiteisiin 123, 214, 311 ja 213. Esitys lähetetty komissiolle 19.1.2010.

Ohjelmakautta koskeva keskeinen lainsäädäntö Ohjelmakautta 2007–2013 koskeva keskeinen lainsäädäntö löytyy Maaseutuviraston verkkosivuilta: http://www.mavi.fi/fi/index/maaseudunrahoitus/keskeisetsaadokset.html EU:n neuvoston ja komission asetukset ja päätökset kansalliset lait ja säädökset Maaseutuviraston määräykset

Ohjelman toteuttajat Maa- ja metsätalousministeriö: ohjelman hallintoviranomainen, ohjelman ja sen muutosten suunnittelu, säädökset, toimivaltainen viranomainen maksajaviraston suhteen Maaseutuvirasto: tukien hallinnointi, hakulomakkeet ja ohjeet, maksajavirastotehtävät kuten tukien maksatus, valvonta ja jatkotoimenpiteet (osa tehtävistä siirretty mm. ELY-keskuksille ja kunnille) Maaseutuverkosto ja maaseutuverkostoyksikkö ELY-keskukset: yritystuet (ml. nuorten viljelijöiden aloittamistuet ja maatalousinvestoinnit) ja kehittämishankkeet, ympäristötukien erityistukisopimukset, ei-tuotannolliset investoinnit, osa siirretyistä maksajaviranomaistehtävistä Leader-ryhmät: paikallisten kehittämissuunnitelmien mukaiset hankkeet ja yritystuet Kunnat: ympäristötuen perustoimenpiteitä koskevat sitoumukset, luonnonhaittakorvaukset, eläinten hyvinvointituet, osa siirretyistä maksajaviranomaistehtävistä

Maaseutuverkosto Jokainen EU-jäsenvaltio on perustanut kansallisen maaseutuverkoston. Suomessa Maaseutuverkoston toimintaa koordinoi maaseutuverkostoyksikkö Seinäjoella. Verkostoyksikön tehtäviä: - tiedottaa ohjelmaan liittyvistä ajankohtaisista asioista - koota ja välittää tietoa maaseudun kehittämisen hyvistä käytännöistä pitää yhteyttä EU:n maaseutuverkostoon (Contact point) sekä EU:n jäsenvaltioiden maaseutuverkostoihin avustaa koulutusten, seminaarien ja tapahtumien suunnittelussa ja järjestelyssä sekä koulutusaineiston tuottamisessa

Ohjelman rahoitus Ohjelma rahoitetaan Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) sekä kansallisista varoista Ohjelman julkinen rahoitus on yhteensä noin 6,8 miljardia euroa, joka jakaantuu toimintalinjoittain seuraavasti: Toimintalinja 1: 7,6 % Toimintalinja 2: 81,6 % Toimintalinja 3: 6,5 % Toimintalinja 4: 3,7 % Yksityisen rahoituksen määräksi arvioidaan noin 1 miljardia euroa

Ohjelman rahoitus Ohjelman alkuperäinen maaseuturahaston rahoitus oli 2062,453 milj. euroa. Se on kasvanut ohjelmakauden aikana: suorista tuista leikatuilla nk. modulaatiovaroilla (7,5 milj. € + ns. uudet haasteet noin 42,4 milj. € = noin 49,9 milj. €) EU:n elvytyssuunnitelman mukaisilla lisävaroilla (noin 24,6 milj. €)

Modulaatio- ja elvytysvarat Suorista tuista leikattuja nk. modulaatiovaroja on siirretty maaseudun kehittämiseen jo rahoituskaudella 2000-2006. Vuodesta 2006 alkaen modulaatiovarat on siirretty maaseuturahaston varoiksi, jotka sisältyvät maaseudun kehittämisohjelmien 2007-2013 rahoitussuunnitelmiin. Vuonna 2009 yhteisen maatalouspolitiikan terveystarkastuksen yhteydessä suorista tuista leikattiin lisää modulaatiovaroja, joita voidaan käyttää 1.1.2010 alkaen ohjelmassa määriteltyihin uusien haasteiden mukaisiin toimiin (uusia haasteita ovat ilmastonmuutos, uusiutuvat energialähteet, vesienhoito, biologinen monimuotoisuus, maitotilojen rakenneuudistus ja innovatiiviset toimintatavat). EU:n elvytyssuunnitelman mukaisia lisävaroja käytetään laajakaistahankkeisiin.

