Kansallispuistojen ja retkeilyalueiden paikallistaloudelliset vaikutukset - Kävijöiden rahankäyttö aluetaloudessa Ville Ovaskainen, Maija Huhtala ja Liisa Kajala Metsäntutkimuslaitos ja Metsähallitus, luontopalvelut Metsähallitus-Akatemia 20.9.2012 Hotelli Kämppi, Kansallissali

Sisältö Kansallispuistot ja retkeilyalueet Alueiden kävijöiden rahankäytön paikallistaloudellisten vaikutusten arviointimenetelmä Tausta Vaatimukset Tuotettavat raportit Poimintoja päätuloksista Päätelmiä Metsäntutkimuslaitos ja Metsähallitus, luontopalvelut 2012

Kansallispuistot ja retkeilyalueet Kansallispuistoja 37, ala 9 789 km2 Noin 2 miljoonaa käyntiä 2011 Valtion retkeilyalueita 7, ala 355 km2 Noin 360 000 käyntiä 2011 Metsäntutkimuslaitos ja Metsähallitus, luontopalvelut 2012

Luontoalueiden käytön taloudelliset vaikutukset? Kävijöiden rahankäytön lähialueen talouteen tuomat myönteiset vaikutukset: tulovaikutus (€), välitön ja välillinen työllisyysvaikutus (htv) Miten kävijöiden rahankäyttö näkyy paikallis-taloudessa - vai näkyykö se? Alue- tai paikallistaloudellinen vaikutusanalyysi ei kuvaa kansallispuiston tms. kokonaisarvoa, vaan niihin liittyvän markkinatoiminnan laajuutta Metsäntutkimuslaitos ja Metsähallitus, luontopalvelut 2012

Taloudellisen vaikutusanalyysin luonne Kuvaa kävijöiden rahankäytön merkitystä kohteen lähialueen taloudelle, ts. tulovirroille ja työllisyydelle Tuloksia ei tule sekoittaa alueiden kokonaisarvoon, virkistyskäytön arvottamiseen tai hyötyihin kustannus-hyötyanalyysin (CBA) mielessä Arvottaminen/CBA: kuluttajan ylijäämä (maksu-halukkuus yli maksettavan hinnan), nettohyödyt alueen kävijöiden saamat hyödyt yhteiskunnan näkökulma, tulonsiirrot eivät hyötyjä Vaikutusanalyysi: tosiasialliset rahavirrat ja työpaikat, markkinatoiminnan laajuus vaikutukset kohde- ja lähialueen toimijoihin tietyn alueen näkökulma, kaikki tulot hyötyvaikutuksia Metsäntutkimuslaitos ja Metsähallitus, luontopalvelut 2012

Kansallispuiston kokonaisarvon muodostuminen Käyttöarvot Ei-käyttöarvot Epäsuora käyttö (vedet, ilmasto, valokuvat, filmit) Optioarvo (tuleva käyttö) Suorat käyttöarvot (virkistys, maisema) Olemassaoloarvo (alkuperäinen luonto, lajit, elinympäristöt) Perintöarvo Mitataan puistossa kävijöiden rahankäytön vaikutuksia paikallistalouden rahavirtoihin. Nämä heijastavat osaa suorista käyttöarvoista. Paikallistaloudelliset vaikutukset eivät kuvaa kansallispuistojen kokonaisarvoa Ne eivät myöskään sisällä Metsähallituksen oman toiminnan työllistävää ja talousvaikutusta: Ainoa? valtion toimija joka on lisännyt saariston työpaikkoja Tukee alueellista yrittäjyyttä / elinkeinotoimintaa Asiakaspalvelu (matkailu-, kävijäpalvelut…) Kansallispuistojen hoito ja huolto (palvelurakenteet…) Luonnonhoito (perinnemaisemat…) Metsäntutkimuslaitos ja Metsähallitus, luontopalvelut 2012

