3. Hajuaisti Aistiva elin hajuepiteeli nenäontelon takaosassa. Hajuepiteelin reseptorit erikoistuneet kukin omaan molekyyliinsä (toimivat avain-lukko –periaatteella). Ihmisen genomista 9% osallistuu hajureseptorien valmistamiseen! Ihminen kykenee haistamaan vähintään 11 000 hajua – paljonko tiedostamattomia hajuja tämän lisäksi? Hajuaisti täydentää makuaistia.

4. Näköaisti Kuva kulkee: Sarveiskalvon ja kammionesteen läpi linssiin. Sädelihas säätää linssin muotoa (= valon taittumista). Sädelihas supistuneena → linssi pyöreä → taittaa valon lähelle. Sädelihas rentoutuneena → linssi pitkulainen → taittaa valon kauas. Lasiaisnesteen läpi verkkokalvolle. Verkkokalvolla ensin hermosolukerroksen läpi (väärinpäin suunniteltu?), sitten näkösolut.

4. Näköaisti Sauvasolut aistivat valon määrän (mustavalkoisena) Mitä enemmän näköpurppuraa eli rodopsiinia hajoaa fotonien vaikutuksesta, sitä enemmän lähtee hermoimpulsseja. Kolmentyyppiset, eri aallonpituuksille (Red Green Blue = RGB) herkistyneet tappisolut aistivat värit. Pigmenttikerros pysäyttää valon ja heijastaa sitä takaisin aistinsoluille. Jokaisesta näkösolusta lähtevät hermot yhdistyvät näköhermoksi, jotka takaraivon näköalueelle.

4. Näköaisti Vasta aivojen näköalueella aistimus. Assosiaatioalueet yrittävät korjata näkövirheitä – siitä optiset illuusiot.

Illuusioita

Taittovirheet Nuoruusiän likitaitteisuus (myopia) johtuu yleensä liian pitkästä silmämunasta. Nuoruusiän kaukotaitteisuus (hypermetropia) johtuu liian lyhyestä silmämunasta, ns. ikänäkö sädelihaksen väsymisestä. Hajataitteisuudessa (astigmatismi) sarveiskalvo ohjaa valonsäteet eri kulmissa kohti verkkokalvoa.

Kyynelneste Basaalikyynel Itkukyynel Refleksikyynel Erittyy jatkuvasti Kosteuttaa silmää Sisältää lipidejä ja voitelevaa glykoproteiinia, musiinia (sama kuin syljessä) Itkukyynel Sisältää paljon stressihormoneja Refleksikyynel Viimassa, sipulia kuoriessa jne. Lähes vettä

5. Kuuloaisti Ääni Ilmassa etenevää pitkittäistä aaltoliikettä. Korva muuttaa taajuudeltaan 20 – 20 000 Hz olevat aallot hermoimpulsseiksi. Matalia aallonpituuksia (20-80 Hz) aistivat myös tuntoaistinsolut ja lihasten reseptorit.

Ääni kulkee Korvalehti kerää äänet. Värähtely kulkee korvakäytävää pitkin tärykalvoon. Tärykalvon värähtely siirtyy kuuloluihin: vasara (malleus) → alasin (incus) → jalustin (stapeus) → värähtelyn voimakkuus 14-kertaiseksi. Jalustin väristää simpukan (cochlea) eteisikkunaa. Ääni kulkee simpukan kärkeen eteiskäytävää ja takaisin kuulokäytävää. Kuulokäytävän tyvilevy värisee. Tyvilevyn päällä olevien kuuloreseptorisolujen sukakarvat osuvat katekalvoon ja ärtyvät → hermoimpulssi lähtee. Impulssi aistitaan aivojen kuulokeskuksessa (ohimolohkossa). Simpukan ikkuna vaimentaa värähtelyn.

Kuulemiseen osallistuvat simpukan osat = Cortin elin. Matalat taajuudet taajuudet aistitaan lähellä simpukan kärkeä (tyvilevy leveä) ja korkeat lähellä simpukan ikkunaa (tyvilevy kapea). A

6. Asento-, liike- ja tasapainoaisti Näitä aistivat: 1) näköaisti, 2) lihasten ja nivelten tuntoreseptorit ja 3) korvan kaarikäytävien hyytelökeot. Miksi karusellissa pyörimisen jälkeen huippaa?