Ohjelman rahoitus

Ohjelmaviestintä Ohjelmaviestintä vahvistaa myönteisiä mielikuvia Suomen maaseudusta ja sen kehittämiseksi tehtävästä työstä. Viestinnällä levitetään tietoa ohjelmasta ja sen tukimahdollisuuksista sekä hyviä esimerkkejä. Tärkein viestintäkanava on verkkosivusto www.maaseutu.fi.

Seuranta Ohjelman edistymistä, tehokkuutta ja toimivuutta mitataan seurantaindikaattorien avulla. Kaikille indikaattoreille on asetettu tavoitetaso vuoteen 2013. Ohjelman edistymistä kuvataan vuosittain laadittavalla kertomuksella. Vuosikertomukset löytyvät ohjelman verkkosivuilta www.maaseutu.fi  Maaseudun kehittämisohjelmat  Ohjelmahistoria  Vuosikertomukset

Seurantakomitea Valtioneuvosto asetti 29 sidosryhmän jäsenestä koostuvan seurantakomitean kesällä 2007. Seurantakomitean tehtävänä on huolehtia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman täytäntöönpanon tehokkuudesta. Seurantakomitea kokoontuu kaksi kertaa vuodessa.

Ohjelman jatkuva arviointi Ohjelman toimeenpanon laatua, tehokkuutta ja toimivuutta sekä ohjelman tuloksia ja vaikuttavuutta arvioidaan. Arviointia ohjaavat EU-säädökset ja suuntaviivat sekä kansalliset ohjeet. Aineistoina ovat mm. ohjelman seurantatiedot, tilastot ja selvitykset sekä kyselyt ja haastattelut ohjelman eri kohderyhmille ja toimeenpanevalle hallinnolle. Arviointi toteutetaan jatkuvana arviointina, jossa arvioitsijat tuottavat vuosiraportit, väli- ja loppuarviointikertomukset sekä osallistuvat ohjelmatyön kehittämiseen. Vuosiraporteissa painotetaan kulloinkin ajankohtaisia teemoja. Ohjelman väliarviointikertomus valmistuu vuoden 2010 loppuun mennessä ja jälkiarviointikertomus vuoden 2015 loppuun mennessä.

Toimeenpanon kehittäminen MMM/Maaseudun kehittämisyksikkö Arvioinnin vuosiraportti 31.3. mennessä Arvioinnin tulosten vaikutukset Ohjelmamuutokset Strategian päivitys Seuraavan ohjelman valmistelu Toimeenpanon kehittäminen Strategian ja ohjelma- muutosten valmistelu Seurantakomitea MMM/Maaseudun kehittämisyksikkö Politiikan arviointi ja kehittäminen Väliarviointi 31.12.2010 mennessä Jälkiarviointi 31.12.2015 mennessä Jatkuva arviointi Uuden tutkimustiedon tuottaminen Tutkimukset ja kehityshankkeet (esim. Hyötylanta, TEHO) Seurantatutkimukset (esim. MYTVAS3) Tiedon keruu ja raportointi Seurantajärjestelmä (IACS, Hanke-rekisteri, Rahtu, Toimiala Online, Tilastokeskuksen tilastot) 2008 kevät 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

Ohjelman jatkuva arviointi Ohjelmaa arvioi Suomen Aluetutkimus FAR:n koordinoima arviointikonsortio. Siihen kuuluvat Fin-Auguuri Oy, Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos PTT, Oulun yliopiston Lönnrot-instituutti ja Jyväskylän yliopiston ympäristöntutkimuskeskus. Lisätietoa arvioinnista verkkosivuilta www.maaseutu.fi  Maaseudun kehittämisohjelmat  Ohjelman arviointi

Toimintalinja 1: Maa- ja metsätalouden kilpailukyvyn parantaminen Toimenpide 111: Ammatillista koulutusta ja tiedotusta koskevat toimet (3 alatoimenpidettä: 111.1, 111.2. ja 111.3) Toimenpide 112: Nuorten viljelijöiden aloitustuki Toimenpide 121: Maatilojen nykyaikaistaminen Toimenpide 123: Maa- ja metsätaloustuotteiden arvon lisääminen Toimenpide 124: Yhteistyö maatalouden ja elintarvikealan sekä metsätalouden uusien tuotteiden, menetelmien ja tekniikoiden kehittämiseksi