Miksi luontoalueiden taloudellisia vaikutuksia on syytä arvioida? Lähtökohta: palvelujen ylläpitoon ja kehittämiseen käytettävä valtion rahoitus luo edellytyksiä yritystoiminnalle, jonka kautta vaikutukset paikallistalouteen realisoituvat Perusteita budjettirahoitukselle Hyötyvaikutukset eivät ole itsestään selviä Päätöksentekijät haluavat lukuja Kansallispuistojen ym. yleisen hyväksynnän edistäminen Luonnonsuojelu ja elinkeinotoiminta voidaan yhdistää Käytettyjen valtion varojen vaikuttavuuden arviointi paikallistalouksien tukijana Not in order of importance Although we, who visit the parks, understand the benefits they are not obvious for everyman. It is also a fact that the politicians and decision-makers easier understand the language of numbers Ecological, social and cultural effectiveness already done. General acceptability: local people may not be that excited about the diverseness of nature or the number of beetle species in their national park because these are rather distant issues in everyday life. But once we speak about euros and jobs we speak the language that everyman understands. Metsäntutkimuslaitos ja Metsähallitus, luontopalvelut 2012

Arviointisovelluksen lähtökohdat Metla ja Metsähallituksen luontopalvelut kehittivät yhteistyössä 2009-2010 Kehitetyn arviointityökalun tarve ja vaatimukset  Paikallistaloudellisten vaikutusten luotettava arviointi  Vuosittaiset tulokset, vertailukelpoisuus (puistojen kesken ja ajallisesti)  Käytännönläheinen tieto  Arvioinnin kustannustehokkuus (lähtötietojen keruu, päivitys, laskenta) Metsäntutkimuslaitos ja Metsähallitus, luontopalvelut 2012

Mistä lähdettiin… Laskentasovelluksen kehitystyön lähtökohta Amerikkalainen MGM2-malli (Money Generation Model 2), Michiganin yliopisto USA:n kansallispuistohallinnolle kehitetty laskenta-sovellus puistoihin kohdistuvan matkailun paikallis-taloudellisten vaikutusten arvioimiseksi Excel-sovellus, joka perustuu kolmeen lähtötietoon: Käyntikertojen määrä Kävijöiden keskimääräinen rahankäyttö €/käynti Paikallisiin panos-tuotostaulukkoihin perustuvat kertoimet ( työllisyys, välilliset vaikutukset) As mentioned earlier, in the background there was: Increased interest in economic impacts over last years Many case studies -> incomparable results due to different methods Infromation in ASTA from annual visitor counting and regular on-site visitor surveys (standardised questionnaire) Benchmarking: 1) so-called Nordic model, 2) input-output -based models, 3) satellite accounts Nordic model: not used elsewhere than in Finland, laborious = expensive, many subjective details Satellite accounts: difficult to apply to local level Input-output models: easy to apply if I-O tables are ready, widely used and known method, MGM2 a great example of NP local economic impact estimation. Existence of visitor data in ASTA makes it also very cost-effective Multipliers reflect how the spending multiplies in local economy, are derived from input-output tables Metsäntutkimuslaitos ja Metsähallitus, luontopalvelut 2012

... ja mihin pyrittiin? Excel-pohjainen sovellus josta saadaan välitön ja kokonaistulovaikutus (€) työllisyysvaikutus (htv)  vuotuinen seurantamahdollisuus Integroitavuus olemassaolevaan asiakas-tietokantaan (ASTA) Vaikutusarviot kaikille puistoille/alueille  alueille joilla kävijätutkimusta ei ole tehty käytetään vastaavan alueen tietoja Valtakunnalliset arviot (alueiden summa) Helppokäyttöinen käytännön työkalu Impacts for each park where visitor data is available. Metsäntutkimuslaitos ja Metsähallitus, luontopalvelut 2012

