Depressio ja itsemurhat Mikael Riska Psykiatrian erikoislääkäri 20.01.2010

Mitä depressio on? Masennustilan keskeiset oireet, kliiniset alaryhmät Mistä depressio johtuu? Miten masennusta voidaan hoitaa? Depressio ja itsetuhokäyttäytyminen Itsemurhat Suomessa Mitä voidaan tehdä niiden ehkäisemiseksi? Potilasesimerkki Keskustelua Kysymyksiä

Mitä depressio on? Depressio eli masennus on yksi merkittävimmistä kansantaudeistamme. Se vaikuttaa ajatuksiin, tunteisiin, mielialaan ja fyysiseen terveyteen. Noin joka viidennekselle puhkeaa jossakin elämän vaiheessa hoitoa vaativa depressio, naisilla kaksi kertaa useammin kuin miehillä. 5-9 % väestöstä sairastuu masennukseen joka vuosi, eli tällä hetkellä noin 250000 suomalaista kärsii masennuksesta. Masennustiloilla on selvä taipumus uusiutua. Masennustiloihin liittyvä työkyvyttömyys on yksi tavallisimmista työkyvyttömyyden syistä Suomessa.

Mielialahäiriöt (F30-F39) Mania Kaksisuuntainen mielialahäiriö Masennustila Toistuva masennus Pitkäaikaiset mielialahäiriöt: pitkäaikainen masennus (dystymia)

Masennustilan diagnoosi (ICD-10) Pot. todetaan ainakin kaksi oireista 1-3 1. Masentunut mieliala 2. Mielihyvän tai kiinnostuksen menettäminen 3. Poikkeuksellinen väsymys Lisäksi jokin tai jotkut seuraavista oireista niin, että oireita (1-10) on yhteensä vähintään neljä 4. Itseluottamuksen tai oman arvontunnon väheneminen 5. Perusteettomat ja kohtuuttomat itsesyytökset 6. Toistuvat kuolemaan ja itsetuhoon liittyvät ajatukset tai itsetuhoinen käyttäytyminen 7. Keskittymisvaikeudet ja päättämättömyys 8. Puheen tai liikkeiden hidastuminen tai kiihtyneisyys 9. Unihäiriö 10. Huomattava ruokahalun ja painon muutos

Masennustilojen keskeisiä kliinisiä alaryhmiä Psykoottinen masennus Somaattinen oireyhtymä (melankolinen d.) Epätyypillinen masennustila (atyyppinen) Synnytyksen jälkeinen masennustila Vuoden aikaa liittyvä masennustila (SAD) Pitkäaikainen masennustila

Mistä depressio johtuu? a) Perintötekijät: Geneettiset tekijät voivat altistaa jossain määrin depressiolle. Kaksostutkimukset. b) Keskushermoston hermosolujen viestinsiirron häiriöt mm. serotoniini- ja noradrenaliinivälitteisissä hermoradoissa. c) Laukaisevana tekijänä voi toimia: stressi, univaje, perheongelmat, ongelmat työpaikalla, työttömyys, sairaudet, suru/menetykset, ristiriitatilanteet, alkoholi ja muut päihteet.

Depression vaikeusaste ja hoito Hoitomuoto lievä keskivaikea vaikea psykoottinen psykoterapia + + (+) - masennuslääkkeet + + + + psykoosilääkkeet - - - + sähköhoito - - + +

Depressiolääkkeet indikaatiot: - masennustilat - bulimia - pakko-oireinen häiriö (OCD) - paniikkihäiriö - sosiaalinen fobia - traumaperäinen stressihäiriö

Masennuslääkkeet ryhmittäin Selektiiviset serotoniinin takaisinoton estäjät (SSRI) esim. Cipralex, Zoloft Serotoniinin ja noradrenaliinin takaisinoton estäjät (SNRI) esim. Efexor, Cymbalta Noradrenaliinin takaisinoton estäjät (NaRi) Trisykliset depressiolääkkeet esim. Triptyl Tetrasykliset depressiolääkkeet esim. Remeron

