Nuorten yhteiskuntatakuu maaseudun näkökulmasta

Esitys aiheesta: "Nuorten yhteiskuntatakuu maaseudun näkökulmasta"— Esityksen transkriptio:

1 Nuorten yhteiskuntatakuu maaseudun näkökulmasta
Heinola Nuorten yhteiskuntatakuu maaseudun näkökulmasta Neuvotteleva virkamies Liisa Winqvist, TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto,

2 Paikallista työtä tehtävä takuun toteutumiseksi!
astui voimaan nuorisolain täydennys, jonka mukaan kunnissa tulee olla paikallisten viranomaisten yhteistyön suunnittelua ja toimeenpanoa varten ohjaus- ja palveluverkosto, johon osallistuvat kaikki ko alueella nuorille palveluja tarjoavat toimijat. Verkostossa on oltava edustus opetus-, sosiaali-, terveys- ja nuorisotoimesta, työ- ja elinkeinohallinnosta ja poliisihallinnosta. Pienet kunnat voivat koota myös yhteisiä verkostoja. Nuorten ohjaus- ja palveluverkoston tehtävänä on: koota tietoja nuorten kasvu- ja elinoloista sekä arvioida niiden pohjalta nuorten tilannetta paikallisen päätöksenteon ja suunnitelmien tueksi; edistää nuorille suunnattujen palvelujen yhteensovittamista ja vaikuttavuutta tavoitteena palvelujen riittävyys, laadukkuus ja saavutettavuus; suunnitella ja tehostaa yhteisiä menettelytapoja nuorten palveluihin ohjautumiseksi ja tarvittaessa palvelusta toiseen siirtymiseksi, edistää nuorten palveluiden järjestämiseen liittyvän tietojen vaihdon sujuvuutta suunnittelemalla yhteisiä menettelytapoja viranomaisten kesken. -> On tärkeää, että paikallisessa kunnan em nuorten verkostossa selvitetään haja-asutusalueilla asuvien nuorten mahdollisuuksia päästä perusopetuksen jälkeen jatkamaan toisen asteen koulutukseen: selvitettävä kunnan nuorten tilanne ja tarpeet, mm julkinen liikenne, oppilaitokset ja asuntolat sekä nuorten tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut, etsivä nuorisotyö, terveys – ovatko palvelut saavutettavissa kaikille? Mitä meillä tarvitaan? -> Nuoret mukaan osallistumaan palvelutarpeiden selvittelyyn ja suunnitteluun!

3 Uuden nuorten yhteiskuntatakuun taustoja – valtakunnallinen näkökulma
perusasteen varassa olevaa alle 30-vuotiasta. työtöntä alle 30-vuotiasta, joista lähes :lla ammatillisesti suuntautunut tutkinto. alle 30-vuotiasta työn ja koulutuksen ulkopuolella pelkällä perusopetuspohjalla. Nuorten syrjäytymisen kustannukset yhteiskunnalle miljoonaa euroa vuositasolla. Pohdittavaksi: Kustannukset omalla alueella/kunnassa?

4 Nuorten yhteiskuntatakuu TE-hallinnossa
Ollut voimassa TE-hallinnossa vuodesta Uudistettu ohje (TEM/1778/ /2010) Tavoitteet: - tehostaa palveluprosessia ja ehkäisee työttömyyden pitkittymistä - edistää koulutukseen ja työmarkkinoille sijoittumista ja kestävien ratkaisujen aikaansaamista - tunnistaa syrjäytymisvaaraan liittyviä tekijöitä ja edistää yhteistyössä varhaista puuttumista. Keskeinen sisältö: TE-toimisto laatii yhdessä työttömänä työnhakijana olevan nuoren kanssa työllistymissuunnitelman 2 viikon aikana työnhaun alkamisesta. Nopeutettiin alkaen lakimuutosten yhteydessä. Suunnitelmaan kirjataan ne yhdessä harkitut ja sovitut tavoitteet, palvelut ja toimenpiteet, jotka tukevat nuoren työnhakua ja edistävät hänen sijoittumistaan työhön tai koulutukseen. Jokaiselle alle 25-vuotiaalle työttömälle työnhakijalle on laadittava ennen 3 kk työttömyyttä - työllistymissuunnitelma, joka jo sisältää tarjottavia toimenpiteitä/palveluja, - kotoutumissuunnitelma (kotoutumislain piirissä oleville maahanmuuttajanuorille) tai - aktivointisuunnitelma (laki kuntouttavasta työtoiminnasta). Näissä suunnitelmassa sovitaan nuoren palvelutarvetta vastaavasta toimenpiteen toteuttamisesta. Toimenpide voi olla: työnhakuvalmennus, valmentava tai ammatillinen työvoimakoulutus, työkokeilu, työharjoittelu, työelämävalmennus, palkkatuettu työ tai starttiraha.

