Pääkaupunkiseudun verotoimisto 21.3.2012 Taneli Lallukka 3.4.2017 Kansainvälisen henkilöverotuksen ajankohtaista verotus- ja oikeuskäytäntöä Pääkaupunkiseudun verotoimisto 21.3.2012 Taneli Lallukka

Esityksen luonteesta Tässä esityksessä on esitelty verotus- ja oikeuskäytännön lisäksi tulkintavaihtoehtoja eräisiin sellaisiin kysymyksiin, joista ei ole vakiintunutta verotus- tai oikeuskäytäntöä Tulkinnanvaraisten kysymysten osalta voi myöhemmin syntyä oikeus- tai verotuskäytäntöä taikka Verohallinnon ohjeistusta, joka poikkeaa tässä esitetystä Tässä esitetyt näkemykset tulkinnanvaraisiin kysymyksiin eivät ole sellaista veroviranomaisen ohjeistusta, jonka perusteella voi syntyä VML 26.2 §:n tarkoittamaa luottamuksensuojaa 3.4.2017

Aiheita Rajoitetusti verovelvollisen Suomesta saama eläke Eroraha Avainhenkilölain erityiskysymyksiä Työsuhdeoptioilla rajoitetusti verovelvollisena merkittyjen osakkeiden hankintameno Suomalaisen työnantajan ulkomailla olevan kiinteän toimipaikan työntekijän työskentely Suomessa Eräitä luovutusvoiton verotustilanteita 401k ja IRA-tili Yliopistolain muutoksen vaikutuksia verotukseen 3.4.2017

Rajoitetusti verovelvollisen Suomesta saama yksityinen eläke TVL 10 §:n 5 kohdan mukaan Suomesta saatua tuloa on eläketulo, joka on saatu valtiolta, kunnalta tai muulta julkisoikeudelliselta yhteisöltä, tai joka välittömästi tai välillisesti perustuu edellisessä kohdassa tarkoitettuun työhön, tehtävään tai palvelukseen, taikka Suomesta otettuun liikenne- tai eläkevakuutukseen TVL 10 §:n 5 kohdassa viitataan yksityisoikeudellisten työeläkkeiden osalta TVL 10 §:n 4 kohtaan Tällaiset (pakolliset) eläkkeet ovat Suomesta saatua tuloa, jos työ, tehtävä tai palvelus on yksinomaan tai pääasiallisesti tehty Suomessa täällä olevan työn- tai toimeksiantajan lukuun KHO 13.11.1990/3922 3.4.2017

Rajoitetusti verovelvollisen Suomesta saama yksityinen eläke Verotuskäytännössä on katsottu, että Jos eläke perustuu yhteen työsuhteeseen, eläke on Suomesta saatua tuloa, jos työsuhteen aikana työskentelystä yli puolet on tapahtunut Suomessa Jos eläke perustuu useaan työsuhteeseen, arvioidaan jokaisen työsuhteen osalta erikseen, onko työskentelystä yli puolet tapahtunut Suomessa Eläke on Suomesta saatua tuloa sellaisten työsuhteiden osalta, joiden aikana on työskennelty yli puolet Suomessa Tällöin täytyy selvittää, minkä verran eläkettä on kunkin työsuhteen osalta kertynyt Helsingin hallinto-oikeudessa vireillä oikeustapaus 3.4.2017

Rajoitetusti verovelvollisen Suomesta saama yksityinen eläke Laskettaessa ulkomaan ja Suomen työskentelyn välistä suhdetta, lyhytaikaiset ulkomaantyömatkat luetaan Suomessa tehtyyn työhön Tällaisesta työstä saatu palkka on yleisesti verovelvolliselle veronlaista tuloa Helsingin hallinto-oikeuden päätös 20.1.2012 T 12/0045/4, jossa lyhytaikaiset työmatkat rinnastettiin Suomessa työskentelyyn Pitempiaikaiset ulkomaantyökomennukset luetaan ulkomailla tehtyyn työhön Usein tällaisesta työskentelystä laaditaan ulkomaan työkomennussopimus 3.4.2017