Perusedellytykset: Yhdenmukaistetut kävijäseurantamenetelmät Kävijälaskenta Kävijätutkimukset Tulosten raportointi To be able to estimate the economic impacts, we need to have data about the number of visits and visitor spending. And to be able to estimate the impacts so that the results are comparable, also the visitor monitoring methods should be harmonised. In the picture you see a book, a manual which has been published as an outcome of Nordic and Baltic project which aimed at harmonising the visitor monitoring methods across countries but also within a country. Includes instructions for visitor counting, visitor surveys and reporting of the results. Manuaali kuvaa sitä, että perusteet, harmonisoidut mittaukset ovat kunnossa! As you may know, there has been a Nordic and Baltic project on Developing Visitor Monitoring Methodology. In this project, the goal was to develop harmonised visitor monitoring methods across the Nordic and Baltic countries. The project was funded by the Nordic Council of Ministers and the Swedish Environmental Protection Agency. As an outcome of the project, a manual was published. The purpose of the manual is to provide managers with methods, tools and ideas for learning more about outdoor recreationists and their use of nature areas. The main focus of the manual is on practical matters: how to carry out visitor counting and visitor surveys, how to report the results and how to make use of the information obtained. The manual (TemaNord 2007:534 ) includes guidelines, recommendations, tips and examples on visitor monitoring methodologies applicable to nature areas in the Nordic and Baltic countries. The Manual provides guidelines for gathering visitor information in a harmonised way across the countries, allowing for future comparisons of the results. This even creates a possibility of using similar data base format (e.g. ASTA) across countries. Metsäntutkimuslaitos ja Metsähallitus, luontopalvelut 2012

Metsähallituksen asiakastieto-järjestelmä (ASTA) JATKUVA PALAUTE luontokeskuksissa ym. palvelupisteissä luontoon.fi-sivuilla KYSELYTUTKIMUKSET suojelu- ja retkeily-alueilla luontokeskuksissa ym. palvelupisteissä luontomatkailu-yrityksissä matkailuyrityksissä yhteistyösopi-musten kautta, vuosittain KÄVIJÄMÄÄRÄT suojelu- ja retkeily-alueilla palvelupisteissä luontoon.fi-sivuilla The visitor information is managed by ASTA visitor information data base program. ASTA includes nine different types of information which you can see in the slide All this information is stored in ASTA and can be reported from there using different spatial and time criteria as search criteria. In addition to standard reports, ASTA has altogether some 240 customized reports that can be directly used in presentations, publication etc. Metsäntutkimuslaitos ja Metsähallitus, luontopalvelut 2012

ASTAn kävijätietojen käyttö: käyntimäärät ja kävijöiden rahankäyttö Vuotuisten käyntikertojen määrä Kävijöiden rahankäyttö puistossa ja lähialueella Käyntiin liittyvä rahankäyttö: kyllä/ei? Menot kävijää/seuruetta kohti 7 luokkaa (majoitus, kahvilat/ravintolat jne.) Muut kävijätiedot Puiston/alueen tärkeys matkalla Asuinkunta (kotimaa) Käynnin kesto Seurueen koko Metsäntutkimuslaitos ja Metsähallitus, luontopalvelut 2012

Kertoimien muodostaminen Ongelma: paikallisia panos-tuotostaulukoita ei suoraan saatavilla, rakennettava alueellisista taulukoista paikallistietoa käyttäen Kunkin puiston/luontokohteen “vaikutusalueen” rajaus Yleensä sijaintikunnat Vaikutusalueiden luokittelu asukastiheyden perusteella Neljä luokkaa (haja-asutusalue, taajama, pääkaupunkiseutu, matkailukeskus) Keskimääräisten kertoimien johtaminen luokittain Paikallisista panos-tuotostaulukoista Muodostettu 21 puistolle alueellisista p/t-taulukoista Metsäntutkimuslaitos ja Metsähallitus, luontopalvelut 2012

Esimerkki yhteenvetoraportista: Kaikki kansallispuistot 2011 Nykyisellään 4 erilaista yhteenvetoraporttia: vaikutukset vuosittain, kehitys-suunta ym. Puisto-/aluekohtaisesti 8 taulukkoa, 14 graafia ja yhteenveto (Word) Metsäntutkimuslaitos ja Metsähallitus, luontopalvelut 2012

Esimerkki puisto-/aluekohtaisesta raportista I Keskimääräinen rahankäyttö kävijä- ryhmittäin Kotim. matkailijat, ulkom. matkailijat, lähialueen asukkaat Majoittujat, päivä-kävijät Average spending for different visitor groups (day-trippers, over-night stayers) First an Excel-reporting system, now integrated into ASTA Metsäntutkimuslaitos ja Metsähallitus, luontopalvelut 2012