5 Nuorten työttömien virta yli 3 kuukauden työttömyyteen alle 24-vuotiailla ja –vuotiailla ELY-keskuksittain vuonna 2011 ELY-keskus Nuoret alle 25v Nuoret 25-29v. Ylittää 3kk:n Virta yli 3kk Ylittää 3kk:n Virta yli 3kk työttömyyden työttömyyteen, % työttömyyden työttömyyteen, % KOKO MAA 34 394 16,4 ka 32 220 29,0 ka UUSIMAA 5 334 12,6 7 459 32,8 VARSINAIS-SUOMI 3 066 16,3 2 922 25,5 SATAKUNTA 1 644 19,3 1 348 30,0 HÄME 2 512 15,4 2 200 28,5 PIRKANMAA 3 871 20,6 3 531 35,2 KAAKKOIS-SUOMI 3 014 23,7 2 097 32,7 ETELÄ-SAVO , ,6 POHJOIS-SAVO 1 772 15,7 1 614 28,7 POHJOIS-KARJALA 1 116 11,9 1 230 27,7 KESKI-SUOMI 2 644 19,2 2 009 29,1 ETELÄ-POHJANMAA 1 048 13, ,2 POHJANMAA 1 105 13,6 1 007 23,5 POHJOIS-POHJANMAA 3 847 19,3 3 079 27,7 KAINUU , ,2 LAPPI 1 804 15,4 1 442 22,4 AHVENANMAA , ,3

6 Nuorten yhteiskuntatakuu –työryhmä
Hallitusohjelma kesäkuussa 2011: kirjattu nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen nuorten työllisyyden edistämiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Hallituksen kärkihankkeita. Hallitus varasi lisäksi 60 miljoonan euron vuotuisen määrärahan takuun toimeenpanoon 2013 alkaen. Työryhmä asetettiin syyskuussa Puh.joht. Tuija Oivo, ylijohtaja, työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) Sihteeristö: Liisa Winqvist (TEM), Jaana Wallden (OKM), Ville Heinonen (OKM) -> Elise Virnes Työryhmän jäsenet Kirsi Kangaspunta (johtaja, Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto, OKM)-> Mika Tammilehto Georg Henrik Wrede (johtaja, Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan osasto OKM) Janne Torvinen (ylitarkastaja, puolustusministeriö) Kristina Stenman (maahanmuuttojohtaja, sisäasiainministeriö) ->TEM Kari Ilmonen (johtaja, Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osasto, STM) Teija Felt (työmarkkinaneuvos, Työllisyys-, ja yrittäjyysosasto,TEM) Juha Majanen (neuvotteleva virkamies, budjettiosasto, valtiovarainministeriö) Heikki Taulu (työvoimapoliittinen asiamies, Akava ry) Hanna-Mari Manninen (puheenjohtaja, Allianssi ry) Mikko Räsänen (asiantuntija, Elinkeinoelämän keskusliitto) Saana Siekkinen (koulutus- ja työvoima-asioiden päällikkö, SAK) Ulla Hyvönen (opiskelija- ja nuorisotoiminnan asiantuntija, STTK) Maarit Kallio-Savela (erityisasiantuntija, Suomen Kuntaliitto) Erja Lindberg (erityisasiantuntija, Suomen Kuntaliitto) Rauno Vanhanen (johtaja, Suomen Yrittäjät ry) Heidi Giss (lakimies, KELA)