Työsuhteen päättymisen perusteella saatu eroraha Työntekijä ja työnantaja voivat sopia, että työnantaja maksaa työntekijälle ns. eroahan, jotta työntekijä irtisanoutuu vapaaehtoisesti Erorahan määrä sovitaan työnantajan ja työntekijän kesken. Yhtenä tekijänä erohan suuruuteen voi vaikuttaa työsuhteen kesto Verotuskäytännössä on katsottu, että eroraha ei yleensä ole jälkikäteen maksettua korvausta aikaisemmin tehdystä työstä Erorahan tarkoituksena on toimia kannustimena vapaaehtoiseen irtisanoutumiseen ja edesauttaa työntekijää sopeutumaan työsuhteen jälkeiseen aikaan 3.4.2017

Työsuhteen päättymisen perusteella saatu eroraha Kun eroraha ei ole korvausta aikaisemmasta työstä Rajoitetusti verovelvollisen saamaa erorahaa ei veroteta Suomessa osaksikaan, kun työsuhde on päätetty ulkomailla työskentelyn aikana, vaikka hän olisi työsuhteen aikana työskennellyt myös Suomessa Jos erorahan saaja on yleisesti verovelvollinen mutta toisessa verosopimusvaltiossa asuva, Suomi ei yleensä verota Poikkeuksena esim. verosopimukset, joissa ns. kolmen vuoden sääntö 3.4.2017

Työsuhteen päättymisen perusteella saatu eroraha Kun eroraha ei ole korvausta aikaisemmasta työstä Suomessa asuvan henkilön saama eroraha verotetaan Suomessa kokomäärästään palkkatulona, vaikka hän olisi työsuhteen aikana työskennellyt myös ulkomailla Jos myös aikaisempi työskentelyvaltio verottaa lainsäädäntönsä perusteella, ulkomaanvero hyvitetään Suomessa Kuuden kuukauden sääntöä ei ole sovellettu erorahaan, KHO 1993/2671 Tulontasaus voi soveltua 3.4.2017

Työsuhteen päättymisen perusteella saatu eroraha Erorahan verotusta voidaan joutua arvioimaan toisin, jos erorahan taustalla olevat sopimukset antavat siihen aihetta Esimerkiksi silloin, kun eroraha on korvausta suomalaiselta työnantajalta siitä, että työntekijä ei voi palatakaan takaisin entisiin työtehtäviin Suomeen Eroraha ei yleensä ole jälkikäteen maksettua korvausta aikaisemmasta työstä silloinkaan, kun erorahasta on sovittu jo työsopimusta tehtäessä Irtisanomisajan palkan osalta verotus- ja oikeuskäytäntö ennallaan Irtisanomisajan palkkaan ilman työntekovelvoitetta soveltui kuuden kuukauden sääntö tapauksessa KVL 1991/141 3.4.2017

Avainhenkilölain tulkintakysymyksiä Avainhenkilölain 1 §:n mukaan laki soveltuu palkkatuloon, joka on tuloverolain mukaan Suomesta saatua tuloa Lisäksi avainhenkilölain soveltaminen edellyttää, että Henkilö tulee Suomessa yleisesti verovelvolliseksi avainhenkilölaissa tarkoitetun työskentelyn alkaessa Rahapalkka tästä työstä on vähintään 5800 €/kk Työskentelee erityisasiantuntemusta edellyttävissä tehtävissä Henkilö ei ole Suomen kansalainen eikä hän ole ollut Suomessa yleisesti verovelvollinen työskentelyn alkamisvuotta edeltäneiden viiden kalenterivuoden aikana (ks. myös KHO 4.3.2010/412) Opettajien ja tutkijoiden osalta ei sovelleta 2 ja 3 kohdan edellytyksiä 3.4.2017