Yleiset ammatillista koulutusta ja tiedotusta koskevat toimet (111.1) Tavoite: parantaa maatalous-, metsä- ja elintarvikealan kilpailukykyä ja menestymisedellytyksiä koulutuksen ja tiedotuksen avulla. Toimenpiteessä toteutetaan koulutus- ja tiedonvälityshankkeita, joilla helpotetaan tieteellisen tiedon, innovaatioiden ja osaamisen saattamista käyttöön. Tuensaaja: julkisoikeudellinen tai yksityisoikeudellinen koulutusta tarjoava yhteisö tai säätiö: kunta, oppilaitos, yhdistys, järjestö, osuuskunta, yritys.

Maatalouden kilpailukyvyn kehittäminen (111.2) Tavoite: lisätä viljelijöiden tai tuottajaryhmien osaamista ja tarjolla olevaa asiantuntijatukea, kehittää maatalous-elintarvikeketjua ja bioenergian tuotantoketjua. Toimenpiteessä toteutetaan kehittämishankkeita, joilla mm. lisätään kustannustehokkuutta ja positiivisia ympäristövaikutuksia sekä uudenaikaistetaan tuotantoalaa. Tuensaaja: julkisoikeudellinen tai yksityisoikeudellinen yhteisö tai säätiö (kunta, yhdistys, järjestö, osuuskunta); maataloutta harjoittava yksityishenkilö tai yksityisoikeudellinen yhteisö.

Osaamisen tason kohottaminen (111.3) Tavoite: nostaa maatalous-elintarvikeketjun sekä metsä- ja bioenergian tuotanto- ja jalostusyksikköjen osaamistasoa, kehittää uusia tuotteita ja tuotantomenetelmiä sekä teknologia- ja logistiikkaratkaisuja. Toimenpiteessä toteutetaan yritysten tai yritysryhmien kehittämishankkeita. Tuensaaja: yksityis- tai oikeushenkilö, yritys, yrittäjien ryhmä, bioenergian raaka-ainetta tuottava ja puuta käsittelevä mikroyritys, palveluita tuottava kehittämisyhteisö.

Nuorten viljelijöiden aloitustuki (112) Tavoite: maatalouden jatkuvuuden turvaaminen ja maatalouden harjoittajien ikärakenteen parantaminen. Tuella edistetään sukupolvenvaihdoksia ja parannetaan tilanpitoa aloittavien viljelijöiden taloudellisia toimintaedellytyksiä sekä koko maa- ja porotalouselinkeinon elinkelpoisuutta ja kilpailukykyä. Tuensaaja: ehdot täyttävä viljelijä (ensimmäistä kertaa ryhtyy tilanpidosta vastaavaksi yrittäjäksi, alle 40-vuotias, riittävä ammattitaito); yksityishenkilö tai yksityisoikeudellinen yhteisö.

Maatilojen nykyaikaistaminen (121) Tavoite: maatilojen taloudellisten toimintaedellytysten parantaminen ja uusiutuvan energian käytön edistäminen. Investointituki mahdollistaa maatalouden tuotannon nykyaikaistamisen ja yrityskoon kasvattamisen siten, että tilan taloudelliset toimintaedellytykset eivät vaarannu kohtuuttomasti esim. merkittävän laajennuksen yhteydessä. Tuella edistetään uusien innovaatioiden ja uuden teknologian käyttöönottamista maatiloilla sekä lisätään ympäristöä säästävien toimintamallien omaksumista. Tuensaaja: maataloutta harjoittava yksityishenkilö tai yksityisoikeudellinen yhteisö.

Maa- ja metsätaloustuotteiden arvon lisääminen (123) Tavoite: parantaa koko elintarvikeketjun toiminnan suhteellista kannattavuutta, laatua ja kilpailukykyä. Toimenpiteellä lisätään maa- ja metsätaloustuotteiden jalostusarvoa ja helpotetaan tuotteiden pääsyä markkinoille mm. modernisoimalla ja parantamalla tuotantoprosesseja ja markkinointia sekä suuntaamalla tuotantoa bioenergian raaka-ainetuotantoon. Tuensaaja: maataloustuotteita jalostava ja markkinoiva yritys, pienimuotoista mekaanista puunjalostusta harjoittava mikroyritys, pelto- ja metsäbiomassan hyödyntämiseen perustuvaa energiaraaka-aineiden tuotantoa harjoittava mikroyritys.

