Liikunnasta elämänvoimaa – Lapin hyvinvointiohjelma

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Toimintaympäristö
Advertisements

Lähde: Tilastokeskuksen väestöennuste
Hyvinvointikuvaus käytäntönä – tukea terveyden edistämisen suunnitteluun.
VALTIONHALLINNON YLIMMÄN VIRKAMIESJOHDON PALAUTEPÄIVÄ
SUOSITUKSET • viisi ministeriötä - sosiaali- ja terveysministeriö - opetus- ja kulttuuriministeriö - ympäristöministeriö - liikenne- ja viestintäministeriö.
’Vieläkö voi hakea’ - Pohjois-Savon liiton rahoitustilanne
Avoimeen yhteistyöhön perustuva tehokas ja monipuolinen terveydenhuoltojärjestelmä
Alueellinen terveyden edistäminen - Etelä-Pohjanmaan malli
MAKO TOIMEENPANOSUUNNITELMATYÖ JA TOIMINTAMALLI Tiina Harjunpää.
Mika Niemelä Riikka Helin
Perjantai, 27. kesäkuuta 2014 SOVELTAVAA TUTKIMUSTA TYÖ- JA ELINKEINOELÄMÄN TARPEISIIN Ammattikorkeakoulut osana suomalaista innovaatiojärjestelmää Arenen.
Vanhuspalvelulaki käytännön työssä
Kyläfoorumi Valtimolla
Terveyden edistämisen politiikkaohjelma Kulttuurin hyvinvointivaikutusten toimintaohjelman asiantuntijaryhmä
Terveyden edistämisen määrärahat 2009
Maaseutupoliittisen toimenpideohjelman valmistelu Työpaja Tampere.
Itä-Suomen ESR-päivät Opetusministeriön puheenvuoro Merja Niemi Opetusministeriö.
SOSIAALI- JA TERVEYSALAN JÄRJESTÖJEN JA YHDISTYSTEN KUMPPANUUSFOORUMI Tervetuloa.
Keskustelutilaisuus hedelmöityshoitotoiminnasta Jussi Holmalahti, FaT Johtaja Valvira.
Hyvinvoinnin edistäminen uudessa hallitusohjelmassa TerPs -hankkeen loppuseminaari Oulu Neuvotteleva virkamies Kerttu Perttilä Sosiaali- ja.
KESKI-SUOMEN MAAKUNTAOHJELMA MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTTAMINEN Vahvuuksia voimistaen ja voimavaroja kooten uudella kehittämisotteella Hannu Korhonen.
M. Vanhasen II hallituksen ohjelma 4.3. Alueiden kehittäminen Aluepolitiikan painotukset ovat elinkeino- ja yritystoiminta, osaaminen ja työvoima, palvelut.
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen uudessa terveydenhuoltolaissa ja kuntien ja sairaanhoitopiirien yhteistyössä – sisäistetäänkö salutogeneettinen.
Valtakunnallinen vammaispalveluhanke Keski-Suomen Vammais-Kaste
Toimintasuunnitelma – Lapin sosiaali- ja terveysalan järjestöjen yhteistyöhanke.
1 TERVEYSTOIMI Terveystoimen strategia Arvot, toiminta-ajatus ja visio Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit ja mittarit Terla
Maanmittauspäivät 2011 Porissa Torstai Luentolinja 1 Kartastotehtävien strategia Antti Vertanen Maa- ja metsätalousministeriö.
STES - kesäkoulu – UKK-instituuttiTampere.
Hyvinvointitieto Keski-Pohjanmaan hyvinvointistrategiatyössä Nuorta ei jätetä -seminaari Kristiina Niemi Hyvinvoinnin valtatie -hanke Keski-Pohjanmaan.
Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma
MENESTYVÄ YRITYSTOIMINTA Etelä-Savon avaintoimialat toimivat kannattavasti ja ekotehokkaasti OSAAVA TYÖVOIMA JA HYVÄ INNOVAATIOYMPÄRISTÖ Koulutus ja tutkimus.
Länsi-Suomen lääninhallitusLänsi-Suomen lääninhallitus Liikunnan ja kulttuurin PARAS Kokkola Liikunnan edellytysten kehittäminen.
Väli-Suomen Ikäkaste Pohjalaismaakuntien vanhustyön kehittämiskeskus Päivi Niiranen Projektikoordinaattori.
PERUSKALVOT.
Harrasteliikuntatuote Poweraction Nuorten liikuttamista vuodesta 2003 Liikuntapalvelukeskus Blomberginaukio 4, Turku Lasten ja nuorten.
KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu 4, Jyväskylä TOIMIVAT TYÖMARKKINAT – OSAAJIA JA TYÖPAIKKOJA KESKI-SUOMEEN Rantasipi Laajavuori
PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALIPOLIITTINEN FOORUMI Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen – mitä Kaste-ohjelmalla tavoitellaan Sirkka-Liisa Pylväs.
Etelä-Karjalan hyvinvointistrategia 2010 Terveyden ja sairaanhoidon kehittämisalue.
SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ 1 Alueellinen seminaari, Hämeenlinna Sosiaalialan kehittämishanke – mitä vuoden 2007 jälkeen? Martti.
Vipuvoimaa EU:lta Hankeinfo Mikkelissä Riitta Koskinen Etelä-Savon maakuntaliitto.
Joensuun seudun aluekeskusohjelma Ohjelmajohtaja Jarmo Kauppinen JOSEK Oy.
Varsinais-Suomen MYR:n koulutusjaosto Maakunnan yhteistyöryhmä (MYR) ja jaostot ALKE 7/2014, §24 ja kuntalaki sekä hallintolaki Valtuustokausi.
OPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLTOLAKI
Österbottens förbund  Pohjanmaan liitto  Regional Council of Ostrobothnia ALUEET JA HYVINVOINTI Hyvinvointialan kehittäminen strategisena.
MITÄ SUOMALAISET AJATTELEVAT SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUISTA JA NIIDEN TULEVAISUUDESTA?
Georg Henrik Wrede1 Lapsi- ja nuorisopolitiikan uudistuvat tavoitteet.
SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Onnistuvat Opit –juurruttamishankkeen päätösseminaari Riitta Säntti Neuvotteleva virkamies.
Avustusosasto, Pekka MYKRÄ, Vapaaehtoistyön haasteista Pekka Mykrä kehittämispäällikkö
Maakuntajohtaja Anita Mikkonen
Etelä-Pohjanmaan peruspalveluohjelman toimeenpano -hanke Projektipäällikkö Mervi Lehtola , 050 –
ETELÄ-POHJANMAAN PERUSPALVELUOHJELMA 2030
Hiiden alueen hyvinvoinnin tila Eija Tommila.
 Hyvinvointi on ihmisen fyysistä, psyykkistä, sosiaalista, emotionaalista ja hengellistä hyvää oloa  Hyvinvointi syntyy ihmisen itsensä, hänen läheistensä,
Kumppanuus Pohjois-Pohjanmaan hyvinvoinnin edistämisessä Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän johtaja / Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiohjelman johtoryhmän.
Ajankohtaisiltapäivä Uusi rakennerahastokausi Juha Pulliainen.
Lähipalveluseminaari RAY Hyvän tahdon pelejä!
IKÄÄNTYVÄN VÄESTÖN TOIMINTAKYVYN JA ITSENÄISEN SELVIYTYMISEN EDISTÄMINEN Korkeakoulujen aluekehitysstrategia Keski-Suomen maakuntasuunnitelma Maakuntasuunnitelma.
IKÄÄNTYVÄN VÄESTÖN TOIMINTAKYVYN JA ITSENÄISEN SELVIYTYMISEN EDISTÄMINEN Korkeakoulujen aluekehitysstrategia Tasapainoisen kehityksen Suomi 2015 Valtioneuvoston.
Manner-Suomen ESR-ohjelma-asiakirjaesitys 2007 –
 Johdanto  Alue- ja kuntayhteistyö  Kaupungin tehtävät  Elinkeinotoimi  Peruspalvelut  Yhdyskuntarakenne  Talous  Henkilöstö/tavoitteet.
JJ RAY Avustusosasto1 MITEN RAY:N UUSI AVUSTUSSTRATEGIA HUOMIOI ERITYISRYHMÄT? Valtakunnalliset vammaisneuvostopäivät Naantali Janne Juvakka.
Seminaarin kokoava puheenvuoro LasSe –hankkeen päätösseminaari Kehittämispäällikkö Arja Hastrup.
HealthHUB Mika Vuori Tampereen kaupunki
Mitä terveys on? s. 8 – 15.
Luova ja osallistava Suomi Kreativa och delaktiga Finland
Miten Turussa edistetään hvvinvointia ja ehkäistään syrjäytymistä?
Mikä muuttuu HYTEssä ja SOTEssa 2021?
Osatyökykyisille tie työelämään
Hyvät käytännöt pysyvään käyttöön Tavoitteet:
Osatyökykyisille tie työelämään
Esityksen transkriptio:

Liikunnasta elämänvoimaa – Lapin hyvinvointiohjelma Liikkuva lappi – liikunnasta elinvoimaa-seminaari 13.9.2011 Liikunnasta elämänvoimaa – Lapin hyvinvointiohjelma Puolen tunnin luento Maakuntajohtaja Esko Lotvonen, Lapin Liitto

Hyvinvointiohjelmatyö Lapin maakuntasuunnitelma 2030 KASTE Valtakunnallinen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisohjelma 2008-2011 Lapin maakuntaohjelma 2011-2014 KASTE Pohjois-Suomen alueel-lisen kehittämistoiminnan suunnitelma 2008-2011 Lapin hyvinvointiohjelma 2009-2015 Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma Kuntien hyvinvointiohjelmat ja erillisohjelmat

Mitä hyvinvointi on? Lapin hyvinvointiohjelmassa 2010–2015 hyvinvointipalveluiksi katsotaan ensisijaisesti ne sosiaali-, terveys-, turvallisuus- ja koulutuspalvelut, jotka julkisen hallinnon on lakisääteisesti järjestettävä kansalaisille ja toissijaisesti väestön ja matkailijoiden hyvinvointia kestävästi edistävät palvelut sekä alan tutkimus- ja kehittämistoiminta. Tässä ohjelmassa hyvinvointikäsite on rajattu koskemaan julkisen hallinnon järjestämiä palveluita ja toissijaisesti väestön ja matkailijoiden palvelut sekä alan kehittämistoiminta

Hyvinvointiohjelman laatimisprosessi Työtä on ohjannut laaja Lapin liiton hallituksen nimeämä hyvinvoinnin seurantaryhmä, jossa on edustettuina mm. sairaanhoitopiirit, oppilaitokset, kunnat, saamelaiskäräjät, ELY, AVI ja kolmas sektori Kirjoittamiseen ovat osallistuneet eri tahot Työ on tehty yhteistyössä maakunta-suunnitelman kanssa (mm. skenaariopaja) Hyvinvointiohjelma on ollut kommentointi-kierroksella kunnissa Ohjelmassa on huomioitu valtakunnallisen KASTE-ohjelman tavoitteet

