Aistinelimet aistivat sensorit ovat erikoistuneita aksoneja/dendriittejä tai erillisiä aistinsoluja A) hajallaan ihossa, lihaksissa ja jänteissä: kosketus,

Esitys aiheesta: "Aistinelimet aistivat sensorit ovat erikoistuneita aksoneja/dendriittejä tai erillisiä aistinsoluja A) hajallaan ihossa, lihaksissa ja jänteissä: kosketus,"— Esityksen transkriptio:

1 Aistinelimet aistivat sensorit ovat erikoistuneita aksoneja/dendriittejä tai erillisiä aistinsoluja A) hajallaan ihossa, lihaksissa ja jänteissä: kosketus, paine, kipu, tärinä, lämpö, lihas- ja jänneaistit (venytys) B) keskittyneet: haju-, maku-, kuulo/tasapaino- ja näköaisti Ihon aistinelimiä vapaat hermopäätteet: kipu/lämpötila, yltävät epidermikseen Vater-Pacinin sälökeräset  sijaitsevat syvällä, myös sidekudoksessa ja sisäelimissä  paine, vibraatio Meissnerin päätenuijat  kosketus, dermiksen yläosissa Ruffinin keräset  jännitys Krausen päätenuijat  kylmä? 1

2 kaikkialla dermiksessä ja subcutiksessa
tukisolut Pacini Meissner tukisolut aksoni kaikkialla dermiksessä ja subcutiksessa erityisesti sormenpäissä, tukisolut muuntuneita Schwannin soluja 2

3 Merkelin päätelevyt (tunto, sormenpäät)
vapaat hermopäätteet Ruffini Krause Merkelin päätelevyt (tunto, sormenpäät) 3

4 Meissnerin keräset (dermiksen nystyissä)
Vater-Pacinin sälökeränen 4

5 Pacini Meissner 5

6 Merkel Meissner Ruffini Pacini 6

7 Lihaskäämit eli lihassukkulat (muscle spindles)
muuntuneita, ns. intrafusaalisia lihassoluja, joiden ympärillä sen-sorisia ja motorisia hermosyitä (Ia- ja II-afferentit, gamma-moto-neuronit) gamma-motoneuronit säätelevät lihassolujen jännitystä  herkkyys venymiselle dynaamiset hermopäätteet (Ia)  reagoivat jännityksen muutoksiin staattiset hermopäätteet (II)  reagoivat tasaiseen jännitykseen dyn staatt 7

8 lihaskäämi eli lihassukkula
jänneaisti eli Golgin jänne-elin 8

9 ’teased’-preparaatti
poikkileikkaus ’teased’-preparaatti annulospiraaliset hermopäätteet 9

10 Jänteen venytysaisti Golgin jänne-elin Lihassolut Kollageeni 10

11 makuaisti  makusilmut makunystyissä
makuhuokonen TEM 11

12 nenän hajuepiteeli, ihmisellä nenäontelon katossa
hajuaisti nenän hajuepiteeli, ihmisellä nenäontelon katossa tukisolut aistinsolut (bipolaarisia) tyvisolut 12

13 Hajukäämit 13

14 kuulo-, tasapaino- ja liikeaisti ulkokorva korvalehti, tärykalvo
välikorva täryontelo, kuuloluut, korvatorvi (eustaakkinen putki  nielusta) sisäkorva sisältää varsinaiset aistimet nesteen täyttymä, soikea ikkuna yhdistää keskikorvaan luusokkelo  perilymfa kalvosokkelo  endolymfa 14

15 eteinen eli vestibulum, josta 3 kaarikäytävää  liikeaisti
luusokkelo eteinen eli vestibulum, josta 3 kaarikäytävää  liikeaisti kunkin kaarikäytävän toinen pää laajentunut  ampulla ampullassa sidekudoskumpu crista joka vars. aistinelin vestibulum yhteydessä simpukkatiehyeseen (cochlea)  kuuloaisti kalvosokkelo: luusokkelon sisällä, sen muotoa seuraillen jakaa eteisen 2 osaan: utriculus ja sacculus  tasapainoaisti (macula utriculi & sacculi)  aistinepiteeli, jossa tuki- ja aistinsoluja + aistinkarvoja + otoliitit kaarikäytävät aukeavat utriculukseen 15

16 16

17 macula 17

18 ampulla crista ampullaris cupula ampulla 18

19 crista ampullariksen toiminta liikeaistina
nesteen liike kaarikäytävissä  muutokset liikenopeudessa aistitaan cupula Aistinkarvat (stereocilia) 19

20 CaCO3 20

21 macula maculat aistivat painovoimaa (siten myös asentoa) ja lineaarista kiihtyvyyttä utriculus  vaaka sacculus  pysty 21

22 ääniaaltojen johtuminen
tärykalvo korvatorvi simpukka 22

23 simpukka 23

24 Cochlean rakenne perilymfa endolymfa perilymfa
Cortin elin (piirretään harjoituksissa) 24

25 katekalvo membrana tectoria
aistinsolut sterocilia 25

26 26

27 linnuilla ei korvalehteä, simpukka yksinkertaisempi
korva-aukot pöllöillä epäsymmetriset  äänen paikannus vasen ja oikea sisäkorva yhteydessä kallon läpi! 27

28 Nisäkkään silmän rakenne (piirretään kurssilla)
28

29 Verkkokalvo l. retina sauvat & tapit bipolaarisolut gangliosolut 29

30 30

31 sauvasolut tappisolut 31

32 32

33 Linnun silmä pecten 33