7 Nuorten yhteiskuntatakuu –työryhmän työstä
Nuorten yhteiskuntatakuu –työryhmä eteni toimintasuunnitelman mukaisesti siten, että lainsäädäntöön ja budjettiin vaikuttavat selvitykset ja laskelmat saatiin ehdotusten osalta valmiiksi ja esiteltiin Samalla ilmestyi ensimmäinen raportti. Ryhmän työn edistämiseksi on tehty kolme kyselyä: nuorille mol.fi –sivujen kautta, saatiin yli vastausta TE-toimistoille toimipaikkakohtaisesti nuorten palveluista, 107 vastausta (kaikki tstot) Työvoiman palvelukeskuksille (TYP), saatiin 40 vastausta (=kaikki) Hyödynnetään kuulemisia, tutkimuksia, tilastoja, aineistoja yms.: maahanmuuttajat läpileikaten mukana kaikessa käsittelyssä, myös erill. tilastot nuorten työmarkkinatuesta ja koulutukseenhausta valmistui tutkimus (Aho et al.) palkkatuesta vastavalmistuneen nuoren palkkaukseen (Sanssi-kortti) arviointitutkimus, tiedot saatu työryhmälle, tutkimus valmistui kesäkuussa lukuisat muut hankkeet vaikuttavat myös nuorten palveluihin mittarit takuun onnistumiselle mietitään uudelleen. Ennen ehdotuksia ja raporttia kuultiin 54 asiantuntijaesitystä ja pidettiin tutkijailta. -> Työryhmä jatkaa koko hallituskauden ajan.

8 Nuorten oma ääni työryhmän työssä
Työryhmä kuuli nuoria –sivuilla toteutetun ”Nuorten ääni kuuluviin” –verkkokyselyn kautta. Kyselyssä nuorta toi esiin oman näkemyksensä saamastaan ja tarvitsemastaan tuesta koulutus- ja työelämäsiirtymissä. Havaintoja kyselystä: Oppisopimus ja työssä oppiminen näyttäisivät olevan suosituimmat väylät ammattitaidon hankkimiseen työttömien kohdalla. Joka toinen olisi ollut valmis kouluttautumaan tätä reittiä. Ammatin ja koulutuksen valinnassa nuoret toivovat lisää tukea esim työnantajilta, TE-toimistojen koulutusneuvonnasta ja ammatinvalinnanohjauksesta sekä työpajoista. Työttömistä 35 % koki esteitä koulutuksen aloittamiselle. Keskeisin syy oli opintorahan riittävyys ja haluttomuus ottaa opintolainaa. Keskeisimpiä työhön tai harjoitteluun menoon esteitä olivat paikkojen puute tai se, ettei niitä ole saatu. Ongelmia koetaan sitä vähemmän, mitä pidemmälle on kouluttauduttu. Pelkän peruskoulun varassa olevista nuorista joka viides kokee myös terveydentilaansa liittyvän esteitä. Työkokemuksen hankinnassa oltiin yleisesti valmiita panostamaan työnhakuun. Myös palkkatuettu työ koettiin hyväksi vaihtoehdoksi.

9 PUBLIC-PRIVATE-PEOPLE-PARTNERSHIP
”Suomen malli” PUBLIC-PRIVATE-PEOPLE-PARTNERSHIP Nuorten yhteiskuntatakuu tulee perustumaan viranomaisten elinkeinoelämän järjestöjen yhteistyöhön, jossa nuoret itse ovat aktiivisia toimijoita ja oman tulevaisuutensa tekijöitä. Tarvitaan ennakkoluulottomia toimintatapamuutoksia.

10 Nuorten yhteiskuntatakuu 2013
Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Jokaiselle peruskoulun päättäneelle taataan koulutuspaikka lukioissa, ammatillisissa oppilaitoksissa, oppisopimuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin.