Lapin hyvinvointiohjelma 2010-2015 Hyvinvointiohjelman tehtävät   Hyvinvointi huomioidaan kaikessa päätöksenteossa Kunnat saavat omille hyvinvointisuunnitelmilleen hyvän perustan Sen pohjalta voidaan suunnata hyvinvointialan tutkimus- ja kehitystyötä sekä niihin tarkoitettua rahoitusta Voidaan pitkällä tähtäyksellä suunnitella ja suunnata hyvinvointialan koulutusta Tunnistetaan tarve vahvistaa eri tahojen yhteistyötä Kiinnitetään huomiota kansalaisten osallisuuden ja omien voimavarojen vahvistamiseen Kaikilla päätöksillä on vaikutuksia kuntalaisten hyvinvointiin ja kuntalaisten pitäisi voida luottaa että päätöksentekijät huomioivat hyvinvointiulottuvuuden. Ja että vaikeuksien kohdatessa tukena on hyvät palvelut Hyvinvointiohjelma toivottavasti tukee kuntien omaa hyvinvointiohjelmatyötä, antamalla tietoa valtakunnallisista ja maakunnallisista tavoitteista ja hyvinvointipalveluiden tilasta ja kehittämistarpeista sekä meneillään olevasta kehittämistyöstä ja tuesta kunnille. Eri mahdollisuuksia käydään laajasti läpi tässä seminaarissa. Ohjelma suuntaa myös tutkimusta ja rahoitusta, auttaa tunnistamaan yhteistyötarpeita ja osaltaan tuo myös kansalaisnäkökulmaa, keskeisenä tavoitteena syrjäytymisen ehkäisy, mutta toisaalta myös kansalaisten omien voimavarojen tukeminen itsestä huolehtimiseen.

Lapin hyvinvoinnin voimavarat ja rajoitteet Perusasiat vielä kunnossa palveluiden perusinfra, sen sijaan puutteita palveluiden tuottamisessa, osaajia puuttuu, tarpeet kasvaa väestön ikääntymisen myötä Koettiin että tahtoa sopeutua palvelurakenteiden kehittämiseen ja laaja hyvinvointivastuu puuttuvat

Lapin hyvinvointivisio Lapissa kaikilla on yhdenvertaiset ja turvatut mahdollisuudet tasapainoiseen, rikkaaseen ja turvalliseen elämään. Lappi antaa elämänvoimaa.

Hyvinvointipalveluiden kehittämisen strategiset tavoitteet 2020 maakuntasuunnitelmassa V. 2020 Lapin kunnilla on yhteistyö-sopimukset palveluiden tuottamisesta asiakaslähtöisesti V. 2030 peruspalvelut tuotetaan kuntarajattomina Hyvinvointiklusteri tuottaa sosiaalisia ja teknologisia innovaatioita sekä yritystoimintaa. Palveluinnovaatioita syntyy toimialojen rajapinnoille ja niiden kautta turvataan palveluiden saavutettavuus koko alueella. Lähtökohtana on , että palvelut voidaan tuottaa koko alueella. Tavoitteena on asteittain lisätä yhteistyötä niin, että 10 vuoden kuluttua v. 2020 kunnilla on yhteistyösopimukset 20 vuoden kuluttua v.2030 meillä on jo kuntarajattomat palvelut. Pohjois-Lapissa asiasta äänestettiin ja monikaan ei vielä uskonut tähän tavoitteeseen. Klusterimainen toimintatapa tuottaa palveluinnovaatioita, jotka auttavat osaltaan turvaamaan palveluita

1. Osallisuuden vahvistaminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen Lapin hyvinvointiohjelma 2010-2015 Lapin hyvinvoinnin kehittämisen päätavoitteet 1. Osallisuuden vahvistaminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen 2. Terveyden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistäminen 3. Palveluiden laadun, vaikuttavuuden ja saatavuuden parantaminen sekä alueellisten erojen vähentäminen 4. Hyvinvointiosaamisen ja innovaatioiden lisääminen Tavoitteiden toteuttamiseksi on määritelty 21 osatavoitetta, joista osaan on olemassa seurattavisaa olevat määrälliset indikaattorit Kolme ensimmäistä syrjäytymisen ehkäiseminen, terveyden turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistäminen sekä palveluiden kehittäminen ovat valtakunnallisen kaste-ohjelman tavoitteita ja neljäs osaaminen ja innovaatioiden lisääminen oman hyvinvointiohjelmamme täydennys. Laadittu 21 osatavoitetta, joista osaa voidaan mitata selkeillä indikaattoreilla.