Depression psykoterapeuttinen hoito Masennustilojen hoidossa psykoterapioiden tavoitteena on potilaan toipuminen ja toimintakyvyn parantaminen -vaikuttamalla masennusta ylläpitämiin mielikuviin -ajattelumalleihin -tunne-elämään -minäkäsitykseen ja -toimintatapoihin

Masennustilojen hoitoon soveltuvia, tähän mennessä vaikuttaviksi osoitettuja psykoterapiamuotoja ovat: - Lyhytkestoiset kognitiiviset psykoterapiat - Interpersoonallinen psykoterapia (IPT) - Psykodynaaminen lyhytpsykoterapia Potilaan ja terapeutin välisellä toimivalla yhteistyösuhteella on keskeinen merkitys hoidon onnistumisen kannalta kaikissa psykoterapioissa.

Masennus ja ahdistuneisuus Masennus ja ahdistuneisuus ovat toisiinsa liittyviä , mutta kuitenkin erillisiä mielen ilmiöitä. Usein voi olla vaikea tunnistaa, kummasta on kyse, sillä ne esiintyvät usein yhtä-aikaa. Pitkään jatkuva jännittäminen, usein toistuvat paniikkikohtaukset ja pelot heikentävät itsetuntoa ja altistavat mielialan synkistymiselle. Toisaalta esim. jonkun elämänkriisin takia masentunut ihminen on lamaannuksessa, aloitekyvyttömyytensä ja toivottomuutensa lisäksi hyvin ahdistunut, varsinkin aamut ovat masentuneille vaikeita.

Itsemurha ajatukset Itsemurhayritys - noin 10-20% itsemurhaa yrittäneistä kuolee itsemurhaan Itsemurha - noin 50%:lla itsemurhaan kuolleista kuolee ensimmäiseen itsemurhayritykseen

Depressio ja itsetuhokäyttäytyminen Depressio on keskeisin yksittäinen itsemurhan vaaratekijä. Kaikista itsemurhista noin kahden kolmasosan on todettu liittyvän masennustiloihin. Tämä vastaa noin 800:aa masennustilaan liittyvää itsemurhaa Suomessa vuosittain. Useimmissa masennukseen liittyvissä itsemurhatapauksissa pot ei ole saanut asianmukaista hoitoa. Itsetuhoajatusten esiintymistä on aina syytä kysyä masennuspotilaalta. Itsemurhan vaara on sitä suurempi , mitä vaikeammasta masennustilasta on kysymys.

Depression ohella muita tekijöitä jotka lisäävät merkittävästi itsemurhavaaraa, ovat: aiemmat itsemurhayritykset lähiomaisen itsemurha samanaikainen päihdeongelma persoonallisuushäiriö miessukupuoli naimattomuus avioero leskeksi jääminen matala koulutustaso heikko sosiaalinen asema syvä toivottomuus itsemurhamenetelmän saatavilla olo

kuinka intensiiviset itsemurha-ajatukset ovat? onko henkilöllä konkreettinen itsemurhasuunnitelma? onko hän ryhtynyt valmisteleviin toimenpiteisiin teon toteuttamiseksi? Itsemurhapäätöksen tehnyt voi kuitenkin olla haluton kertomaan päätöksestään kenellekään. Itsetuhoiset depressiopotilaat hoidetaan yleensä psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa. Suurimmassa itsemurhavaarassa olevia on syytä hoitaa psykiatrisessa osastohoidossa, ja kaikkia itsetuhoisia potilaita on syytä seurata tiiviisti. Mielenterveyslaki sallii tahdosta riippumattoman tarkkailuun ottamisen ja hoidon silloin, kun potilaan todellisuudentaju on häiriintynyt ja hän on vaaraksi itselleen. Depression aktiivinen hoito vähentänee ainakin osatekijänä itsemurhakuolleisuutta.

Useimmat itsemurhayritykset tehdään lääkkeillä, erityisesti psyykenlääkkeillä. Noin puolet itsemurhayrityksistä tehdään impulsiivisesti ilman pitkäaikaista suunnittelua. Yli puolet itsemurhayrityksistä tapahtuu alkoholin vaikutuksen alaisena. Itsemurhat, kuolemaan johtaneet itsemurhayritykset, ovat 10-20 kertaa harvinaisempia kuin yritykset. Itsemurhat ja niihin liittyvät menetykset ja kärsimykset ovat merkittävä kansanterveysongelma. Vuosittain Suomessa yksi 5000 ihmisestä tekee itsemurhan. Kansainvälisesti Suomi sijoittuu itsemurhakuolleisuudessa Itä-Euroopan ja Länsi-Euroopan väliin. Miehet tekevät lähes neljä kertaa enemmän itsemurhia kuin naiset. Itsemurhat on Suomessa 20-34 vuotiaiden miesten yleisin kuolemansyy.