Yhteistyö maatalouden ja elintarvikealan sekä metsätalouden uusien tuotteiden, menetelmien ja tekniikoiden kehittämiseksi (124) Tavoite: lisätä yhteistyön avulla maaseudun keskeisten tuotannonalojen asiakaslähtöisyyttä ja kilpailukykyä. Toimenpiteellä kehitetään kustannuksia säästäviä tuotteita, uutta teknologiaa ja uusia logistisia vaihtoehtoja. Edistetään perustutkimusta, tuotekehitystä, innovaatioiden käyttöönottoa ja laatua sekä tehostetaan tuotantoprosesseja. Tuensaaja: maa- ja metsätaloustuotteita jalostava mikro- tai pk-yritys sekä tutkimusyksikkö tai kehittämisorganisaatio yhteistyössä. Tukea voidaan myöntää hankkeelle, johon osallistuu alkutuottajia, vähintään kolme jalostavaa yritystä ja/tai vähintään yksi asiantuntijaorganisaatio.

Toimintalinja 2: Ympäristön ja maaseudun tilan parantaminen Toimenpide 211: Luonnonhaittakorvaukset vuoristoalueilla Toimenpide 214: Maatalouden ympäristötuet Toimenpide 215: Eläinten hyvinvointia edistävät tuet Toimenpide 216: Ei-tuotannolliset investoinnit

Luonnonhaittakorvaukset vuoristoalueille (211) Korvaukset muille haitta-alueille (212) Tavoite: varmistaa maan maatalouskäyttö epäsuotuisilla alueilla ja vaikuttaa elinkelpoisten maaseutuyhteisöjen säilymiseen ylläpitää ja edistää kestäviä viljelyjärjestelmiä, joissa huomioidaan erityisesti ympäristönsuojelun vaatimukset kestävä maataloustuotanto auttaa avoimen ja hoidetun maiseman säilyttämistä ja maatalousympäristössä elävien kasvi- ja eläinlajien elinympäristön säilymistä Tuensaaja: viljelijä.

Maatalouden ympäristötuet (214) Tavoite: maatalous- ja puutarhatuotannon harjoittaminen kestävästi niin, että tuotanto kuormittaa ympäristöä nykyistä vähemmän maatalousluonnon monimuotoisuuden ja kulttuurimaisemien säilyminen turvataan tuotannon harjoittamisen edellytykset säilyvät hyvinä myös pitkällä aikavälillä ympäristöön ja erityisesti pinta- ja pohjavesiin sekä ilmaan kohdistuvaa kuormitusta vähennetään Ympäristötuki koostuu perustoimenpiteistä, valinnaisista lisätoimenpiteistä ja erillisen sopimuksen mukaisista erityistukisopimuksista. Tuensaaja: viljelijä; tietyissä toimissa myös Leader-toimintatavan mukaan toimittaessa yhdistys.

Maatalouden ympäristötuet (214): Perustoimenpiteet Jokainen ympäristötukeen sitoutunut viljelijä sitoutuu ympäristötuen perustoimenpiteisiin. Perustoimenpiteet ovat pohjana muille ympäristötuen toimille. Perustoimenpiteet edellyttävät viljelyn ympäristönsuojelun suunnittelun ja seurannan lisäksi kasvien ravinnetarpeen mukaista lannoitusta, pientareita ja suojakaistoja sekä maatalousluonnon monimuotoisuuden ylläpitoa mm. luonnonhoitopeltojen avulla.