2. Koulutuksen ulkopuolelle ei jää 17–24-vuotiaita nuoria Lapin hyvinvointiohjelma 2010-2015 Osallisuuden vahvistaminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen 1. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten (0–17-vuotiaat) määrä suhteessa ikäryhmään kääntyy laskuun. Lappi 1,1%, koko maa 1,2%, kuntakohtainen vaihtelu 0 - 1,8 % 2. Koulutuksen ulkopuolelle ei jää 17–24-vuotiaita nuoria Lappi 9,4 %, koko maa 11,7 %, kuntakohtainen vaihtelu 6,2 - 19 % 3. Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneiden 18–24-vuotiaiden osuus vastaavasta ikäluokasta puolittuu. Lapin tavoite 1,3% Lappi 2,9%, koko maa 2,4%, kuntakohtainen vaihtelu 0 - 7,3 % 4. Pitkäaikaistyöttömyys laskee alle 1 000 henkilön. Lappi 2007 1995 pitkäaikaistyötöntä, 2010 1684 hlöä Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja koulutuksen ulkopuolelle jäävät nuoret Lapissa luvut valtakunnan arvoja pienemmät Toimeentulotukea pitkä-aikaisesti saaneiden nuorten osuuden pitäisi puolittua Pitkäaikaistyöttömiä helmikuu 2010 1684 Alle 25 yht. 1399 yht 1741 yht 1728

Lapin hyvinvointiohjelma 2010-2015 2 Lapin hyvinvointiohjelma 2010-2015 2. Terveyden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistäminen 5. Sairastavuusindeksi laskee vähintään maan keskiarvon tasolle. Lapin SHP 114, Länsi-pohjan SHP 119 6. Kansansairauksien summaindeksi laskee vähintään maan keskiarvon tasolle. Lapin SHP 124,3, Länsi-Pohjan SHP 122 7. Alkoholijuomien kokonaiskulutus vähenee vuoden 2003 tasolle (9,4 l/asukas). Lappi 12,7 l/asukas, koko maa 10,5 l/asukas 8. Tupakoivien 16–18-vuotiaiden osuus vähenee viisi prosenttiyksikköä. Lappi 18,5 % koko maa 14,9%, kuntakohtainen vaihtelu 5,4-33,8 9. Lapsiperheiden pienituloisuusaste vähenee alle 10 prosenttiin Lapin kunnat 12,2-28,6% pienituloisiin kotital. kuuluvia alaikäisiä koko maa 13,5%, 10. Vanhusten ikävakioitu toimintakyky paranee 11. Koti- ja vapaa-ajan tapaturmakuolemat ja vakavat tapaturmat vähenevät 10 %. Kuolleisuus 100 000:tta asukasta kohti Lapissa 69,3, koko maassa 58,7 12. Kannustetaan liikunnallisiin elämäntapoihin Sairastavuus ja kansantauti-indeksien osalta Lapin tavoitteena on valtakunnan keskiarvoon pääseminen, haasteita on molempien sairaanhoitopiirien alueella. Alkoholin kulutus v. 2003 oli 9,4 litraa/asukas . Nuorten tupakointi Lapissa reilusti muuta maata yleisempää, Sallassa peräti 33,3 %. Ammattioppilaitosten opiskelijoista 45 % tupakoi päivittäin. Lapsiperheiden pienituloisuusaste, Ranuan kunta 2006 huonoin tilanne.

