LFA uudistus Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet ympäristöasioissa Terveystarkastuksen ja elvytyspaketin merkitys maaseudun kehittämisohjelmalle.

Esitys aiheesta: "LFA uudistus Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet ympäristöasioissa Terveystarkastuksen ja elvytyspaketin merkitys maaseudun kehittämisohjelmalle."— Esityksen transkriptio:

1 LFA uudistus Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet ympäristöasioissa Terveystarkastuksen ja elvytyspaketin merkitys maaseudun kehittämisohjelmalle 1.4.2009 Tiina Malm

2 Sivu 2 1.4.2009 Sisältö ILFA-uudistuksen sisältö ja tilanne IIManner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet ympäristönhoidolle -ohjelman toimenpiteet ja maaseutuverkosto -ohjelman ympäristöasioita tukevat selvitykset ja tutkimukset -odotuksia ja keinoja III CAPin terveystarkastus ja elvytyspaketti -uudet haasteet -lisärahoitus

3 Tiina MalmSivu 3 1.4.2009 I LFA-uudistus - historiaa ja tavoitteita LFA-järjestelmä on ollut käytössä EU:ssa v. 1975 lähtien se on maaseudun kehittämisen pitkäikäisin toimenpide, joka on kohdistunut niille alueille, joissa maatalouden harjoittaminen on muuten hankalaa. tällä hetkellä käytössä kaikissa jäsenmaissa, joskin hyvin erikokoisina järjestelminä (kattavuus, tukitasot, budjetti) tavoitteet muuttuneet väestön vähenemisen estämisestä maaseutumaiseman ylläpitämiseen LFA on osa maaseudun kehittämisohjelmia 2007-2013

4 Tiina MalmSivu 4 1.4.2009 LFA-tilastoja resurssit kohdentuneet enemmänkin Pohjois-Eurooppaan kuin Välimeren alueelle 7 jäsenmaata käyttää yli 2/3 koko yhteisön LFA-varoista -Ranska, Suomi ja Saksa käyttivät 2000-2006 maaseudun kehittämisbudjeteistaan LFA:han 30 % -Irlannissa, Suomessa ja Itävallassa yli 90 % LFA –alueiden tiloista saa LFA–tukea, Italiassa n.15% ja Espanjassa alle 10% -Luxemburgissa, Irlannissa ja Suomessa yli 90 % käytössä olevassa maatalousmaasta saa LFA -tukea, Kreikassa ja Italiassa alle 20 % tukitasot vaihtelevat 250 – 25 €/ha -Malta ja Suomi 250 €/ha, Belgia 215 €/ha -Espanja ja Viro 25 €/ha

5 Tiina MalmSivu 5 1.4.2009 LFA-alueiden määrittely LFA-alue Alueen määrittelyperusteet Vuoristoalueyhtenäiset perusteet Muu epäsuotuisa alue jäsenmailla 22 erilaista kriteeriä, joista osa täysin kansallisia, 5 perustuu väestöön Erityiset luonnonhaitta-alueetkriteerit vaihtelevat jäsen- maittain (maaperä, ilmasto, vesitalous yms.) Ympäristörajoitteiset alueetyhtenäiset perusteet (Natura)

6 Art.18 vuoristoalue Art. 19 muu LFA -tämän alueen määrä kasvanut jatkuvasti Art. 20 erityis-LFA

7 Tiina MalmSivu 7 1.4.2009 LFA:han kohdistunut kritiikki EU:n tilintarkastustuomioistuimen kritiikki v. 2003 -LFA -aluejakojen kelpoisuus / kelvottomuus -lukuisat erilaiset kriteerit epäsuotuisuuden määrittelyssä Muuta kritiikkiä -tukitasojen ja –kelpoisuuden erilaisuus jäsenmaiden välillä -epäsuhta hyödynsaajien kesken -vanhentuneet aluejakokriteerit, eivät vastaa LFA- järjestelmän tavoitteita

8 Tiina MalmSivu 8 1.4.2009 Komission vastaukset kritiikkiin Komissio ehdotti LFA -uudistusta ns. välialueelle v. 2005 -jäsenmaiden vastustus kaatoi ensimmäisen yrityksen, nyt huolellinen ja hyvin suunniteltu valmistelu LFA –arviointi v. 2006 -useita suosituksia järjestelmän uudistamiseen JRC:n selvitys epäsuotuisuuskriteereistä v. 2007 -käyty läpi erilaisia biologisia ja fysikaalisia ominaisuuksia EU- tasolla + esitetty raja-arvoja, jotka määrittelisivät LFA - välialueen -tiedot on kerätty julkisista aineistoista Neuvoston asetus 1698/2005 - tukitasomaksimit: vuoristoalue 250 €/ha, muu alue 150 €/ha - tuen degressiivisyys - tukitasolaskelmat vrt. ympäristötuki LFA –uudistus voimaan 1.1.2007 -> 2010 -> 2014