Itsemurhaa yrittäneen psykiatrinen arviointi ja hoito Ota huomioon ja arvioi yrityksen vakavuus -itsemurhayrityksen menetelmä (yleensä intoksikaatio) -somaattisten seurausten vakavuus -kuolemanintentio ja suhtautuminen henkiinjäämiseen. Kartoita itsetuhokäyttäytymisen riskitekijät -aiemmat itsemurhayritykset -mielenterveydenhäiriöt (psykoottinen ->tahdosta riippumaton hoito?) Psykiatrinen konsultaatio ja kohdennettu hoito on aina perusteltua. Aktiivinen hoitoon ohjaaminen ja motivointi.

Itsemurhien ehkäisyn keinoja Masennuksen havaitseminen ja tehokas hoito. Itsemurhaa yrittäneiden jälkihoito. Vaarallisten itsemurhakeinojen saatavuuden rajoittaminen. Sosiaalisen tuen edistäminen. Alkoholin kulutuksen säätely. Lasten ja nuorten kehityksen sekä lapsiperheiden tukeminen. Perusterveydenhuollon keskeisen aseman vahvistaminen. Kirkon/ seurakuntien rooli ?? Muuta??

Potilastapaus ”Mika” 52-vuotias mies, tuli Peijaksen päivystykseen lääkeintoksikaation takia. Oli ottanut 40-50kpl Diapameja, joitai Panacodeja sekä alkoholia. Puhalsi 1.14 promillea. Esitiedot: primaariperheensä 5/12 lapsi. 8 veljeä, 3 sisarta. Kotoisin pohjois-Karjalasta, tullut pääkaupunkiseudulle v.-77.Isä:kaivoksessa töissä,äiti: keittäjänä koulussa. Pot aikoinaan käynyt 8 vuotta kansalaiskoulua. Ollut aiemmin naimisissa, eronnut -96, liitosta 4 aikuista poikaa.

Pot tehnyt kaivinkone-hommia 15-20 vuotta, jäi työttömäksi n Pot tehnyt kaivinkone-hommia 15-20 vuotta, jäi työttömäksi n. vuosi sitten. Taloudellisia vaikeuksia, 410 euroa/kk. Velkoja kertynyt. Pot ilm. muuten perusterve mies. Ei aiempia kontakteja psykiatriaan. Status: masentunut jo useita kuukausia, itsemurha-ajatuksia esiintyneet jo joitai viikkoja. Ei aiempia itsemurha-yrityksiä. Siskon mies ampunut itsensä 90-luvulla. Mika antoi hyvin masentuneen vaikutelman. Vastasi asiallisesti kysymyksiin. Unirytmi huono. Katkonainen uni, nukahti vasta myöhään aamuyöstä. Kysymys lähitulevaisuudesta: ”pitää vaan koittaa jaksaa”. Mika lupasi ettei vahingoita itseään. Mitään psykoottisuutta ei tullut esiin. Jatkosuunnitelma: Mika ei ollut halukas jäämään os:lle. Poika oli valmis tulemaan hakemaan hänet kotiin. Lähete psykiatrian poliklinikalle. Keskustelukontakti, lääkäri, sosiaalityöntekijä.Sieltä oltaisiin yhteydessä potilaasen muutaman päivän sisällä. Mieliala-lääkityksen aloittaminen (Mirtatsapiini 15mg x1 illaksi). Pot oli tyytyväinen tähän suunnitelmaan.

BDI-Beckin depressioasteikko 21 kysymystä liittyen mielialaan Pisteet 0-3, maksimipisteet: 63. Arviointi: 1-9 ei masennusta 10-18 lievä masennus 19-29 keskivaikea masennus 30-63 vaikea masennus