Palkan tulee olla Suomesta saatua tuloa Avainhenkilölain soveltuminen edellyttää, että palkkatulo on Suomesta saatua tuloa. TVL 10 §:n mukaan Suomesta saatua tuloa on mm.: Palkkatulo, joka on saatu Suomen valtiolta, kunnalta tai muulta julkisoikeudelliselta yhteisöltä (TVL 10 §:n 3 k) Palkkatulo, jos työ, tehtävä tai palvelus on yksinomaan tai pääasiallisesti suoritettu Suomessa täällä olevan työn- tai toimeksiantajan lukuun (TVL 10 §:n 4 k) Palkkio, joka on saatu suomalaisen yhteisön tai yhtymän hallituksen tai siihen rinnastettavan muun hallintoelimen jäsenyydestä (TVL 10 §:n 4a k) Palkkatulo, joka on saatu ulkomaiselta työnantajalta Suomessa tehdystä työstä silloin, kun ulkomainen vuokranantaja on vuokrannut työntekijän Suomessa olevalle työn teettäjälle (TVL 10 §:n 4c k) 3.4.2017

Yksityisoikeudellisessa työsuhteessa saatu palkka (TVL 10 § 4k) Avainhenkilölain soveltuminen edellyttää, että Työ tehdään yksinomaan tai pääasiallisesti Suomessa Työtä voidaan tehdä osittain myös ulkomailla. Työntekijän verosopimuksen mukainen asuinvaltio voi olla vieras valtio Työskentely tapahtuu Suomessa olevan työnantajan tai ulkomaisen työnantajan Suomessa olevan kiinteän toimipaikan lukuun KHO 2005/2943. Ulkomaisen ETA-alueella asuvan työnantajan puolesta palkan maksoi ETA-alueelta tulleelle työntekijälle sijaismaksajana suomalainen tilitoimisto. Avainhenkilölaki soveltui Avainhenkilölaki ei soveltunut tapauksessa Helsingin HAO 3.1.2003 T 03/0039/1, ei valituslupaa KHO 26.8.2004 T 2024 Konsernitilanteissa riittävänä on pidetty myös sitä, että palkka rasittaa suomalaisen yhtiön palkkakirjanpitoa, vaikka ulkomainen työnantaja 3.4.2017

Palkan määrä Rahapalkan tulee olla vähintään 5800 €/kk Jos työntekijän verosopimuksen mukainen asuinvaltio on muu kuin Suomi, voi Suomi yleensä verottaa vain Suomessa tehdystä työstä saadun palkan Tuleeko tällöin Suomessa verotettavan rahapalkan olla vähintään 5800 €/kk vai riittääkö, että palkan yhteismäärä on vähintään 5800 €/kk? Riittänee, että palkan yhteismäärä on vähintään 5800 €/kk, koska TVL 10 §:n 4 kohdan soveltuessa koko palkka on Suomesta saatua tuloa TVL 10 §:n 4 c kohdan (vuokratyö) mukaisessa työskentelyssä Suomesta tehdystä työstä saadun palkan tulee olla vähintään 5800 €/kk, koska tällöin Suomesta saatua tuloa on vain Suomessa tehdystä työstä saatu palkka 3.4.2017

Palkan määrä Avainhenkilölain 5 §:n mukaan henkilö menettää avainhenkilöstatuksensa taannehtivasti koko työskentelyn ajalta, jos palkka alenee alle 5800 euron Avainhenkilöstatuksen on verotuskäytännössä katsottu säilyvän, kun henkilö on esimerkiksi sairaus- tai äitiyslomalla eikä hänelle tänä aikana makseta vähintään 5800 euron kuukausipalkkaa Henkilön ollessa äitiys- tai sairauslomalla hänen työsuhteensa pysyy voimassa eikä hänen kuukausipalkkansa yleisesti ottaen alene alle 5800 euron, vaikka jonain yksittäisenä kuukautena hänelle ei sairaus- tai äitiyslomalla olon vuoksi maksettaisikaan palkkaa 3.4.2017

Työsuhteen katkeaminen ja uusi työsuhde Avainhenkilölain 2 §:n 1 kohdassa edellytetään, että avainhenkilö tulee yleisesti verovelvolliseksi tässä laissa tarkoitetun työn alkaessa Lain 2 § 3 momentin mukaan avainhenkilölain mukainen verotus on voimassa enintään 48 kk ja niin kauan kuin työskentely on yhtäjaksoista Avainhenkilölakia voidaan kuitenkin soveltaa myös uuteen työsuhteeseen, jos uusi työsuhde solmitaan noin kuukauden kuluessa vanhan työsuhteen katkeamisesta Näin todettu myös lain esitöissä (HE 76/1995) Toisaalta uuteen työsuhteeseen ei tarvitse hakea avainhenkilön statusta, vaan henkilö voi halutessaan siirtyä VML:n mukaiseen verotukseen menettämättä aikaisempaa avainhenkilöstatusta taannehtivasti 3.4.2017