11 Koulutustakuu Tavoite: KAIKILLE PERUSASTEEN PÄÄTTÄVILLE KOULUTUSPAIKKA
Perusasteen päättävät n Jatkaa samana vuonna tutkintoon johtavassa koulutuksessa n Ei jatka samana vuonna tutkintoon johtavassa koulutuksessa n Tavoite: KAIKILLE PERUSASTEEN PÄÄTTÄVILLE KOULUTUSPAIKKA Kouluttamattomille nuorille suunnattujen opiskelupaikkojen lisäys, ammatillisen peruskoulutuksen oppilaaksi ottamisen kriteereiden uusiminen (etusija) ja koulutuspaikkojen uudelleen kohdentaminen

12 Koulutustakuu Työryhmän ehdotus Toteutustilanne nyt
Koulutustakuu toteutetaan osana yhteiskuntatakuuta vuoden 2013 alusta lähtien niin, että jokaiselle peruskoulun päättäneelle taataan jatkomahdollisuus lukiossa, ammatillisessa koulutuksessa, oppisopimuskoulutuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin. Toteutustilanne nyt Koulutustakuu määritellään koskemaan nuoria, jotka ovat saman vuoden aikana päättäneet perusopetuksen. OKM. Sovittu. Koulutustakuu koskee vuoden 2013 alun jälkeen perusasteen päättäviä. OKM. Periaate sovittu, mutta ensisijaisuus voitaneen ottaa käyttöön vasta syksyllä 2013. Koulutustakuu toteutetaan luomalla kaikille perusasteen päättäville tosiasialliset mahdollisuudet siirtyä välittömästi jatkokoulutukseen. Jatkossakin kaikkien nuorten on haettava koulutukseen osana normaalivalintoja. OKM. Valmistelu menossa. Lisäksi työryhmä esitti väliaikaisen nuorten aikuisten osaamisohjelman luomista niille alle 30-vuotiaille, joilla ei ole perusopetuksen jälkeistä tutkintoa. Ohjelma toteutetaan vuosina OKM. VN: 2013 kohdennetaan 27 milj euroa ja vuosina 2014– milj euroa toimenpiteisiin, joilla ohjataan ilman koulutusta olevia alle 30-vuotiaita nuoria ammatillisen tutkinnon suorittamiseen. OKM: verkkokysely koulutukseen osallistumisen esteistä ja odotuksista, kirje koulutuksen järjestäjille syksyllä.

13 Yhteiskuntatakuun täydennys: Nuorten aikuisten osaamisohjelma
20-29 –vuotiaat vailla perusasteen jälkeistä koulutusta n Vuosittain n aloit-tajaa nuorten ammatil-lisessa peruskoulutuk-sessa koulutusjärjes-telmän tehostamisesta vapautuvat paikat Vuosittain n aloittajaa oppilaitosmuotoisessa ammatti- ja erikoisammatti-tutkintoon valmistavassa koulutuksessa Vuosittain n aloittajaa oppisopimus-muotoisessa ammatti- ja erikoisammattitutkintoon valmistavassa koulutuksessa Kaudella yhteensä n aloittajaa Janne Metsämäki

14 Perusopetuksesta toiselle asteelle johtava nivelvaihe
Työryhmän ehdotus Toteutustilanne nyt Ammatillista koulutusta lisätään niillä alueilla, joilla sitä nuorisoikäluokkaan nähden on muita vähemmän OKM: toukokuussa kirje opl:lle aloituspaikkojen hakemiseksi -> paikkojen kohdennus kesällä. Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijaksi ottamisen kriteereitä muutetaan siten, että perusasteen päättäneet, vailla toisen asteen tutkintoa olevat voidaan valita ensin toisen asteen opiskelijavalinnassa. OKM: Hallituksen esitys, uusittu OKM:n asetus opiskelijaksi ottamisen perusteista kesällä > ensisijaisuus voitaneen ottaa käyttöön syksyllä 2013. Tutkinnon osaan tähtäävän oppisopimuksen hinnan määräytymisperustetta muutetaan. Korotetaan työnantajille maksettavaa koulutuskorvausta 800 euroon kuukaudessa. OKM: Ei edellytä lainsäädäntömuutoksia. Voidaan suorittaa oppisopimuskoulutuksen ja tutkinnon osia, joista maksetaan samantasoista korvausta kuin koko tutkinnon suorittamisesta. Valmistelu jatkuu. Tuetaan maahanmuuttajanuorten opiskeluvalmiuksien ja kielitaidon parantamista lisäämällä tähän suunnattua koulutusta kansanopistoissa ja kansalaisopistoissa. OKM: jo vuonna 2012 hakuun 2 milj euroa. Ollut haettavana keväällä, paljon hakemuksia. Syksyn kokemusten perusteella täsmennetään vuodeksi OPH: opintoseteliavustuksia.

