Peltonen, Ruokonen & Itäinen YRITYSKAUPPADOKUMENTAATIO AA Lassi Nyyssönen

Sisällys 1 § Yrityskauppaprosessi 2 § Yrityskaupan keskeiset vaiheet ja dokumentit Salassapitosopimus eli NDA (Non-Disclosure Agreement) Myynti- tai ostokohteen arvon määrittäminen Tarjous Due Diligence –tarkastus ja DD-raportti Aiesopimus tai esisopimus Kauppakirja Osakekauppakirja Liiketoimintakauppakirja Integraatio

1§ Yrityskauppaprosessi

Yrityskauppaprosessi Yrityksen strategian suunnittelu ja vahvistaminen Strategiaa tukevien vaihtoehtojen kartoittaminen SALASSA- PITO- SOPIMUS, KONSULTTI- SOPIMUS Alustavat neuvottelut Myynti- tai ostokohteen arvottaminen ja arvon-määritys sekä ostajan tai myyjän arviointi PRE-DUE’ DILIGENCE Tarkemmat kauppa- neuvottelut Myynti- tai osto-tarjouksen tekeminen TARJOUS Aiesopimuksen tai esisopimuksen laatiminen AIESOPIMUS TAI ESISOPIMUS Due diligence + Lopullisen kaupan tekeminen DD-DOKUMENTIT KAUPPAKIR- JA Kaupan julkistaminen KAUPPA-REKISTERI ILMOITUS Integraatio

2§ Yrityskaupan keskeiset vaiheet ja dokumentit

Salassapitosopimus eli NDA

Salassapitosopimus eli Non-Disclosure Agreement NDA I Suositellaan allekirjoitettavaksi mahdollisimman aikaisessa vaiheessa (toisen yrityksen neuvottelijat, omat työntekijät jotka tietävät asiasta, konsultit) Yrityskauppa voi epäonnistua, jos se vuotaa julkisuuteen liian aikaisiin Molemmat osapuolet sitoutuvat pitämään yrityskauppaneuvottelut luottamuksellisina neuvotteluiden aikana ja sen jälkeen Sopimussakko Salassapitosopimukseen voidaan liittää myös neuvotteluvelvoite Mikäli vaihdetaan dokumentteja, velvollisuus tuhota tai palauttaa dokumentit neuvotteluiden päättyessä ja dokumenttien käyttökielto muuhun tarkoitukseen

Salassapitosopimus eli Non-Disclosure Agreement NDA II Sopimuksella on mahdollista täsmällisesti määritellä, mitä tietoja salassapitovelvoite koskee, kenellä ja miten on oikeus käyttää tietoja ja mihin tarkoitukseen ja mitä rajoituksia salassapitovelvollisuuteen mahdollisesti sisältyy. Sopimuksella voidaan niin ikään määrätä, millaisin edellytyksin ja mitä tietoja voidaan luovuttaa eteenpäin Salassapitosopimuksen solmiminen on usein sekä tietoja luovuttavan että myös tietoja vastaanottavan yrityksen intressissä, kun neuvotellaan yrityskaupasta Tietoja luovuttava yritys pyrkii suojaamaan yrityssalaisuutensa epävarmassa tilanteessa. Tietoja vastaanottavan yrityksen kannalta salassapitovelvoitteen selkeä määritteleminen selventää kielletyn ja sallitun toiminnan välistä rajanvetoa.

Kaupan kohteen arvonmääritys

Kaupan kohteen arvonmääritys I Myytäessä myyjän on syytä selvittää seuraavat seikat: mitä itse asiassa ollaan myymässä mistä syystä ollaan myymässä mitä selvityksiä mahdollisen ostajan oletetaan vaativan tai pyytävän sekä tehdä nämä selvitykset laskea kauppahinta ja määritellä realistinen pyyntihinta määritellä pyyntihinnan argumentit arvioida ostajan ostokyky ja taloudelliset mahdollisuudet kaupan tekemiseen kaupan ehdot kokonaisuudessaan verotuskysymykset kauppaan liittyvät riskit kaupan ehdot kokonaisuudessaan

Kaupan kohteen arvonmääritys II Ostettaessa ostajan on syytä selvittää seuraavat seikat: mitä tarkasti ottaen ollaan ostamassa ja halutaan ostaa sekä mistä syystä mitä itse asiassa kenties on kaupan mitä selvityksiä pyydetään mahdolliselta myyjältä mikä on kaupan kohteen arvo omasta näkökulmasta ja omista resursseista lähtien myyjän luotettavuuden arviointi mitä itse asiassa ostetaan, jos myyjän kaupalle asettamat ehdot hyväksytään kauppaan liittyvät riskit ja niiden toteutumisen todennäköisyys Ostajayhtiön hallituksen ja osakkeenomistajien tahtotila