Uusi työsuhde vanhan työsuhteen rinnalle Voidaanko avainhenkilön lähdeverotusta soveltaa myös uuteen työsuhteeseen, kun vanha työsuhde säilyy entisellään? Avainhenkilö saa esim. hallituksen jäsenen tehtävän, jota hän hoitaa aikaisemmin alkaneen työsuhteen rinnalla Muodollisen tulkinnan mukaan avainhenkilölakia ei voida soveltaa uuteen työsuhteeseen, koska lain 2 §:n 1 kohta edellyttää, että henkilö tulee yleisesti verovelvolliseksi tämän työn alkaessa Yllä mainitussa esimerkissä henkilö on tullut yleisesti verovelvolliseksi ennen hallituksen jäsenen tehtävän alkamista 3.4.2017

Voiko avainhenkilöverotuksesta hakeutua pois? Avainhenkilölaissa ei ole säännöksiä siitä, voiko lain soveltamisalan piiristä hakeutua pois Avainhenkilöverotukseen hakeutuminen on vapaaehtoista Avainhenkilöverotuksen ulkopuolella pääsee siten, että rahapalkka alennetaan alle 5800 euroon/kk Tällöin avainhenkilöstatus menetetään taannehtivasti koko työskentelyajalta (avainhenkilölain 5 §) Avainhenkilöverotuksesta voisi käytännössä päästä pois siten, että vanha työsuhde päätetään ja solmitaan uusi työsuhde, josta saatuun palkkaan ei haeta avainhenkilön verostatusta Ei sovellettane veronkiertosäännöstä 3.4.2017

Voiko avainhenkilöverotuksesta hakeutua pois? Verotuskäytännössä on katsottu, että jos avainhenkilön verokortin saanut henkilö pyytää avainhenkilölain soveltamisen peruuttamista ennen ensimmäisen työskentelyvuoden verotuksen päättymistä, verotus toimitetaan VML:n mukaan TVL:n säännöksiä soveltaen. Tällöin myös seuraavien vuosien palkka verotetaan progressiivisessa verotuksessa 3.4.2017

Avainhenkilön työsuhdeoptiot Jos avainhenkilö on merkinnyt ja käyttänyt työsuhdeoptiota avainhenkilökautena, optioetu on osa avainhenkilön kokonaispalkkaa ja etuun on vakiintuneesti sovellettu avainhenkilölain mukaista 35 %:n lähdeverokantaa KHO katsoi ratkaisussaan 9.12.2011/3521, että avainhenkilön lähdeverotusta voitiin soveltaa työsuhdeoptioetuun myös silloin, kun henkilö oli merkinnyt suomalaisen X Oyj:n optiota ulkomailla X Oyj:n ulkomaisen tytäryhtiön palveluksessa työskennellessään ja käytti optiot työskennellessään avainhenkilönä Suomessa suomalaisen X Oyj:n palveluksessa Tapaus koskee konsernitilannetta 3.4.2017

Avainhenkilön työsuhdeoptiot Jos henkilö käyttää työsuhdeoptiot avainhenkilökauden jälkeen, optioetuun ei sovelleta osaksikaan avainhenkilön lähdeverotusta TVL:n mukainen progressiivinen verotus, jos käyttää yleisesti verovelvollisena Rajoitetusti verovelvollisen lähdeverotus, jos käyttää rajoitetusti verovelvollisena 3.4.2017