15

16 Vahvistetaan TE-hallinnon uraohjausta
Nuorten ääni -kyselyssä tuli selkeästi esille nuorten halu saada lisää uraohjausta. Työryhmä haluaa ehdotuksissaan lisätä ja kehittää sekä henkilökohtaista että verkon kautta tapahtuvaa ohjausta. Työryhmän ehdotus Toteutustilanne nyt Vahvistetaan ammatinvalinta- ja uraohjausta TE-toimistoissa. Lisäresursseista osa kohdennetaan korkeasti koulutettujen palveluihin, maahanmuuttajien, vajaakuntoisten palveluihin sekä verkko- ja puhelinpalveluihin. Jo toiminnassa: Koulutusneuvontaa ja uraohjausta valtakunnallisena puhelin- ja verkkopalveluna: SOME: Henkilökohtaisemmissa kysymyksissä kannattaa ottaa yhteyttä sähköpostitse: Koulutusneuvontaa puhelimitse numerosta , ma–pe 9–16 TEM: 2013 alusta 60 henkilötyövuotta lisää uraohjaukseen - > ehdotuksia pyydetty ELY-keskuksilta tulosneuvottelujen yhteydessä

17 Tuetaan nuoren siirtymistä työelämään
Työryhmän ehdotus Toteutustilanne nyt Alennetaan työnantajien kynnystä palkata työkokemusta vailla olevia vastavalmistuneita nuoria vakinaistamalla Sanssi-kortti. Palkkatuen käyttöön liittyvää työnantajien hallinnollista taakkaa kevennetään. TEM: Linjaus tehty, sisältyy talousarvioon vuodelle 2013. Laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta (JTYPL) nyt lausuntokierroksella. Eduskunnalle syyskuussa. Myös toimintamallin kehittämistyötä. Edistetään nuorten työmarkkinoille sijoittumista työhönvalmennuksella, joka tukee sekä nuorta että työnantajaa. Työhönvalmentajat edistävät niiden nuorten sijoittumista työelämään, joilla on vaikeuksia itsenäisesti löytää työ- paikka ja/tai jotka tarvitsevat apua työpaikalla työsuhteen alussa (esim. vammaiset ja muut vajaakuntoiset). JTYPL:ssä ohjaavan koulutuksen tilalla kolme valmennusta, joista yksi työhönvalmennus. Työharjoittelun tulee olla vahvasti urasuunnittelua tukevaa. Tutkinnon suorittaneen, vastavalmistuneen nuoren työllistymiskynnystä ei alenneta työharjoitteluilla, vaan palkkatuella. Työharjoittelun enimmäiskestoa työpajoilla saman työnantajan palveluksessa tulee joustavoittaa. JTYP:ssä nimellä työkokeilu. JTYPL: jos työnantaja kunta, 12 kk, joskin samoissa tehtävissä 6 kk Lisätään ammatillista työvoimakoulutusta nuorille lisä- ja täydennyskoulutuksien sekä lupakoulutuksien jne. osalta. Kustannukset: 4 M €, volyymi: 1 460 nuorta/3 kk

18 Tuetaan nuoren yrittäjyyttä palkkatyön vaihtoehtona
Nuorten ääni -kyselyssä 45 % vastaajista kertoi harkinneensa yrittäjyyttä työllistymisensä vaihtoehdoksi. Nuoret eivät kokeneet saaneensa TE-toimistoista tukea yrittäjyyteen ja odottivat TE-toimistojen roolin vahvistustuvan neuvonnassa. Työryhmän ehdotus Toteutustilanne nyt Tuetaan ja kehitetään uusia yrittämisen ja yrittäjyyden edistämisen muotoja koulutuksen, neuvonnan ja starttirahan avulla osuuskunta tiimi mentorointi TEM. Suunnitelma etenemisestä valmistui kesäkuussa. Yrittäjyyskoulutusta työvoimakoulutuksena lisätään ja yrittäjyyskoulutuksen toteutustapaa kehitetään nuorille sopivaksi. TEM. Valmistelu menossa.