Tarjous

Tarjous I Pitää sisällään hinta-indikaation yrityskaupan kohteesta Kannattaa listata ehtoja, joiden pitää täyttyä jotta tarjoushinta olisi voimassa DD-tarkastus ja sen havainnot Yhtiön toiminta tarjouksen tekemisen jälkeen Tarjouksen tekijäyhtiön hallituksen lopullinen hyväksyntä HUOM! Julkiset hankinnat oman säätelyn piirissä

Tarjous II Muista kirjata tarjouksen tarkka voimassaoloaika ja hyväksyntämenettely sekä neuvotteluvelvoite ja sen voimassaoloaika, mikäli tarjous hyväksytään Usein todetaan, että tarjousdokumentti ei ole juridisesti sitova sopimus tai eritellään mikä osa tarjouksesta on juridisesti osapuolia sitovaa

LEGAL DUE DILIGENCE -tarkastus

Mikä on Legal Due Diligence? I Määritelmä: ”DD:llä tarkoitetaan kohdeyhtiön juridisen tilan huolellista ja perusteellista tarkastusta, jossa pyritään löytämään kohdeyhtiön oikeudelliseen tilaan liittyvät sellaiset riskit ja puutteet, joilla voi olla vaikutusta suunnitteilla olevan järjestelyn toteutettavuuteen.” DD:n tarkoitus: Juridisten ongelmien ja esteiden tunnistaminen ja valuaation tarkentaminen Riskien minimointi Neuvotteluaseman vahvistaminen Järjestelyä koskevan perustellun päätöksen tekeminen (usein DD-vaiheessa tahtotila jo hyvin vahva järjestelyn tekemiseen) Sopimusmuotoilut / toimenpiteet ennen signingiä ja closingia

Due Diligence tarkastus ja –raportti II PRE-DD – ensimmäisen vaiheen tarkastus Pre-DD:n tarkoituksena on selvittää hankittavan liiketoiminnan tärkeimpien menestystekijöiden juridinen tila, ei niinkään selvittää kaikkia liiketoiminnan riskejä Pre-DD suoritetaan ennen kauppahintaneuvotteluja Pre-DD:ssä selvitetään mahdolliset hankittavan liiketoiminnan arvoon ja sitä kautta kauppahintaan vaikuttavat tekijät Suurimmat asiakkaat ja sopimusehdot Avainhenkilöt ja sopimusehdot Merkittävimmät riskit ja niiden relevanttius liiketoiminnan näkökulmasta Suoritetaan pääosin management –haastatteluilla ja tärkeimpiin dokumentteihin tutustumalla Transaktion tavoitteiden lyhyt analyysi juridiikan näkökulmasta Pre-DD:n suorittaminen myös jäsentää ja tehostaa varsinaisen DD:n tekemistä Täysi DD suoritetaan, kun osapuolet ovat tärkeimmistä kauppaan vaikuttavista asioista samaa mieltä, usein vasta, kun hinnasta on jonkinlainen yksimielisyys

Mitä tarkastetaan? Tyypillisesti DD-tarkastus ja raportti sisältää seuraavat osa-alueet: Yhtiöoikeus Corporate Governance Kiinteä omaisuus Vastuut Sopimukset Lähipiirijärjestelyt Johto, työntekijät, ammatinharjoittajat Vaateet ja oikeudenkäynnit IPR:t Tärkeimmät asiakkaat (korostunut luottotappiokysymykset) Vireillä olevat projektit Tuotetakuut Vakuutukset Kilpailuoikeus Ympäristö

Aiesopimus ja esisopimus

Aiesopimus tai esisopimus Ei ole aina välttämätön vaihe yrityskaupassa– osapuolet voivat edetä myös suoraan varsinaiseen kauppakirjaan Aiesopimukseen halutaan usein kirjata ne asiat, joista on yhteisymmärrys ja joiden pohjalta lopullinen kauppakirja tehdään Vaikka aiesopimus on useimmiten juridisesti ei-sitova, on käytännössä vaikea muuttaa aiesopimukseen kirjattuja ehtoja Esisopimus eroaa aiesopimuksesta siinä, että se on sitova sopimus tehdä kauppa esisopimuksessa sovituin ehdoin ja edellytyksin HUOM! Tietyt esisopimukset on tehtävä määrämuodossa (esim. Kiinteistön kaupan esisopimus) ollakseen päteviä

Esisopimus Sekä myyjän että ostajan kannalta turvallisin tapa on merkittävämmässä kaupassa tehdä kaupasta esisopimus Esisopimus on sitova sopimus siitä, että kauppa tehdään tulevaisuudessa tiettynä ajankohtana tai tiettyyn ajankohtaan mennessä esisopimuksessa mainituin ehdoin tai se raukeaa, jos toinen osapuoli ei täytä tai osapuolet eivät täytä esisopimuksessa sovittuja ehtoja Esisopimukseen on hyvä ottaa sopimuskohta, jonka mukaan osapuoli on velvollinen maksamaan toiselle osapuolelle sopimuksessa sovitun ja määrätyn suuruisen sopimussakon tai/ja vahingonkorvauksen, jos hän rikkoo tehtyä sopimusta eikä täytä sen määräyksiä

