Luuk. 22:31-34 Luukkaan evankeliumin luvun 22 loppuosassa Jeesus vangitaan ja häntä kuulustellaan juutalaisten suuressa neuvostossa. Kysymyksiä, esirukousaiheita yms voit lähettää osoitteeseen pastori@tunti.com. "Simon, Simon! Saatana on saanut luvan seuloa teitä niin kuin viljaa. Mutta minä olen rukoillut puolestasi, ettei uskosi sammuisi. Ja kun olet palannut takaisin, vahvista veljiäsi." Pietari sanoi hänelle: "Herra, sinun kanssasi minä olen valmis menemään vaikka vankilaan tai kuolemaankin." Mutta Jeesus vastasi: "Minä sanon sinulle, Pietari: ennen kuin kukko tänään laulaa, sinä olet kolmesti kieltänyt tuntevasi minut." (Luuk. 22:31-34) Jeesus tiesi jäävänsä yksin. Hänen läheisimmät ystävänsäkin – jopa omaa rohkeuttaan uhkuva Pietarikin – tulisivat hylkäämään hänet. Jeesus kuitenkin ymmärtää, että näin tapahtuu, koska se on Jumalan suunnitelma. Saatana on saanut luvan Jumalalta seuloa opetuslapsia – ilman Jumalan antamaa lupaa Saatanalla ei ole valtaa. Jeesus antaa Pietarin myös ymmärtää, että kieltämisensä jälkeen tämä tulee kerran palaamaan takaisin Jumalan luo ja hänestä tulee koko opetuslapsijoukon tuki.

Luuk. 22:35-43 Jeesus sanoi opetuslapsille: "Kun lähetin teidät matkaan ilman kukkaroa, laukkua ja jalkineita, niin puuttuiko teiltä mitään?" "Ei mitään", he vastasivat. Silloin Jeesus sanoi: "Nyt on toisin. Jolla on kukkaro, ottakoon sen mukaansa, samoin laukun. Jolla ei ole rahaa, myyköön viitan päältään ja ostakoon miekan. Sillä tietäkää, että tämän kirjoituksen täytyy käydä minussa toteen: 'Hänet luettiin rikollisten joukkoon.' Kaikki, mitä minusta on lausuttu, saa nyt täyttymyksensä." Opetuslapset sanoivat: "Herra, tässä on kaksi miekkaa." "Riittää", hän vastasi. (Luuk. 22:35-38) Jeesus viittaa siihen, miten hän kerran aikaisemmin lähetti opetuslapsnsa sarnaamaan Jumalan valtakuntaa (Luuk.9:1-6). Sillä kertaa opeteltiin luottamaan Jumalan huolenpitoon eikä siksi tarvitu mitän varusteita. Nyt tilanne on toinen. Jeesus varustaa opetuslapsiaan maailmanlaajuiseen lähetystyöhön, jossa joudutaan kohtaamaan kovaa vastustusta. Siksi on hyvä varustautua matkalle kunnolla – jopa miekoin! Jeesus lähti kaupungista ja meni tapansa mukaan Öljymäelle. Opetuslapset seurasivat häntä. Tultuaan sinne Jeesus sanoi heille: "Rukoilkaa, ettette joutuisi kiusaukseen." Itse hän meni vähän edemmäs, kivenheiton päähän, polvistui ja rukoili: "Isä, jos tahdot, niin ota tämä malja minulta pois. Mutta älköön toteutuko minun tahtoni, vaan sinun." Silloin taivaasta ilmestyi hänelle enkeli, joka vahvisti häntä. (Luuk. 22:39-43) Öljymäki on Jerusalemin itäpuolella oleva kukkula, joka näyttää olleen Jeesuksen tavanomainen rukouspaikka Jerusalemissa. Opetuslapset eivät varmaan vieläkään ymmärtäneet, että nyt oli tapahtumassa jotain erityistä. Jeesus käy kovaa rukoustaistelua edessä olevan kärsimyksen tähden, mutta, mikä tärkeintä, alistuu Isänsä tahtoon, joka sitten vei hänet ristille. Isä ei ottanut pois Jeesukselta kärsimyksen maljaa, mutta hän kuitenkin kuuli rukouksen ja lähetti enkelinsä vahvistamaan Jeesusta. Tässä on hyvä opetus meille. Jumala ei aina vastaa niin kuin tahtoisimme, mutta hän kuulee ja vastaa omalla tavallaan.