19 Syrjäytymisuhan alaiset nuoret
Työryhmän ehdotus Toteutustilanne nyt Kunnille säädetään vastuu perusopetuksen päättävien nuorten ohjauksesta. OKM ja Kuntaliitto: Käsittely meneillään, etenemissuunnitelma syyskuussa . Perusopetuksen jälkeiseen nivelvaiheeseen liittyvän tiedon käytöstä säädetään lailla. Valmistelu meneillään. Etsivä nuorisotyö laajennetaan koko maahan. Työpajatoimintaa laajennetaan, laatua ja toimintatapoja kehitetään Haku ollut. Päätökset kesällä. ELY-keskuksille vastuu ohjaus- ja palveluverkostojen kehittämisestä ja koordinoinnista. Tulossopimuksiin vuodelle 2013. Selvitetään mahdollisuutta tarkentaa Kelan ammatillisen kuntoutuksen myöntämisperusteita, jotta ammatillista kuntoutusta voidaan myöntää elämäntilannelähtöisesti. Käsittely vasta alkamassa, jäänee myöhemmin toteutettavaksi.

20 Edellytyksiä takuun täysimääräiselle toimeenpanolle
Jatkotyössä tarkastellaan nuorten palvelujärjestelmän toimivuutta. Uusia toimintamalleja haetaan työnantajien, työmarkkinajärjestöjen, kansalaisyhteiskunnan toimijoiden sekä nuorten kanssa. Käsiteltäviä teemoja ovat mm: ohjaus- ja neuvontapalvelut kaikilla koulutusasteilla, TE-toimistoissa sekä muiden toimijoiden palveluissa opetuksen tuki sekä oppilas- ja opiskelijahuolto oppilaitoksissa oppisopimuskoulutuksen ja työssä oppimisen lisääminen taloudelliset kannusteet nuorelle koulutukseen ja aktiivitoimiin osallistumiseen kuntoutuspalvelut ja työllistyminen. Hallituksen periaatepäätös : Nuorten yhteiskuntatakuun jatkovalmistelussa kiinnitetään erityistä huomiota kaikkein syrjäytyneimpiin tai syrjäytymisuhan alaisiin nuorisoryhmiin ja arvioidaan nykyisten koulutus– ja aktiivitoimien soveltuvuus heidän tarpeisiinsa nähden (TEM, STM, OKM, työmarkkina-järjestöt, Kuntaliitto).

21 VALTIONEUVOSTON KANNANOTOT
VALTIONEUVOSTON RAKENNEPOLIITTINEN KANNANOTTO ”Kasvua, työllisyyttä ja hyvinvointia” Työvoiman tarjonnan lisäämisessä – erityisesti työvoimapalvelujen kehittämisen alueella - hallituksen painopisteenä ovat nuoret, pitkäaikaistyöttömät, maahanmuuttajat, osatyökykyiset ja ikääntyneet työntekijät. Ammatillisen lisäkoulutuksen tarjontaa lisätään noin aloittajalla, ja oppisopimuskoulutuksena suoritettavan ammatillisen lisäkoulutuksen tarjontaa aloittajalla. Opiskelupaikkoja kohdennetaan niille, joilla ei ole ammatillisesti suuntautunutta tutkintoa tai opiskeluoikeutta. Työuran pidentämiseen tähdätään kehittämällä koko koulutusjärjestelmää, erityisesti opiskelijavalintaa ja opintotukea. Valtioneuvoston tiedote : Hallitus on sopinut valtiontalouden kehyksistä vuosille 2013–2016 sekä vuoden 2012 lisäbudjetista: ”Yhteiskuntatakuulla torjutaan nuorisotyöttömyyttä - työnteon kannustinloukkuja puretaan”: Erityisesti hallitus painottaa nuorille suunnattujen toimenpiteiden tärkeyttä. Nuorissa on laskennallisesti suurin potentiaali työurien pidentämiseksi. Nuorten auttaminen koulutuksen ja oppisopimusten kautta kiinni työelämään on sekä kansantaloudellisesti että inhimillisesti yhteiskunnan arvokkaimpia tehtäviä. Poikkihallinnollinen nuorten yhteiskuntatakuu toteutetaan täysimääräisesti vuodesta 2013 alkaen. Tulevalla kehyskaudella 60 miljoonan euron vuosittaisesta lisäyksestä puolet kohdistuu työ- ja elinkeinoministeriön ja puolet opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle. Peruskoulun päättäneille nuorille luodaan koulutustakuu. Nuorten yhteiskuntatakuun lisäksi vuonna 2013 kohdennetaan 27 miljoonaa euroa ja vuosina 2014– miljoonaa euroa toimenpiteisiin, joilla ohjataan ilman koulutusta olevia alle 30-vuotiaita nuoria ammatillisen tutkinnon suorittamiseen. Nuorten työpajatoimintaan ja etsivään nuorisotyöhön esitetään tasokorotusta Esitetään työllistämis-, koulutus- ja erityistoiminen määrärahaan lisäystä. Samoin ammatillisen lisäkoulutuksen opiskelupaikkojen määrärahoihin ehdotetaan korotusta.”

