ALUEELLISTA DEMOKRATIAA? Lähidemokratian toimintamallit Suomen kunnissa Ritva Pihlaja Lahti 10.10.2012

Selvitystyön tarkoitus oli tuottaa tietoa demokratian sekä kansalaisten osallistumis- ja vaikuttamis- mahdollisuuksien kehittämisestä lainsäädäntötyön pohjaksi, avuksi muuhun valmistelu- ja kehittämistyöhön sekä käytännön toiminnan kehittämiseen kunnissa. Pihlaja 2012

Raportin sisältö OSA I OSA II Johdanto Alueelliset toimielimet Suomessa Kahdeksan esimerkkipaikkakuntaa, yksitoista alueellista toimielintä Havaintoja ja pohdintaa esimerkkien pohjalta Demokratian alueelliset toimintamallit Norjassa, Ruotsissa ja Tanskassa Ehdotukset OSA II 7. Osallistuva budjetointi Pihlaja & Sandberg syksy 2012

Alueelliset toimielimet: monenkirjava joukko 63 alueellista toimielintä 59 kunnassa 23 eri nimikkeellä kaikkialla Suomessa eniten Kainuussa ja Lapissa kaikenkokoisissa kunnissa Pihlaja 2012

Suurin osa toimielimistä on keskustelufoorumeita informaation jakamista, keskustelua, aloitteita, esityksiä, lausuntoja näistä vajaalla puolella on taloudellista päätösvaltaa, pääasiassa kylätoiminta-avustuksista 10 %:lla päätös- ja toimivaltaa em.tehtävien lisäksi kunnan myöntämää päätös- ja toimivaltaa taloudellinen päätösvalta mittavampaa ja monialaisempaa Pihlaja 2012

Kahdeksan esimerkkipaikkakuntaa, yksitoista alueellista toimielintä Asukkaita Toimielin Vantaa 201.001 Aluetoimikunnat (7+1) Oulu 143.909 Alueelliset yhteistyöryhmät (16, vuoden 2013 alusta 22) Rovaniemi 60.637 Aluelautakunnat (1, vuoden 2013 alusta 6) Kylien neuvottelukunta Salo 55.283 Aluetoimikunnat (5) Mikkeli 48.907 Aluejohtokunnat (2, vuoden 2013 alusta 4) Suomussalmi 8.943 Kyläparlamentti Sonkajärvi 4.600 Aluelautakunta Posio 3.818 Kyläneuvosto Pihlaja 2012

Akilleen kantapäitä alueelliset toimielimet ja kuntaorganisaatio toimivat toisistaan irrallaan kuntaorganisaatio ei hyödynnä alueellinen toimintatapa usein ristiriidassa kunnan johtamiskäytäntöjen kanssa tunnetaan huonosti tehtävät ja rooli epäselvät - toimielinten elinkaari usein lyhyt, myös kehittäminen lyhytjänteistä Pihlaja 2012

Mahdollisuuksia + pitkään toimineilla aluelautakunnilla vahva asema käytännön toimijana ja kehittäjänä + paikallista aktiivisuutta ja vastuunottoa, myös vaikeissa päätöksissä + huomioivat kuntalaisille tärkeitä asioita, jotka ovat "liian pieniä" tavalliselle päätöksentekokoneistolle + sektoreiden välistä konkreettista yhteistyötä + ovat kanava rekrytoida uusia päättäjiä ja monipuolistavat tapoja osallistua Pihlaja 2012

Selvitystyön perusteella tehtävät ehdotukset 1. Kukoistava kansalaisyhteiskunta 2. Vahva aluelautakunta 3. Lähikunta Malli 1 olisi lain minimivaatimus. Se tulisi toteuttaa kaikissa kunnissa, ja myös silloin, kun kunnassa otetaan käyttöön vapaaehtoiset mallit 2 tai 3. Pihlaja 2012

1. Kukoistava kansalaisyhteiskunta Lähtökohta Lähi- ja paikallisyhteisöjä sekä kansalaisyhteiskuntaa on vahvistettava. Vain siten ne toimivat ja ottavat vastuuta. Kuntalaki Lisätään ja kehitetään kunnan, kuntalaisten ja kunnan osa-alueiden vuorovaikutusta ja yhteistyötä. Lain tulee velvoittaa nykyistä suunnitelmallisempaan ja vuorovaikutuksellisempaan yhteistyöhön. Käytännössä Kuntalaisten uudenaikaista osallistumista, yhteissuunnittelua, viestintää ja tiedotusta, jalkautumista, kunta-järjestö –työnjakoa, raja-aitojen kaatamista jne Pihlaja 2012