9 Tiina MalmSivu 9 1.4.2009 JRC:n selvitys joulukuussa 2007 Esitetyt 8 kriteeriä (kynnysarvoineen) ovat: lämpötila / kasvukauden pituus (alle 180 päivää); lämpöstressi (1 periodi); maan vesitasapaino (alle 90 päivää); maan kuivatus (luokka 3: huonosti kuivatettu); maan koostumus (hiekka- ja savipitoiset maat); pintamaan kivisyys (suurempi kuin 40 %); juurien kasvusyvyys (alle 30 cm); jyrkkyys (yli 8 %).

10 JRC / kasvukauden pituus

11 Tiina MalmSivu 11 1.4.2009 Uudistuksen eteneminen jäsenmaat tarkastelivat esitettyjä kriteerejä omien aineistojen perusteella joulu-tammikuun 2008 aikana komissio analysoi jäsenmaiden vastaukset + kahdenvälisiä neuvotteluja + asiantuntijakokouksia -> kriteerien kehittämistä, aineistojen päivitystä laaja konsultaatio alkukesällä 2008 - mm. tukikelpoisuuden kaksi vaihetta -> 1. epäsuotuisuus ja 2. laajaperäisyys komission sisäistä valmistelua, tiedonanto neuvostolle huhtikuussa -09 -> jäsenmaat testaavat mallin lainsäädäntöehdotus 2010 alussa uusi järjestelmä voimaan seuraavan ohjelmakauden alusta 1.1.2014

12 Tiina MalmSivu 12 1.4.2009 II Manner-Suomen maaseudun kehittämis- ohjelman mahdollisuudet ympäristönhoidolle Laaja paketti erilaisia maaseudun kehittämistoimenpiteitä neljällä toimintalinjalla ja lisäksi maaseutuverkosto (1)maa- ja metsätalousalan kilpailukyvyn parantaminen - koulutus, investoinnit (2) ympäristön ja maaseudun tilan parantamista - ympäristötuki, LFA, ei-tuotannolliset investoinnit (3) maaseutualueiden elämänlaadun ja maaseudun elinkeinoelämän monipuolistamista - ympäristöhankkeet - koulutus ja tiedonvälitys (4) Leader-toimintatapa läpi ohjelman

13 Tiina MalmSivu 13 1.4.2009 Maa- ja metsätalouden kilpailukyvyn parantaminen Toimintalinjan 1 mahdollisuudet maaseudun ympäristönhoidossa (1/2) 111: koulutus ja tiedonvälitys - keskeisessä asemassa kehittämisorganisaatioiden ja tutkimuslaitosten kanssa yhteistyössä toteutetut hankkeet -kohderyhmänä viljelijät, jatkojalostajat ja metsänomistajat -koulutukseen voi liittyä myös yrityskohtaista paikan päällä tapahtuvaa valmennusta -alueellisia, alueiden välisiä ja valtakunnallisia hankkeita -> tärkeä toimenpide ympäristöasioissa

14 Tiina MalmSivu 14 1.4.2009 Maa- ja metsätalouden kilpailukyvyn parantaminen Toimintalinjan 1 mahdollisuudet maaseudun ympäristönhoidossa (2/2) 121: investointituet (EU-osarah. + kokonaan kansalliset) -investointitukea voidaan myöntää esim. turkistarhojen siirtoon pois pohjavesialueelta, salaojitukseen ja bioenergiainvestointeihin -kohteet voivat vaihdella hakukierroksittain - TE-keskus valitsee tuen saajat -> yksi valintakriteereistä on energian säästöä, uusiutuvien luonnonvarojen käyttämistä rakentamiseen ja rakennusten lämmitykseen, bioenergian käyttöä tai lannan hyödyntämistä edistävät toimet.

