Teollisuusalueiden jäte- ja hulevedet –seminaari

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Jätevesien käsittely kuntoon
Advertisements

ENVITECH-ALUEEN HULEVESIEN VIRTAAMAVAIKUTUSSELVITYS
Kiinteistöveroprojekti Tilanne: huhtikuu 2013
Tiedotustilaisuus Rakennustoimisto Pohjola Oy •Vuonna 1989 perustettu perheyritys •Toiminta-alue Pirkanmaa ja Etelä-Suomi •Liikevaihto n. 35,5.
Talvivaara osakaskunnan näkökulmasta. Talvivaaran lupaukset  Ympäristöystävällinen uusi bioliuotus, jossa bakteerit toimivat veden kanssa  Ei tule mitään.
Hyvinvointikuvaus käytäntönä – tukea terveyden edistämisen suunnitteluun.
Metsät ja hyvinvointi – metsien käytön mahdollisuuksia Sini Harkki Vapaus valita.
Leena-Kaisa Nikkarinen Kaste-ohjelmapäällikkö,
OHJEITA TARJOAJILLE TAMPERE Hankintapäällikkö Tanja Welin
PaLaVa-projekti Toimijoiden aloituspalaveri klo
Heinjoen ampuma- ja moottoriratakeskus
Suomen massa- ja paperiteollisuuden ympäristönsuojelukustannukset
BIOCLEANER Mullistava jäteveden puhdistusmenetelmä.
MYR:N TEHTÄVÄT 1.YHTEENSOVITTAA EU:n ja valtion rahoituksen kohdentuminen ohjelmaa rahoittaville viranomaisille (MYAK) MYAK:n tarkistus budjetin hyväksymisen.
Hulevesien hallinta Kuopion Saaristo-kaupungissa, EU-hanke
PORIN KAUPUNGIN MAAPOLITIIKKA
Maaseutualueiden kehittämishankkeiden rahoitus toiminnanjohtaja Kirsti Oulasmaa Rieska-Leader ry.
Hajajätevesiasetus – rakennusvalvonnan uusi riesa?
Etelä-Suomen kuljetuskäytävän kilpailukyvyn kehittäminen
HelMet pilotoi uusia e-aineistoja
Kiinteistökohtaiset jätevesijärjestelmät Kirsi Mäensivu Jässi-jätevesineuvontahanke
LAUKAAN VESI- JA VIEMÄRILAITOS
EURA2007 – rakennerahastohankkeiden hallintajärjestelmä Heli Rintala
Kerca uudistaa logistisen ajattelun • Yhdistää maantie- ja rautatiekuljetukset o Vuosaaren satamaradan sekä pää- ja oikoratojen yhtymäkohdassa  ainutlaatuiset.
Etelä-Kymenlaakson kuntien turvallisuussuunnitelma
VESIHUOLTOLAIN UUDISTUS
Toppilansaaren hulevedet

JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA- ASUTUSALUEELLA RAAHEN SEUTUKUNNASSA HANKE RAAHEN SEUTUKUNNAN KEHITTÄMISKESKUS / MAASEUDUN OSAAMISVERKOSTO.
Lopen vesihuoltopäivä Lainsäädäntö ja kunnan käytäntö jätevesiasioissa Juha Viinikka ympäristöpäällikkö.
Uuteen ohjelmakauteen Aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä EAKR-seurantakomiteat kevät 2012.
Osku Pajamäki Talousnäkökohtia strategiaan.
ELMO2009 – AIKATAULU JA VASTUUT - SUUNNITELMA Juha KnuuttilaELMO2009 Sivu 1 Benchmarking Pilottiopintojaksot: valinta ja suunnittelutyö.
Palomestari Antti Virtanen Kanta-Hämeen pelastuslaitos
Maataloustukien täydentävät ehdot Viherryttämistuki
1 Päivi Moilanen Kulttuurienväliset toimijat Pohjois-Pohjanmaalla Oulu Hankkeilla räätälöityä toimintaa kuntiin.
Metsäteollisuuden tehdaspolttoaineet Suomessa 2012
Uusia avauksia ja jatkotyöskentelyn tarvetta Pohjanmaan välityömarkkinoilla TRAPPAN - portaittain töihin välityömarkkinoiden kautta -hankkeen ulkoinen.
Kanuuna seminaari Seinäjoki  Aiemmissa malleissa lähtökohta, jossa määriteltiin hyvinvoinnin esteitä, joita sitten voitiin ratkoa  Toimintavalmius.
MANNER-SUOMEN ESR-OHJELMAN TOTEUTUMINEN
RESCA-verkosto RESCA-seminaari , Tampere.
Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014
Mitä hulevedet ovat? Jukka Jormola, Suomen ympäristökeskus SYKE Järvipooliseminaari: Hulevedet Kuopio Määritelmiä Miksi tarvitaan uusia käytäntöjä?
Metropolialueen kuntajakoselvitys Metropolområdets kommunutredning Millaiseen metropoliin Helsingin valtuusto Matti Vatilo Kuntajakoselvittäjä.
Öljysuojarahaston asiat Ympäristövahinkojen torjunnan neuvottelupäivät SYKE Pääsihteeri Merja Huhtala.
Perusopetuksen ryhmäkoko
Näin varmistamme viihtyisät ja turvalliset
KAAKKOIS-SUOMEN TYÖMARKKINOIDEN KATSAUS 2012  Ilmestyy piakkoin sähköisessä muodossa  Teemoina:  Väestö, työikäinen väestö, tuotanto, työllisyys, työttömyys.
Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain
Hulevesiin liittyvä lainsäädäntö ja sen kehitysnäkymät
KERHOTOIMINTA VARISSUON KOULUSSA
”LÄNTISTÄ LÄHIDEMOKRATIAA” Lohjan ja Raaseporin alueiden yhteisöllisyyden ja osallisuuden kehittämishanke.
Suupohjan ammatti-instituutti kehittää EU:n ja Suupohjan kuntien tukemana SOSIAALINEN MEDIA OPETUKSEN TUKENA SOMEO – hanke: Sosiaalisen.
Eviva-hanke Vertaistukea ja voimaa ryhmätoiminnoilla päivät Sanna Forsell Ikääntyvien ja iäkkäiden Hankekoordinaattori, Eviva-hanke Turun kaupunki,
Riihimäen kaupungin ympäristönsuojelumääräykset
MANNER-SUOMEN ESR-OHJELMAN TOTEUTUMINEN
Tulvariskityöryhmän kuulemis- ja keskustelutilaisuus Hannele Ahponen Suomen luonnonsuojeluliitto.
Mitä Osaamispankki voi tarjota? Juulia Tuominen
VAIKUTTAVUUS Kriittinen menestystekijä Arviointikriteerit
Neuvo 2020 –maatilojen neuvontajärjestelmä
Riihimäen kaupunki vesihuollon kehittämissuunnitelma
JIK KY:N TALOUS Tilinpäätökset Talousarvio 2013 Info-tilaisuus Etelä-Pohjanmaan Opisto Talousjohtaja Arto Saarela 1.
Energiavuosi 2014 Sähkö Energiateollisuus ry.
Rahoittajan ja toimijoiden vuorovaikutusta hankkeen aikana Nykyisiä ja mahdollisesti tulevia kehityssuuntia Jouni Kytösaari
Liikenne- ja viestintäministeriön ehdotus EAKR-rahoituksen käyttämiseksi laajakaistahankkeissa.
Pendelöinti Pendelöinti eli asuinkunnan ulkopuolella työssäkäynti on yleistynyt lähes koko Suomessa 1980-luvun lopulta lähtien. Pendelöivien osuus on kasvanut.
MAASEUTU JA JÄTEVEDET Pohjois-Savon maaseutuverkosto – seminaari , Kuopio Martti Veteli, Ylä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymä.
Kumppanuus Pohjois-Pohjanmaan hyvinvoinnin edistämisessä Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän johtaja / Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiohjelman johtoryhmän.
Vesihuollon kehittämissuunnitelma
Timo Virola Johtava vesitalousasiantuntija Hämeen ELY-keskus
Esityksen transkriptio:

Teollisuusalueiden jäte- ja hulevedet –seminaari Henna Moisander, projektipäällikkö

Kiimassuon Envitech-alueen jäte- ja hulevesien uudelleenjärjestäminen -hanke EAKR-hanke, rahoittajana Hämeen ELY-keskus 1.6.2010 – 31.12.2013 Kustannusarvio 206 000 € Tavoite: Envitech-alueella olevien nykyisten toimintojen ja osayleiskaavan mukaisten varausten jäte- ja hulevesien käsittelyvaihtoehdot Vesien hallintaan liittyvät ongelmat: Suuret virtaamavaihtelut rankkasateiden ja lumensulamisen aikana Alueen viemäröinnin kapasiteetti puutteellinen Puhtaita hulevesiä johdetaan turhaan puhdistamolle Alueella mm. typpipitoisia hulevesiä Alueella puhdistamoa kuormittava suuri kuormittaja useiden parametrien osalta (typpi, Bod, COD, kiintoaine)