Työsuhdeoptioilla rajoitetusti verovelvollisena merkittyjen osakkeiden hankintameno Jos henkilö merkitsee työsuhdeoptioilla osakkeita rajoitetusti verovelvollisena ulkomailla työskennellessään ja myy osakkeet Suomessa asuessaan, osakkeiden hankintamenon on katsottu muodostuvan seuraavista eristä Optioista maksettu määrä Palkkana ulkomailla verotettu määrä tai mitä myöhemmin OECD:n periaatteiden mukaisesti verotetaan Osakkeiden merkintähinta Osakkeiden hankintameno ei siten välttämättä ole sama kuin osakkeen käypä arvo optioiden käyttöhetkellä KHO 18.3.2003/575 koski TVL 77 §:n kuuden kuukauden säännön suhdetta hankintamenon määrittämiseen 3.4.2017

Suomalaisen työnantajan ulkomailla olevan kiinteän toimipaikan työntekijän työskentely Suomessa Esimerkki. Suomalaisen osakeyhtiön USA:ssa olevan kiinteän toimipaikan palveluksessa oleva työntekijä tulee työskentelemään Suomeen neljäksi kuukaudeksi. Palkka maksetaan kiinteästä toimipaikasta Palkka on Suomesta saatua tuloa TVL 10 §:n 4 k:n nojalla Verosopimuksen 15.2 art ns. mekaanikkosääntö ei estä Suomea verottamasta Kiinteä toimipaikka on osa suomalaista Oy:tä Henkilön työnantaja suomalainen Oy, jolla lähdeveron perimisvelvollisuus Kiinteä toimipaikka ei ole Oy:stä erillinen oikeushenkilö eikä sitä voida pitää toisessa verosopimusvaltiossa asuvana henkilönä 3.4.2017

Oman asunnon luovutusvoiton verovapaus ulkomaille muutettaessa Suomeen jääneen asunnon luovutusvoitto on katsottu verovapaaksi, kun Verovelvollinen on hankkinut asunnon ennen ulkomaille muuttoa ja asunto on ennen ulkomaille muuttoa ollut verovelvollisen tai tämän perheenjäsenen käytössä Verovelvollinen on muuttanut ulkomaille ennen kuin kahden vuoden asumis- ja omistusaika on täyttynyt Asunto on ulkomailla oloaikana ollut varattuna verovelvollisen tai hänen perheensä käyttöön ja sitä on tosiasiallisesti myös käytetty Suomessa käyntien yhteydessä Verovelvollinen on myynyt asunnon ulkomailla oloaikana (tai palannut Suomeen ja myynyt sen jälkeen) Poikkeuksen voi muodostaa tilanteet, joissa jo maasta muutettaessa on tiedossa, että tarkoitus ei ole palata Suomeen 3.4.2017

Oman asunnon luovutusvoiton verovapaus ulkomaille muutettaessa Helsingin hallinto-oikeuden päätös 14.9.2005 T 05/1151/3, KHO ei valituslupaa HAO katsoi oman asunnon luovutusvoiton verovapaussäännön soveltuvan edellä olevassa diassa mainitun tyyppisessä tilanteessa KHO 16.2.2007 T 335 Verovapaussääntöä ei voida soveltaa, kun asunto oli ostettu ulkomaille muuton jälkeen KHO 22.9.1976 T 3513, 7.11.1979 T 4628 ja 1981 II 572 Asunto oli varattuna henkilön käyttöön ulkomailla olon aikana ja henkilö palasi takaisin Suomeen ennen myyntiä Myyntiin soveltui oman asunnon verovapaussäännös 3.4.2017

Rajoitetusti verovelvollisen luovutustappio Rajoitetusti verovelvolliselle henkilölle ei voida vahvistaa luovutustappiota suomalaisten pörssiosakkeiden myynnistä, vaikka hänellä olisi Suomessa verotettavia luovutusvoittoja, esim. kiinteistön tai asunto-osakkeiden myynnistä Pörssiosakkeiden luovutusvoitto ei yleensä ole TVL 10 §:n tarkoittamaa Suomesta saatua tuloa Johdonmukaisuusperiaate ja TVL 50.2 §, jonka mukaan Suomessa asuvallekaan ei vahvisteta luovutustappiota sellaisista luovutuksista, joita vastaava luovutusvoitto olisi verovapaa Helsingin hallinto-oikeuden päätös 8.9.2011 T 11/1092/4 3.4.2017