15 Tiina MalmSivu 15 1.4.2009 Ympäristön ja maaseudun tilan parantaminen Toimintalinjan 2 mahdollisuudet maaseudun ympäristönhoidossa (1/3) 214: maatalouden ympäristötuet -lukuisia toimia, paljon mahdollisuuksia -ympäristötuen muutosryhmä kehittelee tehostamista ja kohdentamista -3 uutta erityistukea haussa 1. kerran syksyllä 2008 -komissio hyväksyi luonnonhoitopellot –esityksen 23.1.09 -toimien kehittämiseksi tarvitaan tutkimuksia ja selvityksiä, mutta myös nykyisten mahdollisuuksien tehostamiseksi tiedotusta, koulutusta ja neuvontaa

16 Tiina MalmSivu 16 1.4.2009 Ympäristön ja maaseudun tilan parantaminen Toimintalinjan 2 mahdollisuudet maaseudun ympäristönhoidossa (3/3) 211, 212: luonnonhaittakorvaukset -avoin, hoidettu maaseutumaisema 216: ei-tuotannolliset investoinnit -perinnebiotooppien ja kosteikkojen perustaminen Lisäksi 213: vesipuitedirektiiviin liittyvä tuki - asian valmistelu käynnissä komissiossa

17 Tiina MalmSivu 17 1.4.2009 Maaseutualueiden elämänlaatu ja maaseudun elinkeinoelämän monipuolistaminen Toimintalinjan 3 mahdollisuudet ympäristönhoidossa 323: maaseutuperinnön säilyttäminen -maaseudun kulttuuriperintökohteiden, arvokkaiden rakennusten, luontoperintökohteiden ja luonnonarvoiltaan merkittävien paikkojen suojelu, säilyttäminen ja kehittäminen 331: koulutus ja tiedonvälitys -kohderyhmänä maaseudun asukkaat, yrittäjät, yhdistykset, kehittäjät -hankkeiden sisältö mm. ympäristöosaaminen, -tiedotus, -verkostot, -kasvatus

18 Tiina MalmSivu 18 1.4.2009 Leader Toimintalinjan 4 mahdollisuudet ympäristönhoidossa Leader-toimintapa läpi koko ohjelman -hakijana rekisteröity yhdistys -haku toimintaryhmiltä -esim. toimenpide 412: -ei-tuotannolliset investoinnit: arvokkaiden perinnebiotooppien alkuraivaus ja aitaaminen sekä monivaikutteisen kosteikon perustaminen -maatalouden ympäristötuet: perinnebiotooppien ja monivaikutteisten kosteikkojen hoito

19 Tiina MalmSivu 19 1.4.2009 Maaseutuverkosto Jokainen EU-jäsenvaltio perustaa kansallisen maaseutuverkoston. Suomessa maaseutuverkoston toimintaa koordinoi Seinäjoella sijaitseva maaseutuverkostoyksikkö - tiedottaa ohjelmaan liittyvistä ajankohtaisista asioista; - kokoaa ja välittää tietoa maaseudun kehittämisen hyvistä käytännöistä; -pitää yhteyttä EU:n maaseutuverkostoon sekä EU:n jäsenvaltioiden maaseutuverkostoihin; -avustaa koulutusten, seminaarien ja tapahtumien suunnittelussa ja järjestelyssä sekä koulutusaineiston tuottamisessa.

20 Tiina MalmSivu 20 1.4.2009 Ohjelman ympäristöasioita tukevat selvitykset ja tutkimukset -TEHO-pilotti Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa -Lantatutkimusohjelma (HYÖTYLANTA) lannan hyödyntämisen vaihtoehdoista -Bioenergian tuottamisen ja käytön edistämisen pilottihankkeet -Maatalouden ympäristötuen 2007-2013 vaikuttavuuden seurantatutkimus (ns. MYTVAS 3) arviointien tueksi -Happamien sulfaattimaiden selvityshanke -Jatkuva arviointi käynnistetty lokakuussa 2008 ja ed. ohjelmakauden jälkiarvioinnit valmistuvat loppuvuodesta

21 Tiina MalmSivu 21 1.4.2009 www.maaseutu.fi 1.5. 2007 avattiin ohjelmaa koskeva internetsivusto, jota ylläpitävät maaseutuverkostoyksikkö, Mavi ja MMM sivuja kehitetään parasta aikaa tarkoituksena koota kaikki oleellinen tieto maaseudun kehittämisestä käyttökelpoinen tiedonvälityskanava, esim. ajankohtaiset asiat, koulutuskalenteri ja materiaalit, hyvät käytännöt, tiedotteet, lomakkeet…

22 Tiina MalmSivu 22 1.4.2009 Odotuksia ja keinoja -MMM:n päätyökalu erilaisten ympäristövelvoitteiden täyttämisessä on osa maaseudun kehittämisohjelmaa 2007- 2013 oleva ympäristötuki -nykyisessä ympäristötuessa vanha malli, mutta paljon uutta -silti tarvitaan vieläkin tehokkaampia ja kohdennetumpia toimia -> syksyllä 2007 perustettiin ympäristötuen muutosryhmä - 3 uutta erityistukea - luonnonhoitopellot -tehostetaan myös tiedotusta, koulutusta ja neuvontaa tilatasolle asti ja käytetään hyväksi kaikki ohjelman tarjoamat mahdollisuudet -lisärahoitusta modulaatiosta