22 Hallituksen periaatepäätös 31.5.2012
Hallitus teki periaatepäätöksen työmarkkinoiden toimivuuden ja työvoiman tarjonnan turvaamisesta: nuorten työmarkkinoille sijoittuminen ja syrjäytymisen ehkäisy on keskeinen asia. Vuonna 2013 toteuttava nuorten yhteiskuntatakuu toteuttaa toimia. toimeenpannaan nuorten aikuisten osaamisohjelma, tavoitteena mahdollistaa alle 30-vuotiaiden vailla toisen asteen tutkintoa olevien kouluttautuminen joko oppilaitosmuotoisessa koulutuksessa tai oppisopimuskoulutuksessa nuorten kokonaisopintoaikoja lyhennetään mm. nopeuttamalla perusasteen jälkeistä siirtymistä toiselle asteelle ja toiselta asteelta korkea-asteelle sekä vähentämällä keskeyttämistä koko koulutusjärjestelmässä ammatillisesti suuntautuneen koulutuksen tarjontaa kohdennetaan alueellisen ja työmarkkinoiden tarpeen mukaan terveysongelmiin on saatavissa nykyistä tehokkaammin apua. Erityistä huomiota kiinnitetään nuorten mielenterveys- ja päihdeongelmien ehkäisyyn, hyvään hoitoon ja kuntoutukseen sekä työtapoihin ja työergonomiaan.

23 Tilanne nyt Ehdotetut toimet taulukoitu, vastuutettu ja aikataulutettu. Tulostavoiteohjeet lähetetty ELY-keskuksille vuodelle 2013, sopimukset loppusyksyllä. Lisäksi: Tutkimuksia, viestintää, markkinointikampanjoita, messuja, Some-pilotointia, aluetilaisuuksia ja hyvien käytäntöjen käsikirja, jota työstää kesän aikana Henna: : Kaivataan hyviä esimerkkejä maaseutunuorten kannalta, esim asuntolatoiminnasta!

24 Syksyn 2012 ajankohtaisasioita nuorten yhteiskuntatakuussa
Nuorten yhteiskuntatakuu (NYT) –työryhmä kokoontuu alkaen 7 kertaa, toimeenpanon valmistelua yms. NYT road show kiertää 15 paikkakunnalla, jokaisessa ministeri (TEM, OKM, STM) mukana, tavoitteena tiedonjako sekä valmistelevan yhteistyön tiivistäminen eri toimijoiden kesken paikallisesti Tehdään valmisteluyhteistyötä ministeriöiden, valtakunnallisten työryhmien ja eri valtakunnallisten toimijoiden kesken ELY-alueilla tehdään alueellista valmisteluyhteistyötä eri toimijoiden kesken, tulostavoiteneuvottelut vuodelle 2013 Kunnissa tehdään yhteistyötä nuorille palveluja tarjoavien kesken JTYP- ja TT -lait eduskunnan käsittelyyn, voimaan tammikuussa 2013 ja talousarvioesitys (TAE) 2013 eduskunnalle 17.9. Indikaattorien valmistelu yhteiskuntatakuun toteutumisen seurantaan Sanssin markkinointikampanjan valmistelu (markkinointi alkaen) Lisäksi: uuden Rakennerahasto -kauden valmistelu

