Nuorten yhteiskuntatakuun tehostaminen – työryhmän ehdotukset Ohjaus ja nuorten yhteiskuntatakuu – Yhteinen vastuumme, Jyväskylä/Aalto-sali Koulutuspäällikkö Marja Pudas Materiaalikoonnos: TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto

Takuun taustoja • perusasteen varassa olevaa alle 30-vuotiasta. • työtöntä alle 30-vuotiasta, joista lähes :lla ammatillisesti suuntautunut tutkinto. • alle 30-vuotiasta työn ja koulutuksen ulkopuolella pelkällä perusopetuspohjalla.  Nuorten syrjäytymisen kustannukset yhteiskunnalle 300 miljoonaa euroa vuositasolla.

”Suomen malli” PUBLIC-PRIVATE-PEOPLE-PARTNERSHIP Nuorten yhteiskuntatakuu tulee perustumaan •viranomaisten •elinkeinoelämän •järjestöjen yhteistyöhön, jossa •nuoret itse ovat aktiivisia toimijoita ja oman tulevaisuutensa tekijöitä.  Tarvitaan ennakkoluulottomia toimintatapamuutoksia.

Nuorten yhteiskuntatakuu Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. 2.Jokaiselle peruskoulun päättäneelle taataan koulutuspaikka lukioissa, ammatillisissa oppilaitoksissa, oppisopimuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin.

Nuorten oma ääni työryhmän työssä •Työryhmä kuuli nuoria –sivuilla toteutetun ”Nuorten ääni kuuluviin” –verkkokyselyn kautta. Kyselyssä nuorta toi esiin oman näkemyksensä saamastaan ja tarvitsemastaan tuesta koulutus- ja työelämäsiirtymissä. Havaintoja kyselystä:  Oppisopimus ja työssä oppiminen näyttäisivät olevan suosituimmat väylät ammattitaidon hankkimiseen työttömien kohdalla. Joka toinen olisi ollut valmis kouluttautumaan tätä reittiä.  Ammatin ja koulutuksen valinnassa nuoret toivovat lisää tukea esim työnantajilta, TE-toimistojen koulutusneuvonnasta ja ammatinvalinnanohjauksesta sekä työpajoista.  Työttömistä 35 % koki esteitä koulutuksen aloittamiselle. Keskeisin syy oli opintorahan riittävyys ja haluttomuus ottaa opintolainaa.  Keskeisimpiä työhön tai harjoitteluun menoon esteitä olivat paikkojen puute tai se, ettei niitä ole saatu. Ongelmia koetaan sitä vähemmän, mitä pidemmälle on kouluttauduttu. Pelkän peruskoulun varassa olevista nuorista joka viides kokee myös terveydentilaansa liittyvän esteitä.  Työkokemuksen hankinnassa oltiin yleisesti valmiita panostamaan työnhakuun. Myös palkkatuettu työ koettiin hyväksi vaihtoehdoksi.

Koulutustakuu

Koulutustakuu toteutetaan osana yhteiskuntatakuuta vuoden 2013 alusta lähtien niin, että jokaiselle peruskoulun päättäneelle taataan jatkomahdollisuus lukiossa, ammatillisessa koulutuksessa, oppisopimuskoulutuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin. •Koulutustakuu määritellään koskemaan nuoria, jotka ovat saman vuoden aikana päättäneet perusopetuksen. •Koulutustakuu koskee vuoden 2013 alun jälkeen perusasteen päättäviä. •Koulutustakuu toteutetaan luomalla kaikille perusasteen päättäville tosiasialliset mahdollisuudet siirtyä välittömästi jatkokoulutukseen. Jatkossakin kaikkien nuorten on haettava koulutukseen osana normaalivalintoja. •Lisäksi työryhmä esittää väliaikaisen nuorten aikuisten osaamisohjelman luomista niille alle 30-vuotiaille, joilla ei ole perusopetuksen jälkeistä tutkintoa. Ohjelma toteutettaisiin vuosina

Perusopetuksesta toiselle asteelle johtava nivelvaihe •Ammatillista koulutusta lisätään niillä alueilla, joilla sitä nuorisoikäluokkaan nähden on muita vähemmän. •Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijaksi ottamisen kriteereitä muutetaan siten, että perusasteen päättäneet, vailla toisen asteen tutkintoa olevat voidaan valita ensin toisen asteen opiskelijavalinnassa. •Tutkinnon osaan tähtäävän oppisopimuksen hinnan määräytymisperustetta muutetaan. Korotetaan työnantajille maksettavaa koulutuskorvausta 800 euroon kuukaudessa. •Tuetaan maahanmuuttajanuorten opiskeluvalmiuksien ja kielitaidon parantamista lisäämällä tähän suunnattua koulutusta kansanopistoissa ja kansalaisopistoissa.