Ulkomainen luovutustappio vapautusmenetelmätilanteessa Kun Suomessa asuvalle henkilölle syntyy luovutustappio ulkomailla sijaitsevan omaisuuden luovutuksesta, luovutustappiota ei ole Suomessa vahvistettu, jos luovutusvoittoon sovelletaan vapautusmenetelmää Menetelmälaki 6 § ja KHO 2002:80 KHO 2011:57 KHO on pyytänyt EU-tuomioistuimelta ennakkoratkaisua siitä, muodostaako EU-oikeus esteen sille, että luovutustappio jätetään yllä mainitussa tilanteessa vahvistamatta 3.4.2017

USA:lainen 401k ja IRA -järjestelmä 401k on vapaaehtoinen eläkesäästöohjelma, jonne työntekijä voi USA:n verosäännöstön mukaan siirtää verovapaasti tietyn osan palkastaan Myös työnantaja voi maksaa suorituksia työntekijän 401k-tilille Työntekijä voi varojen noston sijasta siirtää 401k-tilillä olevat varat USA:n verosäännösten mukaan verovapaasti IRA-tilille esim. jäätyään eläkkeelle, siirryttyään toisen työnantajan palvelukseen tai saavutettuaan tietyn iän. Varojen nosto IRA-tililtä on USA:n lainsäädännön mukaan veronalaista tuloa Lisäksi on olemassa ns. ROTH 401k ja ROTH IRA-tili, jotka eroavat verovähennysoikeuden ja tilin ehtojen osalta tavanomaisesta 401k:sta ja IRA -tilistä 3.4.2017

USA:lainen 401k ja IRA -järjestelmä Kun Suomessa asuva henkilö nostaa varoja 401k tai IRA-tililtä, nostetut varat verotetaan ansiotulona Suomella verotusoikeus USA:n verosopimuksen 18 artiklan 1a -kohdan mukaan Helsingin hallinto-oikeuden päätös 28.10.2011 T 11/1294/4, jossa IRA-tililtä nostetut varat katsottiin eläketuloon verrattavaksi veronalaiseksi ansiotuloksi. IRA-tililtä nostetut varat perustuivat 401k-tililtä siirrettyihin varoihin Kuuden kuukauden sääntöä ei voida soveltaa siltäkään osin kuin suoritus perustuu ulkomaantyöskentelyn aikana työnantajan maksamiin suorituksiin KHO 15.5.2001/1133 3.4.2017

USA:lainen 401k ja IRA -järjestelmä 401k ja IRA -tilille tehtyjä suorituksia ei ole pidetty verotuksessa vähennyskelpoisena menona Ei ole katsottu täyttävän vapaaehtoisen eläkevakuutuksen määritelmää Eivät ole vakuutuksia OECD:n suositukset tosin puoltavat vähennysoikeutta Oikeuskäytännössä vähennysvaatimuksia hylätty, esim. Helsingin hallinto-oikeuden päätös 30.10.2008 T 08/0897/4, johon ei valituslupaa KHO 15.12.2010/3763 Eräitä muita tapauksia vireillä Tulisiko työnantajan maksama osuus lukea työntekijän veronalaiseksi tuloksi? Verotuskäytännössä ei liene verotettu 3.4.2017

Suomalaisen yliopiston maksama palkka kansainvälisissä tilanteissa Vuoden 2010 alusta lukien suomalaisia yliopistoja ei ole verotuksessa pidetty julkiyhteisöinä Yliopistolain muutos Suomalaisen yliopiston rajoitetusti verovelvolliselle maksamaan palkkaan ei enää sovelleta julkisoikeudelliselta yhteisöltä saatua palkkaa koskevaa TVL 10 §:n 3 kohtaa, vaan yksityisoikeudellisessa työsuhteessa tapahtuvaa työskentelyä koskevaa 10 §:n 4 kohtaa TVL 10 §:n 4 kohdan mukaan palkka on Suomesta saatua tuloa, jos työ on tehty yksinomaan tai pääasiallisesti Suomessa täällä olevan työnantajan lukuun Verosopimuksen opettaja/tutkija -artikla voi rajoittaa Suomen verotusoikeutta 3.4.2017