Kauppakirja

Mitä kauppakirjassa on otettava huomioon? Kauppakirjassa sovitaan mm. kaupan kohteesta kauppahinnasta ja mahdollisesta lisäkauppahinnasta maksuaikataulusta ja omistuksen siirtymisestä myyjän vakuutuksista ja vahingonkorvausvelvollisuudesta myyjän kilpailukiellosta, salassapitovelvollisuuksista myyjän ja ostajan vastuun rajaamisesta sekä kauppakirjan tulkinnasta ja erimielisyyksien ratkaisemisesta ja sopimussakosta Ennen sopimusten allekirjoitusta on myös muistettava tarpeellisten päätösten olemassaolo ja dokumentointi mm. hallituksen ja yhtiökokouksen päätösten osalta sekä kaikkien rahoittajien päätökset

Kauppakirja I Osakekauppakirja Kaupan kohteena koko yhtiön osakekanta tai osa siitä Jos ostetaan koko yhtiön osakekanta, siirtyy yhtiö uudelle omistajalle varoineen ja velkoineen, mukaan lukien kaikki työntekijät Usein omistajalle verotuksellisesti edullisin tapa myydä yritys Myyjä vapautuu yhtiön vastuista ja osakkeiden luovutusvoitto verotetaan pääomatulona Ostaja maksaa varainsiirtoveron 1,6 % Ostajan kannattaa DD:n yhteydessä tarkistaa, että ostettavan yhtiön sopimuksissa ei ole ehtoja, jotka laukeavat mikäli yhtiön omistus muuttuu (ns. ”change of ownership –clauses”) Muita mahdollisesti tarvittavia sopimuksia ovat esimerkiksi osakassopimus, osakevaihtosopimus, toimitusjohtajasopimus

Kauppakirja II Liiketoiminnan kauppakirja Ostetaan vain yhtiön tietty liiketoiminta/omaisuus, ei yhtiön osakkeita Kauppakirjassa määritellään tarkoin ostettava omaisuus sekä usein myös se omaisuus, joka ei kuulu kauppaan Työntekijät siirtyvät uudelle omistajalle, mikäli liiketoimintakauppa katsotaan liikkeenluovutukseksi Liiketoimintakauppa on myyntituloa itse yhtiölle, jolloin myyjän on vaikea etukäteen arvioida, paljonko hänelle jää kauppahinnasta verojen jälkeen varoja. Ostajan kannalta liiketoimintakauppa on turvallisempi, koska kauppa kohdistuu vain erikseen sovittuihin tase-eriin

Kauppakirja III Käytännössä yrityskaupat eivät välttämättä ole suoraviivaisia osake- tai liiketoimintakauppoja, vaan ne sisältävät esimerkiksi seuraavia elementtejä: Osingonjako  Omien osakkeiden hankinta/lunastus  Suunnattu anti  Osakevaihto  Sulautuminen/jakautuminen  Liiketoimintasiirto Yrityskauppaan voi liittyä myös erityiskysymyksiä, kuten yrityksen tai maatilan sukupolvenvaihdos, lahjoitus tai esimerkiksi kommandiittiyhtiön tai avoimen yhtiön yhtiöosuuden kauppa

Integraatiovaihe Integraatioon kuuluvat ennakkosuunnittelu, kaupan julkistaminen ja vahvistaminen sekä integraation käytännön toteuttaminen, joka kattaa toimintojen haltuunoton sekä liiketoimintojen ja yrityskulttuurien yhdistämisen. Integraation laajuuteen vaikuttaa oleellisesti yrityskaupan sisältö: ostetaanko osaamista ja henkilötyötä, koneita ja laitteita vai markkinaosuuksia. Kaupan tai esisopimuksen julkistaminen ovat samalla integraation aloitushetki ainakin julkisesti. Silloin sekä ostetun että ostajayrityksen henkilöstö saavat tiedon mahdollisesti toteutuvasta yrityskaupasta. Integraation ensimmäinen vaihe, haltuunotto, alkaa tästä ja kestää nyrkkisääntönä noin 100 päivää. Toimintojen yhdistäminen kestää yleensä noin vuoden tai puolitoista vuotta kaupan vahvistamisesta.

Kiitos lassi.nyyssonen@peltonenlaw.fi antti.linna@peltonenlaw.fi Lassi Nyyssönen osakas, asianajaja, YTM lassi.nyyssonen@peltonenlaw.fi puh. 050 – 570 3234 Antti Linna lakimies antti.linna@peltonenlaw.fi puh. 044 – 559 8431 - Peltonen, Ruokonen & Itäinen | Fabianinkatu 23, 00130 Helsinki | Puhelin: (09) 4176 030 Faksi: (09) 4176 0417 | office@peltonenlaw.fi | www.peltonenlaw.fi | Y-tunnus: 0200985-0