25 NUORTEN YHTEISKUNTATAKUUSEEN LIITTYVÄ KIERTUE SYKSYLLÄ 2012
Lauri Ihalainen Jukka Gustafsson Henna Virkkunen Maria Guzenina- Richardson Paula Risikko (Paavo Arhinmäki) vsi Linden Oulu 24.9 Rovaniemi 18.9 Jyväskylä 1.10 Vaasa 12.10 Joensuu 8.10 Lahti 19.9 Helsinki 17.9 Turku 11.10 Tampere 3.10 Kuopio 21.9 Pori 27.9 Lappeenranta 5.10 Kajaani Mikkeli Seinäjoki

26 Uranvalinta > Opiskelu > Työ > Elämä
Nuorten kysely/Vastauksista esiin nousevia teemoja: Ura-kehitys Hyvät työllisyys- näkymät Valmistun haluamaani ammattiin Merkityk.sellinen työ Kansain-välistyminen Positiivi-nen odotus Yrittäjyys Miksikä valmistun? Työelämän vauhti??? Saanko alan töitä? Saanko opiskelu-paikan? Jaksanko? Kestänkö? Työkoke-musta? Osaanko hommani? Saanko mitään töitä? Työsuh-teen kesto? Taloudell. pärjääminen? Sovellunko? Muutto? Orjatyö Jämäh-dänkö? Oma elämä/ perhe? Uranvalinta > Opiskelu > Työ > Elämä

27 ”Olen huomannut, että minun ja ikäisteni suhtautuminen työelämään on erilaista kuin vanhempien. Toimeentulon lisäksi odotamme työltä kiinnostavuutta, joustavuutta, työntekijän arvostusta ja mahdollisuutta myös vapaa aikaan. Olen myös huomannut, että vaatimukset työnhakijoita kohtaan ovat huimia. Työpaikkailmoituksissa luetellaan kymmeniä asioita: vuosien kokemusta, koulutusta, persoonallisuutta, ainutlaatuisuutta, ahkeruutta, joustavuutta, omistautuneisuutta, kehittymiskykyä jne. jne. joita työnhakijalta odotetaan. Toisaalta työpaikoista ilmoittavat eivät ole velvollisia edes vastaamaan hakemusten lähettäjälle, jos hän ei ole tullut valituksi. Esimerkkejä tästä ristiriidasta ovat myös pätkätyöt, nuorten alipalkkaus ja huonot työolot kesä- ja muissa töissä. Ja ennen kuin työtä on edes saanut, saamme lukea poliitikkojen päätöksiä siitä, kuinka tulemme tekemään työtä vielä kauemmin kuin vanhempamme ovat tehneet. Ilmapiiri yhteiskunnassa on yleisesti nuoria syyllistävä. Aikakauslehdet ja jopa Helsingin sanomat ovat tehneet kuluvan vuoden aikana omiin silmiini tarttuneita juttuja siitä, millainen pullamössösukupolvi oikein on - laiskoja kaikki. Tämä sukupolvi, joka muistaa 90-luvun laman ja vanhempien silloisen ahdistuksen työelämään ja epävarmuuteen liittyen, yrittää nyt saada töitä ja jaksaa taloudellisessa taantumassa, joka tarkoittaa hurjaa kilpailua työpaikoista, ruuan ja asumisen kallista hintaa, työpaikkojen ja nyt opiskelupaikkojen vähentämistä ja keskittämistä ehkä kauas omasta elämänpiiristäsi etelään. Yhtä aikaa tämän selviytymistaistelun kanssa saamme mediasta loputtomia ihanteita, kuvia, joissa on kaikki mitä elämäämme tulisi kuulua. Kun puhutaan kaikista niistä kauheista tosi-tv-ohjelmista, joihin nuoret osallistuvat; kauneusleikkauksista, laulukilpailuista, ei tulla aina ajatelleeksi, että vanhempamme ovat rakentaneet hyvinvointiyhteiskunnan, jonka mukaan hyvään elämään kuuluvat juuri nämä ihanteet, ja ennen kaikkea menestyminen. Ajatukseni tämän päivän nuoresta työnhakijasta onkin seuraava: ”yritä kestää paineet ja syyllistäminen, ehkä joku joskus kertoo, että olet hyvä ihminen.”

28 Kiitos! www.tem.fi/ yhteiskuntatakuu Nuorten yhteskuntatakuun
verkkosivut: yhteiskuntatakuu Kiitos!