Suomalaisen yliopiston maksama palkka kansainvälisissä tilanteissa 3.4.2017 Suomalaisen yliopiston maksama palkka kansainvälisissä tilanteissa Suomalaiselta yliopistolta saatuun palkkaan voi nykyään soveltua TVL 77 §:n mukainen kuuden kuukauden verovapaussääntö Kuuden kuukauden sääntö ei sovellu, jos työskentelyvaltiolla ei ole verosopimuksen mukaan verotusoikeutta Opettaja/tutkija –artikla voi eräissä tapauksessa estää työskentelyvaltion verotusoikeuden Myös palkka-artiklan ns. mekaanikkosääntö voi estää työskentelyvaltiota verottamasta, jolloin myöskään kuuden kuukauden sääntö ei voi soveltua 3.4.2017

Suomalaisen yliopiston maksama palkka kansainvälisissä tilanteissa 3.4.2017 Suomalaisen yliopiston maksama palkka kansainvälisissä tilanteissa Koska suomalaisia yliopistoja ei enää pidetä julkisyhteisöinä, suomalaiselta yliopistolta saatuun palkkaan ei sovelleta verosopimuksen julkinen palvelus artiklaa (yleensä 19 art) Sovelletaan yksityisessä työsuhteessa tapahtuvaa työskentelyä koskevaa 15 artiklaa Eräissä verosopimuksissa oleva opettaja/tutkija –artikla voi rajoittaa työskentelyvaltion verotusoikeutta Eräissä sopimuksissa verovapaus työskentelyvaltiossa edellyttää sitä, että tutkimustyö on tehty ”yhteiseksi hyväksi” tai ”opettajan/tutkijan julkisluonteisen tehtävän hoitamiseksi”. Opetus/tutkimustyötä voidaan pitää tällaisena työnä, vaikka yliopisto ei olekaan julkisyhteisö Australian ja Kreikan verosopimuksissa yliopisto on kuitenkin nimenomaisesti määritelty julkisyhteisöksi, jolloin yliopiston maksamaan palkkaan sovelletaan 19 artiklaa 3.4.2017

Etätyö ja kuuden kuukauden sääntö Kuuden kuukauden sääntö voi soveltua etätyöhön, jos työn voidaan katsoa edellyttävän ulkomailla oleskelua Työn voidaan katsoa edellyttävän ulkomailla oleskelua esim. silloin, kun tutkimuksen tekeminen edellyttää ulkomaisessa yliopistossa tai tutkimuskeskuksessa työskentelyä Kuuden kuukauden säännön soveltuminen edellyttää myös sitä, että työskentelyvaltiolle syntyy verosopimuksen mukaan verotusoikeus 3.4.2017

Rajoitetusti verovelvollisen saamat luentopalkkiot TVL 10 §:n 4 kohdan mukaan tulo on Suomesta saatua tuloa, jos työ suoritetaan yksinomaan tai pääasiallisesti Suomessa täällä olevan työnantajan lukuun Luentopalkkio on katsottu koko määrästään Suomesta saaduksi tuloksi, vaikka luentomateriaali valmisteltaisiin ulkomailla Jos ulkomailla suoritetusta luentomateriaalin valmistelusta maksetaan erillinen palkkio, vaikka luennoitsija ei tulisi luentoa pitämään, luentomateriaalin valmistelupalkkio ei ole Suomesta saatua tuloa 3.4.2017

Väitöskirjan esitarkastajan ja vastaväittäjän palkkiot Kun rajoitetusti verovelvollisen henkilö toimii vastaväittäjänä väitöstilaisuudessa Suomessa ja palkkion maksaa suomalainen yliopisto tai muu taho, palkkio on Suomesta saatua tuloa Palkkiosta ei jätetä osaa verottamatta sillä perusteella, että vastaväittäjä on tutustunut väitöskirjaan ja valmistautunut väittelyyn ulkomailla Rajoitetusti verovelvolliselle väitöskirjan esitarkastajalle maksettu palkkio ei ole Suomesta saatua tuloa, jos työ tehdään ulkomailla 3.4.2017