23 Tiina MalmSivu 23 1.4.2009 III CAPin terveystarkastus / uudet haasteet -velvoitekesannon poistosta aiheutuvat ympäristöhaitat pyritään poistamaan maaseudun kehittämistoimenpiteillä -> ympäristötukeen esitetty luonnonhoitopeltoja, komissio hyväksyi esityksen 23.1.2009 -uudet haasteet = ilmastonmuutos, vesienhoito, bioenergia, luonnon monimuotoisuus, maitoalan toimet -modulaatiovaroja voi käyttää vain uusien haasteiden mukaisiin toimiin -uusia toimia tai vanhojen tehostamista, mutta vain uusien haasteiden mukaiset sitoumukset ja niiden 1.1.2010 jälkeen aiheutuneet menot ovat tukikelpoisia

24 Tiina MalmSivu 24 1.4.2009 Modulaatio- ja elvytysvarat -modulaatiovaroja leikattu CAP-tuista 1. kerran 2005 ja siirretty maaseudun kehittämiseen 2006 -v. 2006 alkaen leikatut modulaatiovarat ovat mukana ohjelman 2007-2013 rahoitussuunnitelmissa -II pilaria (maaseudun kehittäminen) vahvistetaan jälleen lisäämällä maaseuturahastoon siirrettäviä modulaatio- varoja. Lisäksi EU:n elvytyspaketin varat. -varojen jako Ahvenanmaan ja Manner-Suomen kesken sekä kohdentaminen käsitellään strategiaryhmässä ja seurantakomiteassa -> maaseudun kehittämisstrategian päivitys -> ohjelman muutokset ml. rahoitussuunnitelma

25 Tiina MalmSivu 25 1.4.2009 Modulaatio- ja elvytysvaratManner- Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan -ns. pikku modulaatio v. 2009-2013 n. 7,5 milj. euroa maaseuturahaston rahoitusosuutta + kansallinen vastaraha (-> ohjelmamuutos 2009/1, komission käsittelyssä) -ns. iso modulaatio v. 2010 – 2013 yhteensä arviolta n. 43 milj. euroa maaseuturahaston rahoitusosuutta + kansallinen vastaraha ns. uusiin haasteisiin (-> ohjelmamuutos 2009/2 valmisteilla) -lisäksi EU:n elvytyspaketti -> arviolta n. 25 milj. euron lisärahoitus + kansallinen vastaraha laajakaistoihin ja uusiin haasteisiin (-> ohjelmamuutokseen 2009/2)

26 Ohjelman rahoitussuunnitelma ToimintalinjaJulkinen rahoitus yht. (milj. euroa) Maaseutu- rahaston rahoitus- osuus (%) Maaseuturahaston rahoitus (milj.euroa) Toimintalinja 1 Toimintalinja 2 Toimintalinja 3 Toimintalinja 4 Tekninen apu 520,806 5 406,000 433,000 242,000 40,000 45 28 45 234,363 1 513,811 194,850 108,900 18,000 Yhteensä + Uudet haasteet + Elvytys 6 642,275312 069,924 n. 43 n. 25

27 Tiina MalmSivu 27 1.4.2009 Komission aikataulu -EU:n maaseuturahaston lisärahoituksen määrät selville keväällä 2009 -maaseutukomitea äänesti toimeenpanoasetuksista maaliskuussa, EU:n elvytyspaketista aiheutuvat muutokset käsitellään myöhemmin -ohjelmien muutoksissa keskityttävä vain olennaisiin kireän aikataulun vuoksi -syksyn 2009 aikana komissiossa käsiteltävänä n. 90 ohjelman muutokset -EU:n elvytyspaketin varat on yhteisön tasolla sidottava v. 2009 aikana -suuremmat muutokset voi tehdä v. 2010 -strategian ja ohjelmien muutokset 30.6. komissiolle

28 Tiina MalmSivu 28 1.4.2009 Manner-Suomen aikataulu -strategian ja ohjelman muutosten valmistelu -ohjelmassa toimien korvamerkintä, osa rahoitetaan maaseuturahaston lisävaroilla + kansallinen vastarahoitus (osarahoitus 20-75 %) -uusien toimien valmistelu lisärahoituksen selvittyä -strategian ja ohjelman muutokset lähetetään seurantakomitealle 11.5., jonka kokous on 2.-3.6. -Ahvenanmaan hyväksyntä strategialle -strategia ja ohjelma raha-asiainvaliokuntaan ja valtio- neuvostoon ennen juhannusta -komissiolle heti tämän jälkeen