Hankealue 4,37 km2 Osayleiskaava voimaan 9.8.2010

Osayleiskaava voimaan 9.8.2010

Tulokset Hule- ja jätevesien käsittelyn ja johtamisen yleissuunnitelma 8.8.2012 Sammutusveden saatavuus Mitoitusarvojen selvitys: virtaama ja kuormitus Nykyisen alueen vesien hallinta: ehdotukset jäte- ja hulevesien käsittelyyn ja johtamiseen Toimijat järjestävät puhtaiden hulevesien erottamisen ja johtamisen sammutusvesialtaaseen tai maastoon LHJ:n ja Envorin nykyisten tasausaltaiden koko riittää teoreettisesti tasaamaan nykyiset virtaamat: altaiden tulee olla täysin tyhjiä sateen alkaessa. Envorilla suurin osa hulevesistä kierrätetään prosessiin Lopputulokseen päästiin toimijoiden ja viranomaisten kanssa käytyjen neuvotteluiden myötä.

Uusien alueiden jäte- ja hulevesien hallinnan periaatteet: muodostuvat vedet jaetaan kolmeen luokkaan 1. Yhdyskuntajätevedenpuhdistamolle käsiteltäviksi johdettavat vedet Yhdyskuntajätevedet ja mm. prosessijätevedet, jotka täyttävät teollisuusjätevesisopimuksen ehdot 2. Yhdyskuntajätevedenpuhdistamolle käsiteltäviksi johdettavat hulevedet Yhdyskuntajätevesien mukana puhdistamolle johdettaville hulevesille määritetään toimijakohtaisesti suurin sallittava virtaama jätevesiviemäriin: maksimivirtaama = 25 l/s/ha Ylimenevä osuus virtaamasta on viivytettävä kiinteistöllä 3. Yleiseen hulevesijärjestelmään johdettavat hulevedet Paikallinen kiinteistökohtainen käsittely ja/tai viivyttäminen, suurin sallittava virtaama hulevesijärjestelmään on 50 l/s/ha Johdetaan sammutusvesialtaiden kautta maastoon Uusille alueille on laadittu työsuunnitelmatasoiset vesihuollon toteutussuunnitelmat, kustannusarvio 2,8 milj. €

Hoidetaan toimijakohtaisesti sekä Forssan keskuspuhdistamolla

Hoidetaan toimijakohtaisesti sekä Forssan keskuspuhdistamolla

Metsäsuonkadun pumppaamon typpipitoisuuden mittaus 13.11.2012 Typpipitoisten vesien käsittely: esiselvitys tekniikoista ja taloudellisuudesta 31.8.2012 Envorin ja LHJ:n typpipitoisten jätevesien yhteiskäsittely: ei löytynyt kustannustehokasta puhdistusprosessia Envorilla on kiintoaineen poistamiseksi useita prosessivaihtoehtoja. Ennen investoinnin tekemistä suositellaan toimivuuden varmistamista koetoiminnalla. LHJ:n tasausallastilavuus tulisi tuplata, mikäli kevään sulamisvesiä haluttaisiin ohjata puhdistamolle myöhemmin Metsäsuonkadun pumppaamon typpipitoisuuden mittaus 13.11.2012 Ei löytynyt kustannustehokasta ja/tai luotettavaa mittaria Envorilla suurin osa hulevesistä kierrätetään prosessiin

Virtaamavaikutusselvitys 14.11.2013 Esikäsittelykokonaisuuden suunnittelu ja rakentaminen Metsäsuonkadun varteen 4/2013. 2 000 m3 tasausallas ilmastusmahdollisuudella Envorin jätevesille sekä LHJ:n typpipitoisimmille jätevesille. Saadut tarjoukset ylittivät reilusti hankkeen kustannusarvion, joten hankinta keskeytettiin Virtaamavaikutusselvitys 14.11.2013 Metsäsuonkadun pumppaamojärjestelyt 18.11.2013 Hankitaan nykyisen pumppaamon rinnalle toinen Materiaalit valitaan kestäviksi Pienennetään pumppaushäiriöistä aiheutuvia ympäristöriskejä Envorilla suurin osa hulevesistä kierrätetään prosessiin

Hankkeen toteutuksesta Suunnittelutyö ollut erittäin haastavaa jätevesien monimuotoisuuden ja muuttumisen vuoksi. Selvityksiä ja suunnitelmia on hyödynnetty alueen asemakaavan laadinnassa Hanke on lisännyt vuorovaikutusta alueen toimijoiden ja viranomaisten kesken. Envitech-alueen kehittäminen jatkuu toimijoiden ja Forssan kaupungin yhteistyönä, toisiamme kuunnellen. Kiitos! Asioista on keskusteltu avoimesti ja rakentavassa hengessä.