Maatalouden ympäristötuet (214): Lisätoimenpiteet Lisätoimenpiteillä vähennetään ravinnehuuhtoumia vesistöihin sekä kasvihuonekaasupäästöjä, pidetään yllä luonnon monimuotoisuutta ja parannetaan viljelykiertoa. Lisätoimenpiteitä ovat: vähennetty lannoitus typpilannoituksen tarkentaminen (peltokasvit, puutarhakasvit) kolme erilaista peltojen talviaikaiseen kasvipeitteisyyteen liittyvää toimenpidettä viljelyn monipuolistaminen laajaperäinen nurmituotanto lannan levitys kasvukaudella ravinnetaseet kerääjäkasvien viljely katteen käyttö monivuotisilla puutarhakasveilla tuhoeläinten tarkkailumenetelmien käyttö

Maatalouden ympäristötuet (214): Erityistuet Erityistuet ovat kullekin tilalle kohdennettuja ja tehostettuja toimenpiteitä. Erityistukia ovat: suojavyöhykkeiden perustaminen ja hoito monivaikutteisen kosteikon hoito pohjavesialueiden peltoviljely valumavesien käsittelymenetelmät (säätösalaojitus, säätökastelu, kuivatusvesien kierrätys) luonnonmukainen tuotanto ja luonnonmukainen kotieläintuotanto perinnebiotooppien hoito luonnon ja maiseman monimuotoisuuden edistäminen alkuperäisrotujen kasvattaminen alkuperäiskasvien viljely ravinnekuormituksen tehostettu vähentäminen lietelannan sijoittaminen peltoon turvepeltojen pitkäaikainen nurmiviljely

Eläinten hyvinvointia edistävät tuet (215) Tavoite: eläinten hyvinvoinnin ja terveyden kohentuminen tuotantoeläinten lajinmukaisemman hoidon edistäminen viljelijöiden tietoisuuden lisääminen eläinten hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä Tuensaaja: viljelijä (tällä hetkellä toimia vain nauta- ja sikatiloille)

Ei-tuotannolliset investoinnit (216) Monivaikutteisten kosteikkojen perustamiseen ja perinne-biotooppien alkuraivaamiseen ja aitaamiseen Tavoite: edistetään vesiensuojelua maatalouden voimakkaasti kuormittamilla vesistö- ja rannikkoalueilla parannetaan linnuston elinolosuhteita ja palautetaan peltoalueilta kuivatustoimenpiteiden myötä hävinneitä elinympäristöjä lisätään purovesistöjen merkitystä eliöstön kulkureitteinä edistetään riista-, kala- ja raputaloutta ja maaseutumaiseman hoitoa Tuensaaja: viljelijä tai Leader-toimintatavan mukaan toimittaessa yhdistys.

Toimintalinja 3: Maaseudun elinkeinotoiminnan monipuolistaminen ja maaseutualueiden elämänlaatu Toimenpide 311: Taloudellisen toiminnan laajentaminen maatalouden ulkopuolelle Toimenpide 312: Mikroyritysten perustaminen ja kehittäminen Toimenpide 313: Matkailuelinkeinojen edistäminen Toimenpide 321: Elinkeinoelämän ja maaseutuväestön peruspalvelut Toimenpide 322: Kylien kunnostus ja kehittäminen Toimenpide 323: Maaseutuperinnön säilyttäminen ja edistäminen Toimenpide 331: Koulutus ja tiedotus

Taloudellisen toiminnan laajentaminen maatalouden ulkopuolelle (311) Tavoite: kannustaa viljelijäperheitä harjoittamaan maatilatalouden ohella myös muuta yritystoimintaa, säilyttää työpaikkoja ja lisätä uusia työpaikkoja maaseudulla. Toimenpide toteutetaan yritysten ja yritysryhmien investointi- ja kehittämistuilla sekä elinkeinojen kehittämishankkeilla, joilla monipuolistetaan perinteistä maataloustuotantoa mm. palveluihin, käsiteollisuuteen ja maatilalla valmistettujen tuotteiden markkinointiin. Tuensaaja: maatilakotitalouden jäsen; elinkeinotoiminnan kehittämishankkeessa esim. kunta, yhdistys, järjestö tai osuuskunta.

Mikroyritysten perustaminen ja kehittäminen (312) Tavoite: kannustaa muita kuin maatilatalouden harjoittajia yrittäjyyteen maaseudulla. Tukea myönnetään mikroyritysten perustamiseen, laajentamiseen ja kehittämiseen. Mikroyritysten toimintaympäristöä voidaan rahoittaa myös yritysryhmien kehittämishankkeilla ja alueellisilla toimialojen kehittämishankkeilla. Tuensaaja: maaseudun mikroyritys; elinkeinotoiminnan kehittämishankkeissa julkisoikeudellinen tai yksityisoikeudellinen yhteisö tai säätiö (kunta, yhdistys, järjestö tai osuuskunta).