2. Vahva aluelautakunta Lähtökohta Asukkailla on todellista valtaa omaa aluettaan koskevassa suunnittelussa, päätöksenteossa ja kehittämisessä. Kuntalaki Kunnanvaltuusto päättää aluelautakuntien perustamisesta, omasta aloitteestaan tai alueen asukkaiden aloitteesta. Laki ei velvoita vaan määrittelee raamit. Aluelautakunnan tehtävistä ja toimintaperiaatteista sovitaan paikallisesti, yhteistyössä kunnan ja alueen asukkaiden kesken. Käytännössä Aluelautakunta vastaa palveluista esim. laajan mallin, lähipalvelumallin, inframallin tai vapaa-aikamallin mukaisesti. Myös kehittäjä ja tekijä. Pihlaja 2012

Yläkemijoen aluelautakunta Esimerkkinä Yläkemijoen aluelautakunta 9 kylää 1.000 as. Perustettu 1993 Pihlaja 2012

Yläkemijoen aluelautakunta Esimerkkinä Yläkemijoen aluelautakunta Rovaniemen kaupungin tilaajalautakunta päättää 2,1 miljoonan euron budjetilla alueen tärkeimmistä peruspalveluista kehittämisestä € Perusopetus 1.373.119 Kulttuuri ja kirjasto 28.104 Nuorisopalvelut 45.939 Terveysneuvonta 93.372 Päivähoito 135.111 Kotihoito 260.576 Kehittämistoiminta, Siula 181.393 Yhteensä (2012) 2.117.615 Pihlaja 2012

Yläkemijoen aluelautakunnan keskeisiä arvoja Läheisyysperiaate Innovatiivi-suus Monialaisuus Yhteistyö Tehdään päätökset lähellä asukkaita eli heitä, joita päätökset koskevat Ylitetään sektorirajat Asetetaan kyläläisten toimiva arki etusijalle palveluista päätettäessä Yhteistyö kaupungin organisaation ja kyläläisten kesken Kyläläiset ja alueen kylät puhaltavat yhteen hiileen Reagoidaan palvelutarpeiden muutoksiin nopeasti Käytetään taloudelliset resurssit joustavasti ja innovatiivisesti Monialaisuus on avain myös toiminnan taloudelliseen tehokkuuteen Yhteistyö kaikkien kylällä toimivien tahojen kesken (myös mm. SRK, järjestöt, yritykset) Pihlaja 2012

Rovaniemen kaupunginvaltuusto 16.4.2012: Aluelautakunta jokaiselle palvelualueelle Pihlaja 2012

Selvitystyön perusteella tehtävät ehdotukset 1. Kukoistava kansalaisyhteiskunta 2. Vahva aluelautakunta 3. Lähikunta Pihlaja 2012

3. Lähikunta Lähtökohta On tehtäviä, jotka on järkevää ja tehokasta hoitaa paikallisesti, kuten lähipalvelut ja paikallistuntemusta edellyttävä kehittäminen. Kuntalaki Kunnalle annetaan mahdollisuus kuntaliitoksen jälkeen jatkaa lähikuntana. Lähikunnan tehtävillä ja palveluilla on selvä paikallinen logiikka. Laki mahdollistaa, ei velvoita. Laki velvoittaa kuitenkin käymään läpi alueelliseen vaikuttamiseen ja palvelujen saavutettavuuteen liittyvät kysymykset kunnan eri osien ja asukkaiden kannalta. Käytännössä Lähikunnan perusrahoitus suurkunnan budjetista, ei omaa verotusoikeutta. Itsenäinen päätösvalta. Vaaleilla valittava lähivaltuusto. Pihlaja 2012

ALUEELLISTA DEMOKRATIAA? Lähidemokratian toimintamallit Suomen kunnissa Sähköinen versio PDF www.vm.fi/julkaisut Painettu raportti (40 €) Tilaukset suoraan painosta sähköisellä tilauslomakkeella www.vm.fi/julkaisut tai puhelimitse numerosta 03 3551 6597 Pihlaja 2012