Nuorten aikuisten osaamisohjelma

Vahvistetaan TE-hallinnon uraohjausta Nuorten ääni -kyselyssä tuli selkeästi esille nuorten halu saada lisää uraohjausta. Työryhmä haluaa ehdotuksissaan lisätä ja kehittää sekä henkilökohtaista että verkon kautta tapahtuvaa ohjausta. •Vahvistetaan ammatinvalinta- ja uraohjausta TE-toimistoissa.  Lisäresursseista osa kohdennetaan korkeasti koulutettujen palveluihin, maahanmuuttajien, vajaakuntoisten palveluihin sekä verkko- ja puhelinpalveluihin. •Lisätään ohjaavaa koulutusta ensimmäistä tai uutta uraa etsiville nuorille. •Lisätään maahanmuuttajanuorille työvoimapoliittista koulutusta, joka sisältää opiskeluvalmiuksia sekä kielitaitoa tukevaa koulutusta. •Työllistymissuunnitelman merkitystä korostetaan. Koulutukseenhaun velvoittavuutta työmarkkinatuen ehtona lievennetään. Velvoite hakea keväällä koulutukseen säilyy, mutta hakuvaihtojen määrää vähennetään kolmesta kahteen. Syksyn haun velvoittavuus työmarkkinatuen saannin ehtona tulisi poistaa.

Tuetaan nuoren siirtymistä työelämään •Alennetaan työnantajien kynnystä palkata työkokemusta vailla olevia vastavalmistuneita nuoria vakinaistamalla Sanssi-kortti.  Palkkatuen käyttöön liittyvää työnantajien hallinnollista taakkaa kevennetään. •Edistetään nuorten työmarkkinoille sijoittumista työhönvalmennuksella, joka tukee sekä nuorta että työnantajaa.  Työhönvalmentajat edistävät niiden nuorten sijoittumista työelämään, joilla on vaikeuksia itsenäisesti löytää työpaikka ja/tai jotka tarvitsevat apua työpaikalla työsuhteen alussa (esim. vammaiset ja muut vajaakuntoiset). •Työharjoittelun tulee olla vahvasti urasuunnittelua tukeva  Tutkinnon suorittaneen, vastavalmistuneen nuoren työllistymiskynnystä ei alenneta työharjoitteluilla, vaan palkkatuella.  Työharjoittelun enimmäiskestoa työpajoilla saman työnantajan palveluksessa tulee joustavoittaa.

Tuetaan nuoren yrittäjyyttä palkkatyön vaihtoehtona Nuorten ääni -kyselyssä 45 % vastaajista kertoi harkinneensa yrittäjyyttä työllistymisensä vaihtoehdoksi. Nuoret eivät kokeneet saaneensa TE-toimistoista tukea yrittäjyyteen ja odottivat TE-toimistojen roolin vahvistustuvan neuvonnassa. Työryhmän keskeiset yrittäjyyttä koskevat ehdotukset: •Tuetaan ja kehitetään uusia yrittämisen ja yrittäjyyden edistämisen muotoja koulutuksen, neuvonnan ja starttirahan avulla  osuuskunta  tiimi  mentorointi •Yrittäjyyskoulutusta työvoimakoulutuksena lisätään ja yrittäjyyskoulutuksen toteutustapaa kehitetään nuorille sopivaksi.

Syrjäytymisuhan alaiset nuoret •Kunnille säädetään vastuu perusopetuksen päättävien nuorten ohjauksesta. •Perusopetuksen jälkeiseen nivelvaiheeseen liittyvän tiedon käytöstä säädetään lailla. •Etsivä nuorisotyö laajennetaan koko maahan. Työpajatoimintaa laajennetaan, laatua ja toimintatapoja kehitetään. •ELY-keskuksille vastuu ohjaus- ja palveluverkostojen kehittämisestä ja koordinoinnista. •Selvitetään mahdollisuutta tarkentaa Kelan ammatillisen kuntoutuksen myöntämisperusteita, jotta ammatillista kuntoutusta voidaan myöntää elämäntilannelähtöisesti.

Edellytyksiä takuun täysimääräiselle toimeenpanolle Jatkotyössä tarkastellaan nuorten palvelujärjestelmän toimivuutta. Uusia toimintamalleja haetaan työnantajien, työmarkkinajärjestöjen, kansalaisyhteiskunnan toimijoiden sekä nuorten kanssa. Käsiteltäviä teemoja ovat mm: •ohjaus- ja neuvontapalvelut kaikilla koulutusasteilla, TE-toimistoissa sekä muiden toimijoiden palveluissa •opetuksen tuki sekä oppilas- ja opiskelijahuolto oppilaitoksissa •oppisopimuskoulutuksen ja työssä oppimisen lisääminen •taloudelliset kannusteet nuorelle koulutukseen ja aktiivitoimiin osallistumiseen •kuntoutuspalvelut ja työllistyminen.

Vastauksista esiin nousevia teemoja: Miksikä valmistun? Saanko alan töitä? Jaksanko? Kestänkö? Saanko mitään töitä? Jämäh- dänkö? Osaanko hommani? Taloudell. pärjääminen? Muutto? Oma elämä/ perhe? Työkoke- musta? orjatyö Saanko opiskelu- paikan? Positiivi- nen odotus Hyvät työllisyys- näkymät Ura- kehitys yrittäjyys Kansain- välistyminen Sovellunko? Merkityk. sellinen työ Työelämän vauhti??? Työsuh- teen kesto? Valmistun haluamaani ammattiin Opiskelu >Työ >ElämäUranvalinta >