Säännöllisen kotihoidon piirissä olevat yli 75-vuotiaat 2007 Lapin hyvinvointiohjelma 2010-2015 3. Palveluiden laadun, vaikuttavuuden ja saatavuuden parantaminen 13. Tarpeenmukainen säännöllinen kotihoito on tarjolla 14 %:lle yli 75-vuotiaista Säännöllisen kotihoidon piirissä olevat yli 75-vuotiaat 2007 Lappi 12,7 % koko maa 11,3 %, kuntakohtainen vaihtelu 4,3 - 27,2 % 14. Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevia yli 75-vuotiaita on enintään 3 %. Lappi 4,9 % koko maa 6,3 %, kuntakohtainen vaihtelu 2,5 - 14,7 % 15. Perusterveydenhuollon lääkäri- ja hammaslääkärivaje vähenee. 16. Uhkaavan sosiaalityöntekijävajeen torjuminen. 17. Saamelaisten kieleen ja kulttuuriin pohjautuvien hyvinvointipalveluiden saatavuus ja vaikuttavuus paranevat 18. Työhyvinvoinnin lisääminen Vanhusten hoidon osalta tavoitteet kotihoitoon 14 % ja laitoshoidossa enintään 3 %. Kunnittainen vaihtelu suurta ja laitoshoidossa ollaan koht kaukana valtakunnallisista tavoitteista. Lapin lääninhallituksen tilastokatsaus Lapin kunnille väestön terveyden ja hyvinvoinnin seurannan tueksi

4. Hyvinvointiosaamisen ja innovaatioiden lisääminen Lapin hyvinvointiohjelma 2010-2015 Lapin hyvinvoinnin kehittämistavoitteet 4. Hyvinvointiosaamisen ja innovaatioiden lisääminen 19. Hyvinvoinnin tietoperustaa kehitetään - subjektiivinen hyvinvointi, erityisryhmät, kuntien päätöksenteon tukeminen 20. Yhteistyötä ja verkostoja kehitetään - kuntien, järjestöjen ja yritysten yhteistyö ja kumppanuus 21. Sosiaali- ja terveysalan osaava työvoiman turvaaminen

Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen Lapin hyvinvointiohjelma 2010-2015 Lapin hyvinvoinnin kärkihankkeet/toimenpiteet Pohjois-Suomen monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut, PaKaste-> kohti pysyvää kehittämisrakennetta Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen Hyvinvoinnin Lappi-ohjelma (LKK) Palvelurakenteiden kehittäminen Lapissa Teknologian hyödyntäminen palveluiden tuottamisessa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen Hyvinvoinnin arviointi ja mittaaminen Hyvinvointia kartoittavan tiedon keruu eri kulttuuriryhmistä Kärkitoimenpiteet on kirjattu dialle, monista näistä tullee ja on tullut tarkempaa tietoa näiden kahden päivän aikana. Näillä hankkeilla pyritään tukemaan kuntien toimintaa, ja monet hankkeet kykenevät antamaan ja antavat käytännön resursseja palveluiden kehittämistyöhön eri puolilla Lappia. PAKASTE, Tervein mielin Pohjois-Suomessa, alkoholikoordinaattori ja turvallisuustyö ovat meneillään olevia hankkeita. Korkeakoulujen innovaatiostraregian Hyvinvoinnin Lappi ohjelma lähtee käyntiin ja toivotaan, että työ on hyvin kuntaläheistä. Palvelurakenteiden kehittäminen etenee toivottavasti hitaasti mutta varmasti niin, että palvelut voidaan turvata kattavasti koko Lapin alueella.