Luuk. 22:44-48 Suuressa tuskassaan Jeesus rukoili yhä kiihkeämmin, niin että hänen hikensä vuoti maahan veripisaroiden tavoin. Kun hän sitten nousi rukoilemasta ja tuli opetuslasten luo, hän tapasi heidät nukkumasta murheen uuvuttamina. "Mitä? Nukutteko te?" hän sanoi. "Nouskaa ja rukoilkaa, ettette joutuisi kiusaukseen." (Luuk. 22:44-46) Opetuslapset eivät ymmärrä, missä taistelussa Jeesus on. Jeesuksen täytyy kärsiä tuskansa aivan yksin. Jeesuksen vielä puhuessa sinne tuli joukko miehiä, ja heidän oppaanaan oli Juudas, yksi kahdestatoista opetuslapsesta. Juudas tuli Jeesusta kohti antaakseen hänelle suudelman, mutta Jeesus sanoi hänelle: "Juudas, suudelmallako sinä kavallat Ihmisen Pojan?" (Luuk. 22:47-48) Pimeyden turvin Jeesus voitiin vangita ilman kansanjoukkojen reaktioita. Tarvittiin kuitenkin joku, joka tietäisi ja kertoisi, missä Jeesus oli. Siihen tehtävään kavaltaja Juudas suostui. Ehkä Juudaksen oli tarkoitus suudelmalla varmentaa kiinniottajille, kuka on oikea henkilö, mutta suudelmaa ei tarvittukaan, koska Jeesus ilmiantoi itse itsensä. Hän ei halunnut piiloutua vaan oli valmis kohtaamaan sen tehtävän, jonka Jumala oli hänelle antanut.

Luuk. 22:49-53 Kun Jeesuksen seuralaiset näkivät, mitä oli tulossa, he sanoivat: "Herra, iskemmekö miekalla?" Yksi heistä iskikin ylipapin palvelijaa niin että tämän oikea korva irtosi. Mutta Jeesus sanoi: "Ei! Antakaa tämän tapahtua." Hän kosketti miehen korvaa ja paransi hänet. Sitten hän sanoi ylipapeille, temppelivartioston päälliköille ja kansan vanhimmille, jotka olivat tulleet häntä vangitsemaan: "Te olette lähteneet kuin rosvon kimppuun, miekat ja seipäät käsissä. Minä olen joka päivä ollut teidän keskellänne temppelissä, ettekä te ole kättänne kohottaneet minua vastaan. Mutta nyt on teidän hetkenne, nyt on pimeydellä valta." (Luuk. 22:49-53) Ehkä Jeesuksen edellä antama kehotus hankkia miekka sai opetuslapset kuvittelemaan, että heidän tulisi puolustaa Jeesusta voimatoimin. Vieläkään opetuslapset eivät ymmärrä, mitä tehtävää varten Jeesus oli tullut. Hän ei tullut perustamaan valtakuntaa, jota puolustetaan asein, vaan hän tuli perustamaan armon ja rakkauden valtakunnan. Sen merkkinä hän parantaa vielä vangitsijansa palvelijan irtihakatun korvan. Jeesus ymmärtää, että nyt Jumalan suunnitelmissa on hetki, jossa Jumala on antanut pieneksi ajaksi pimeydelle vallan, ja sitä valtaa käyttävät juutalaiset johtajat.

