Syventävä perushoito SHHKO Rita Simola 2011
Tunnit 5.10 Yhteistunnit klo 8:30-11:40 Inkontinenssi 4.10. Yhteistunnit klo 10:10-14:00 (teorialuokka) Toimintakyvyn arviointi, potilaan hygieniatilan ja avustustarpeen arviointi Uni-valvetilan häiriöt,, Jalkojen, suun ja silmien hoito 5.10 Yhteistunnit klo 8:30-11:40 Inkontinenssi 6.10. jakotunnit B klo 8:30-11:40 vuodepesut, wc-avustaminen ja pesut, Asentohoidot, painevaurioiden ehkäisy, 7.10. jakotunnit A klo 8:30-11:40 vuodepesut, wc-avustaminen ja pesut, Asentohoidot, painevaurioiden ehkäisy 10.10. jakotunnit A klo 8:30-11:40 , Virtsaumpi, katetrointi, suolentoiminnan haastavat tilanteet, avannehoito 10.10. jakotunnit B klo 12:30-15:45 Virtsaumpi, katetrointi, suolentoiminnan haastavat tilanteet, avannehoito 11.10. jakotunnit A klo 8:30-11:40 RR-mittaus Korvahuuhdonta, aistitoiminnat 11.10. jakotunnit B klo 12:30-15:45 RR-mittaus Korvahuuhdonta, aistitoiminnat 14.10 Yhteistunnit klo 8:30-10:00 Kertaus, koe tai lisätehtäviä
Oppimistavoitteet Osaat arvioida potilaan toimintakykyä ja voimavaroja: Missä päivittäisissä toiminnoissa hän selviää omatoimisesti ja milloin tarvitsee avustusta tai ohjausta Osaat soveltaa vaihtoehtoisia aktivointimenetelmiä potilaan voimavarojen mukaisesti. Esimerkiksi istuma-, seisoma- tai kävelyharjoituksia Osaat perustella potilaalle, miksi hänelle on hyväksi suunnittelemasi hoidot tai avustusmallit Osaat kirjata potilaan tietoihin hänen tilassaan ja toimintakyvyssään tapahtuneet muutokset sekä miten eri harjoitukset tai hoidot onnistuivat
Nivelten liikkuvuus Tutki miten jäsenet liikkuvat eri nivelkohdista. Testaa omien käsien, jalkojen ja niskan nivelien liikkuvuutta: Mitkä nivelet liikkuvat koukkuun (flexio) ja ojennukseen (extensio)? Millä nivelillä pystyt tekemään ympyrän muotoista liikettä (kiertoliike eli rotaatio)? Missä kohdissa tunnet selvästi tiukkuutta tai jännitteisyyttä?
Case 70-vuotias nainen kaatui kotonaan kuukausi sitten. Kaatumisen epäillään johtuneen ohimenevästä aivoverenkiertohäiriöstä. Osteoporoosin heikentämänä vasen reisiluunkaula murtui ja korjattiin tekonilvelleikkauksella. Potilas sairasti leikkauksen jälkeen influenssan ja keuhkoputkentulehduksen ja on tämän takia vielä sairaalan vuodeosastolla.
Case jatkuu… Nyt on yleiskunto hieman parempi. Pitkän vuodelevon jälkeen perusliikkumisen taito lähes katosi. Lihasten toiminta on heikentynyt ja lihasten jäykistymistä (spastisuus) on selvästi havaittavissa. Jaloissa on voimaa niin, että hän jaksaa hetken olla seisoma-asennossa ja ottaa lyhyen askeleen tuettuna. Käsissä on voimaa tarttua esimerkiksi tuen ottamiseen
Case jatkuu… Kaatumisen jälkeen hänen oma aktiivisuutensa toiminnan aloittamiseen on kadonnut. Ajoittain esiintyy muistamattomuutta. Selkeä ohjaus tarvitaan potilaan oman toiminnan aktivoimiseksi. Potilas saa varata leikattuun jalkaa. Lonkan koukistamista tulee vielä välttää.
Hoitotyön tavoitteet Tavoitteena on, että potilaan omat lihakset ja hermosto aktivoituvat kaikissa hoitotilanteissa. Asento- ja liikehoidon tavoitteena on estää raajojen ja lihasten jäykkyyden synnyttämät virheelliset liikeradat sekä estää nivelten jäykistymistä ja nivelkipuja.