Maakuntasuunnitelma 2030 Väestöä kannustetaan terveelliseen ja liikunnalliseen elämäntapaan. Lapista tehdään liikuntamyönteinen maakunta, joka edistää asukkaidensa hyvinvointia ja terveyttä. Panostetaan kuntien liikuntatoimen resursseihin sekä liikuntayhdistysten ja –seurojen työhön. Lapin urheiluopistoa Rovaniemellä kehitetään valtakunnallisena liikunnan koulutuskeskuksena. Maakuntasuunnitelmassa liikunnallinen elämäntapa huomioitu

Lapin hyvinvointiohjelma 2010-2015 Liikunnallisiin elämäntapoihin kannustaminen Liikuntapainotteisten vapaa-ajan ja hyvinvointimatkailun palveluiden kysynnän ennakoidaan lisääntyvän. Kuntoilu, kuntoutus, ulkoliikunta ja oman terveyden vaaliminen eri muodoissaan sopivat nykyaikaiseen vapaa-ajan viettoon ja matkailuun – hyvinvointipalveluista on tullut matkailutuotteita. Lappi mielikuvissa alue, jossa kohotetaan kuntoa (bränditutkimus kesä-11)

Lapin hyvinvointiohjelma 2010-2015 Liikunta osaksi kuntien hyvinvointiohjelmia. Riittäviä ja monipuolisia liikuntamahdollisuuksia tarjoamalla voidaan tukea lasten ja nuorten terveyttä ja auttaa heitä omaksumaan liikunnallisen elämäntavan. Työikäisten liikuntamahdollisuuksia parantamalla voidaan tukea terveyttä ja pitkään työssä jaksamista ja vanhusten liikuntapalvelut auttavat ylläpitämään omatoimisuutta ja toimintakykyä sekä henkistä että sosiaalista vireyttä. Tavoitteena ovat liikuntaan kannustavien olosuhteiden laaja-alainen kehittäminen, kansalaisjärjestöjen toiminnan laajentaminen työikäisiin ja ikääntyviin sekä työelämän perheen ja vapaa-ajan entistä parempi yhteensovittaminen.

Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2011-2012 Väestöä kannustetaan terveelliseen ja liikunnalliseen elämäntapaan Tuetaan laajoja käyttäjäryhmiä palvelevien liikuntapaikkojen rakentamista sekä lasten- ja nuorten liikuntaa edistävää kehittämistoimintaa. Lapin urheiluopistoa Rovaniemellä kehitetään valtakunnallisena liikunnan koulutuskeskuksena. (Vastuu: ELY-E-vastuualue, Lapin liitto) Liikuntaan liittyviä hanke-ehdostuksia vähän

Yhteistyön ja verkostojen kehittäminen Lapin liitossa on ensi vuoden tavoitteena tiivistää yhteistyötä hyvinvointialan järjestösektorin kanssa. Järjestöt ovat keskeisiä toimijoita kansalaisten hyvinvoinnin edistämisessä ja turvaamisessa. Järjestöjen kautta myös maakunnalliseen kehittämiseen saadaan kansalaisten ääni kuuluviin ja sitä kautta voidaan myös maakunnallisessa ohjelmatyössä osallisuutta lisätä.

Miten maakunta edistää liikunnallista elämäntapaa Ohjelmatyö: - Teema on nostettu selkeänä tavoitteena maakunnallisiin ohjelmiin Rahoitus: Urheiluopiston kehittämistä on hanketyöllä tuettu LAPPSET:n tuotekehityshanke on myös saanut EU-rahoitusta. Tutkimushanke on luonut pohjaa lasten ja vanhusten liikuntapuistoihin Lappi Areena-suurin EU-rahoituksella toteutettu hanke Matkailualueiden liikuntareitistöt

25-64-vuotiaat, jotka eivät paljonkaan liiku tai rasita itseään ruumiillisesti vapaa-aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä. 29 % Sotkanetin mukaan kasvanut viime vuosina

Etäjumppaa Kolarissa Fysioterapeutti ohjaa kirkolta Kuva: Rainer Vuontisjärvi

Jumppaajat Kurtakon koululla: ”On tämä mahottoman hyvä homma Jumppaajat Kurtakon koululla: ”On tämä mahottoman hyvä homma. Meillä porukka vain lissäintyy.” Kuva Anri Marjamaa