Luuk. 22:54-62 He vangitsivat Jeesuksen ja veivät hänet mukanaan ylipapin taloon. Pietari seurasi häntä jonkin matkan päässä. Keskelle pihaa sytytettiin nuotio, ja kun väki asettui sen ympärille, Pietari istuutui muiden joukkoon. Muuan palvelustyttö näki hänet istumassa tulen ääressä, katsoi häntä pitkään ja sanoi: "Tuokin oli sen miehen seurassa." Pietari kielsi: "Minäkö? Enhän edes tunne häntä." (Luuk. 22:54-57) Pietarin rohkeus alkaa karista, ja Jeesuksen hänestä lausuma ennustus on käymässä toteen. Hän haluaa kyllä nähdä, mitä Jeesukselle tapahtuu, mutta hän ei uskalla edes palvelustytölle tunnustaa olevansa Jeesuksen opetuslapsi. Vähän ajan kuluttua sanoi eräs mies hänet nähdessään: "Sinäkin olet sitä joukkoa." Mutta Pietari vastasi: "Erehdyt, en ole." Tunnin kuluttua vielä toinen mies väitti: "Kyllä tuokin varmasti oli sen miehen kanssa, onhan hän galilealainenkin." Mutta Pietari sanoi: "En käsitä, mistä puhut." Siinä samassa, hänen vielä puhuessaan, kukko lauloi. Herra kääntyi ja katsoi Pietariin, ja Pietari muisti, mitä Herra oli hänelle sanonut: "Ennen kuin kukko tänään laulaa, sinä kolmesti kiellät minut." Hän meni ulos ja itki katkerasti. (Luuk. 22:58-62) Jeesuksen ennustuksen mukaisesti Pietari kieltää kolme kertaa edes tuntevansa Jeesuksen. Kukon laulu saa Pietarin muistamaan Jeesuksen ennustuksen. Pietarin itku on rehellistä katumusta ja pettymistä omaan rohkeuteen. Tämä oli Pietarille tarpeen ennen kuin hänestä saattoi tulla seurakunnan johtaja.

Luuk. 22:63-71 Opetus: Ville Auvinen Miehet, joiden käsissä Jeesus oli, pilkkasivat ja löivät häntä. He peittivät hänen silmänsä ja sanoivat: "Profetoi nyt! Kuka sinua löi?" Monella muullakin tavalla he herjasivat häntä. (Luuk. 22:63-65) Jeesus on nyt annettu ihmisten mielivallan käsiin. Heidän silmissään Jeesus on vain heikko ja epäonnistunut messias-kandidaatti, jonka omat kannattajatkin ovat hylänneet. Jeesus kantaa kärsimyksensä vaiti, "kuin lammas, joka on ääneti keritsijäinsä edessä" (Jes. 53:7). Kun päivä koitti, kokoontuivat kansan vanhimmat, ylipapit ja lainopettajat neuvoston istuntoon. Jeesus tuotiin heidän eteensä, ja he sanoivat hänelle: "Jos olet Messias, niin sano se meille." Hän vastasi: "Jos sen teille sanon, te ette usko. Ja jos jotakin kysyn, te ette vastaa. Mutta tästedes Ihmisen Poika on istuva Kaikkivaltiaan oikealla puolella." Silloin he kaikki kysyivät: "Oletko sinä siis Jumalan Poika?” Jeesus vastasi heille: "Itsepä te niin sanotte." Silloin he sanoivat: "Mitä me enää todisteita tarvitsemme! Mehän olemme kuulleet sen hänen omasta suustaan." (Luuk. 22:66-71) Juutalaisten suuri neuvosto, Sanhedrin, oli heidän ylin päättävä elimensä. Jeesus tuodaan neuvoston tuomittavaksi. Kysymys messiaasta oli juutalaisille polttava aihe. Jeesus ei ollut kertaakaan sanonut suoraan olevansa messias, mutta hänen tekojensa olisi pitänyt todistaa asia kaikille. Tosin, Jeesuksen messiaanisuus oli toisenlaista kuin mitä juutalaiset odottivat. Siksi he eivät voineet uskoa, eivätkä olisi uskoneet vaikka Jeesus olisi suoraan sanonut olevansa messias. Jeesuksen sana Ihmisen Pojasta Kaikivaltiaan oikealla puolella on viittaus profeetta Danielin ennustukseen (Dan. 7:13-14). Jeesus vihjaa olevansa ennustuksen mainitsema lopunajan pelastajahahmo, jolla on valta. Lopulta tuomion langettamisen syynä on se, että Jeesus sanoo olevansa Jumalan Poika. Juutalaisille tämä oli mitä suurinta jumalanpilkkaa, meille se on uskon peruskivi.