Matkailuelinkeinojen edistäminen (313) Tavoite: lisätä maaseudun matkailuelinkeinojen mahdollisuuksia ja työpaikkoja, saattaa maaseutumatkailutuotteita kansainvälisille markkinoille. Toteutettavilla hankkeilla kehitetään maaseutumatkailua elinkeinotoimintana, parannetaan toimintaympäristöä ja edistetään maaseutumatkailuyrittäjien verkostoitumista. Tuensaaja: julkisoikeudellinen tai yksityisoikeudellinen yhteisö tai säätiö (mm. kunta, yhdistys, järjestö tai osuuskunta).

Elinkeinoelämän ja maaseutuväestön peruspalvelut (321) Tavoite: suunnitella ja kehittää uusia tapoja tuottaa maaseudun palveluita eri väestö- ja toimijaryhmät huomioiden. Toimenpiteessä toteutetaan hankkeita, joilla aktivoidaan, suunnitellaan ja kehitetään maaseudun palveluita. Rahoituksessa painotetaan hankkeita, jotka edistävät uudenlaista palvelutarjontaa ja joissa kehitetään palveluiden järjestäjien yhteistyötä. Tuensaaja: julkisoikeudellinen tai yksityisoikeudellinen yhteisö tai säätiö (mm. kunta, yhdistys, järjestö tai osuuskunta).

Kylien kunnostus ja kehittäminen (322) Tavoite: aikaansaada monipuolisia kehittäjäverkostoja, yhteistyötä, sosiaalista pääomaa ja aktiivista kylätoimintaa, jotka puolestaan lisäävät alueen vetovoimaisuutta. Toimenpiteessä toteutettavat hankkeet voivat olla esim. yhteistyön ja tiedotuksen kehittämistä, asukkaiden aktivointia, toiminnan kehittämistä kylätalolle, tonttien ja asuinrakennusten markkinointia, kylien kehittämissuunnitelmien laatimista, kylän maankäytön suunnittelua ja kehittämistä. Tuensaaja: julkisoikeudellinen tai yksityisoikeudellinen yhteisö tai säätiö kuten kyläyhdistys, järjestö tai kunta.

Maaseutuperinnön säilyttäminen ja edistäminen (323) Tavoite: viihtyisä ja omaleimainen maaseutuympäristö, joka tukee alueen tai paikkakunnan sosiaalista ja taloudellista kehitystä. Toimenpiteessä toteutettavissa hankkeissa hyödynnetään maaseudun kulttuuri- ja luonnonperintökohteita ja nostetaan niiden arvoa. Toteutettavien hankkeiden tulee hyödyttää maaseudun palveluita, elinkeinotoimintaa tai asukkaiden elämänlaatua. Tuensaaja: julkisoikeudellinen tai yksityisoikeudellinen yhteisö tai säätiö, kuten yhdistys, kunta tai osuuskunta.

Koulutus ja tiedotus (331) Tavoite: maaseudun asukkaiden ja yrittäjien osaamisen ja yrittäjyysvalmiuden lisääminen sekä yhteistyön vahvistaminen. Toimenpiteessä toteutettavat hankkeet ovat esimerkiksi mikroyrittäjien koulutusta (esim. kirjanpito, tietotekniikka, markkinointi, tuotannon kehittäminen, verkostoituminen), energiavarojen kestävän käytön koulutusta ja viestintää, ympäristöosaamisen koulutusta sekä maaseudun kehittämiseen liittyviä alueellisia selvityksiä, tiedon kokoamista ja julkistamista. Tuensaaja: julkisoikeudellinen tai yksityisoikeudellinen yhteisö tai säätiö, kuten oppilaitos, yhdistys, järjestö tai kunta.

Toimintalinja 4: Leader-toiminta Toimenpiteet 411, 412, 413: Toimenpiteet toimintalinjoilla 1, 2 ja 3 Toimenpide 421: Alueiden ja valtioiden välinen yhteistyö Toimenpide 431: Paikallisen toimintaryhmän toiminnan takaaminen, pätevyyden hankkiminen ja toiminnan edistäminen Leader-toiminnalla toteutetaan paikallista maaseudun kehittämissuunnitelmaa ja siten tehostetaan ohjelman toimintalinjojen tavoitteiden toteutumista paikallistasolla. Leader-toiminnan kautta rahoitettavien hankkeiden julkisen rahoituksen enimmäismäärä on 150 000 euroa.