Esimerkki puisto-/aluekohtaisesta... II Tulo- ja työllisyysvaikutukset kävijäryhmittäin ja menolajeittaisen rahankäytön mukaan Metsäntutkimuslaitos ja Metsähallitus, luontopalvelut 2012

Päätuloksia I Kansallispuistojen kävijöiden rahankäytöstä lähialueille syntyvät vaikutukset yhteensä 2010: tulovaikutus 109 milj. €, työllisyysvaikutus 1403 htv 2011: tulovaikutus 108 milj. €, työllisyysvaikutus 1394 htv Vaikutukset laskettu myös ottaen huomioon vain ne kävijät, joille puisto matkan ainoa tai tärkein kohde  vaikutusten alaraja (2011): 54 milj. €, 693 htv Valtion retkeilyalueiden vastaavat vaikutukset 2010: tulot 15,5 milj. €, työllisyys 201 htv 2011: tulot 14,6 milj. €, työllisyys 189 htv Metsäntutkimuslaitos ja Metsähallitus, luontopalvelut 2012

Päätuloksia II Suurimmat vaikutukset (2011, suluissa käyntimäärät) Pallas-Yllästunturi (435 500): 31 milj. €, 402 htv UKK-puisto (277 000): 21 milj. €, 269 htv Oulanka (171 500): 15 milj. €, 197 htv Koli (134 500): 5,6 milj. €, 74 htv Suurimmat vaikutukset aluetalouteen pohjoisen suurilla, matkailukeskusten yhteydessä olevilla puistoilla Kolin (matkailukeskuspuisto) jälkeen merkittävimpiä saaristopuistot Etelä-Suomessa aluekohtaiset vaikutukset pienehköjä, mutta alueita enemmän Metsäntutkimuslaitos ja Metsähallitus, luontopalvelut 2012

Päätelmiä I Vakiomuotoinen kävijäseurantatieto välttämätöntä toiminnan seurannassa, mahdollistaa myös jatkoanalyysit Laskentasovellus mahdollistaa tulo- ja työllisyysvaikutusten vuotuisen seurannan vertailukelpoisella tavalla Raportit suoraan ASTA-asiakastietokannasta osana vuosiraportointia  seuranta kustannustehokasta Asiakastietokantaan integroitu laskentasovellus ilmeisesti toistaiseksi ainutlaatuinen kansainvälisesti Herättänyt kiinnostusta myös muissa maissa Metsäntutkimuslaitos ja Metsähallitus, luontopalvelut 2012

Päätelmiä II Luontoalueiden palvelujen ja vetovoimaisuuden ylläpito lähtökohdiltaan terve tapa tukea paikallistalouksia Valtion toiminta luo edellytyksiä, myönteiset vaikutukset realisoituvat alueen yritysten toiminnan kautta Erot vaikutusten suuruudessa riippuvat käyntimääristä, alueen luonteesta ja lähialueen palvelutarjonnasta Osalla alueista vaikutukset suhteellisen pieniä Yleisesti: alueiden hoitoon ja kehittämiseen käytetyt valtion varat näyttävät palautuvan tehokkaasti paikallistalouksien tuloina ja työpaikkoina Metsäntutkimuslaitos ja Metsähallitus, luontopalvelut 2012

Lisätietoja Metsäntutkimuslaitos ja Metsähallitus, luontopalvelut 2012 Kansallispuistojen ja retkeilyalueiden kävijöiden rahankäytön paikallistaloudelliset vaikutukset. Metsähallitus ja Metla, raportti 14.12.2009. http://www.metsa.fi/suojelualueetjapaikallistalous Kansallispuistojen ym. kävijöiden rahankäytön paikallistaloudelliset vaikutukset vuosina 2010 ja 2011 (pdf) http://www.metsa.fi/suojelualueetjapaikallistalous M. Huhtala, L. Kajala & E. Vatanen. 2010. Local economic impacts of national park visitors’ spending: The development process of an estimation method. Metlan työraportteja 149. http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2010/mwp149-en.htm Kiitos! Ville Ovaskainen, Liisa Kajala ville.ovaskainen@metla.fi, liisa.kajala@metsa.fi Metsäntutkimuslaitos ja Metsähallitus, luontopalvelut 2012