Toimenpide 411 Leader-ryhmät voivat rahoittaa toimenpiteiden 111, 121 ja 124 mukaisia toimia. Leader-toiminnalla tuetaan ja aktivoidaan pääsääntöisesti pieniä ja alkavia yrityksiä. Koulutus- ja elinkeinojen kehittämishankkeissa Leader-toiminnalla tuetaan paikallisia, enintään toimintaryhmän alueen kattavia kehittämistoimia. Muutoin noudatetaan toimintalinjan 1 tukiehtoja ja tukitasoja.

Leader-toimintaryhmät voivat edistää toimenpiteiden 214 ja 216 mukaisia toimia (412) Toimenpide 214: Maatalouden ympäristötuet, monivaikutteisen kosteikon hoito, perinnebiotoopit sekä luonnon ja maiseman monimuotoisuuden edistäminen. Toimenpide 216: Ei-tuotannolliset investoinnit. Ei-tuotannollisiin investointeihin kuuluvat monivaikutteisen kosteikon perustaminen ja arvokkaiden perinnebiotooppien alkuraivaus ja aitaaminen. Tuensaaja: rekisteröity yhdistys, joka toimii Leader-toimintaryhmän alueella. Toimenpiteen toteutuksessa noudatetaan maatalouden ympäristötuen erityistukien ja ei-tuotannollisten investointien ehtoja.

Toimenpide 413 Toimintalinjassa 3 Leader-ryhmät voivat rahoittaa kaikkien ohjelmassa käytössä olevien toimenpiteiden toimia. Leader-toiminnalla tuetaan ja aktivoidaan pääsääntöisesti pieniä ja alkavia yrityksiä toimintaryhmän alueella. Koulutus-, elinkeinojen kehittämis- ja yleisissä kehittämishankkeissa Leader-toiminnalla tuetaan pääsääntöisesti paikallisia, enintään toimintaryhmän alueen kattavia kehittämistoimia. Leader-toiminnan kautta rahoitettavat yleishyödylliset investoinnit ovat paikallisia ja pienimuotoisia. Muutoin noudatetaan toimintalinjan 3 tukiehtoja ja tukitasoja.

Alueiden ja valtioiden välinen yhteistyö (421) Tavoite: alueiden välisen ja kansainvälisen yhteistyön lisääminen, konkreettisten yhteishankkeiden ja toimien toteuttaminen ja kansainvälisen osaamisen lisääminen. Rahoitettavissa toimissa hakijoita on useamman toimintaryhmän alueella. Hankkeet voivat olla esim. tietojen vaihtoa nuorten elinolojen parantamisesta, yrittäjien osaamisen vaihtamista, yhteismarkkinointihankkeen suunnittelua, kansainvälisten koordinaattoreiden työtä mahdollistavia. Tuensaaja: julkisoikeudellinen tai yksityisoikeudellinen yhteisö tai säätiö, kuten kunta, osuuskunta, järjestö tai yhdistys (ml. Leader-toimintaryhmät).

Paikallisen toimintaryhmän toiminnan takaaminen, pätevyyden hankkiminen ja toiminnan edistäminen (431) Tavoite: mahdollistaa Leader-toimintaryhmän käytännön toiminta ja paikallisten hankkeiden aktivointi ja avustaminen. Paikallisten maaseudun kehittämissuunnitelmien toteuttamiseksi rahoitetaan toimintaryhmän toiminnassa tarvittavien taitojen hankkimista, henkilöstön palkkausta, tiedon välittämistä alueen toimijoille ja koulutusta. Paikallisen toimintaryhmän on pidettävä toimintakulunsa kohtuullisina. Pääsääntönä on, että toimintaryhmän toiminta-alueen kunnat rahoittavat vähintään 20 % toimintakustannuksista.

Tekninen apu Käyttökohteet: ohjelman laatiminen, toteuttaminen, arviointi, seuranta ja tiedotus sekä näihin liittyvä tutkimus, koulutus ja selvitykset Maaseutuverkoston ohjelman toimeenpanoa edistävät tehtävät Tavoite: parantaa ohjelman toimeenpanon tehokkuutta ja laatua. Tuensaaja: ohjelman hallinnointiin osallistuva viranomainen, Maaseutuverkosto.