Toimintakykyluokat karkea jako Täysin autettava potilas. Osittain apua tarvitseva potilas. Itsenäisesti liikkuva, omatoiminen.
Toimintakyvyn mittarit Potilaan toimintakyky mitataan hoitolaitoksessa tai kotihoidossa käytössä olevan mittarin avulla. Tulos kirjataan potilaan hoitokertomukseen. Yleisimpiä mittareita ovat RAI- järjestelmä, RAVA-indeksi, MMSE, GDS-15, FIM ja ADL.
RAI:n hierarkkisen toimintakykymittarin luokitus: 0 Itsenäinen kaikissa neljässä päivittäisessä toiminnossa* 1 Vain ohjauksen tarvetta 2 Tarvitsee rajoitetusti apua yhdessä tai useammassa päivittäisessä toiminnossa 3 Tarvitsee runsaasti apua wc:n käytössä tai henkilökohtaisessa hygieniassa 4 Tarvitsee runsaasti apua ruokailussa tai liikkumisessa osastolla 5 Täysin autettava ruokailussa tai liikkumisessa osastolla 6 Täysin autettava kaikissa neljässä päivittäisessä toiminnossa *RAI:n hierarkkinen toimintakykymittari sisältää varhain heikkenevistä päivittäisistä toiminnoista wc:n käytön henkilökohtaisen hygienian sekä keskivaiheilla heikkenevistä päivittäisistä toiminnoista liikkumisen osastolla syömisen
RAVA-indeksin luokitus ja viitteellinen hoitosuositus: 1.29–1.49 Itsenäisesti kotona tai omaisen avulla kotona / kotihoito vain poikkeustapauksessa 1.50–1.99 Kotihoito / tehostettu palveluasuminen erityistilanteissa 2.00–2.49 Tehostettu kotihoito / tehostettu palveluasuminen 2.50–2.99 Tehostettu palveluasuminen / vanhainkoti / tehostettu kotihoito 3.00–3.49 Vanhainkotihoito / terveyskeskussairaalan pitkäaikaishoito / tehostettu kotihoito 3.50–4.02 Terveyskeskussairaalan pitkäaikaishoito / vanhainkoti / tehostettu kotihoito
Toimintakykyluokituksen lisäksi hoitaja selvittää toimintakykykartoituksella, minkä verran potilas pystyy itsenäisesti liikkumaan ja mitkä ovat potilaan voimavarat.
Fyysisen toimintakyvyn kartoitus: Seurataan potilaan liikkeitä, liikeratoja: Mitkä onnistuvat hyvin ja missä on rajoitteita tai tuen tarvetta? Esiintyykö vapinaa? Käsien lihasvoiman testaus: Pyydetään potilasta puristamaan molemmilla käsillään hoitajaa käsistä. Huomataan puristusvoima ja puolierot käsissä. Näitä huomioita voi tehdä myös potilaan liikkuessa: Jaksaako vetää/ työntää käsillä vuoteessa ylöspäin siirtyessä tai ylösnoustessa?
Jalkojen lihasvoiman testaus Pyydetään potilasta nostamaan jalkaa polvi koukussa ja työntämään hoitajan kättä vasten. Hoitaja tekee vastusta. Huomataan jalan työntövoiman tehokkuus. Näitä huomioita voi tehdä myös potilaan liikkuessa: Jaksaako hän ponnistaa jaloilla vuoteessa ylöspäin siirtyessä? Jaksaako hän ponnistaa ylös istuma-asennosta? Kantaako jalat ylösnoustessa?
Ylösnousuun liittyvä huimaus Johtuu usein verenpaineen äkillisestä laskusta asennonvaihtoon liittyen (ortostaattinen hypotonia). Asteittainen nousu makuulta auttaa estämään tämän oireen. Potilas nousee makuulta istumaan rauhallisesti ja istuen antaa kehon tottua asennonvaihtoon ennen ylösnousua.
Kivun mittaus: Kivun arvioinnin mittarit. Haastattelu ja havainnointi: Potilaan mieliala ja motivaatio liikkumiseen ja toimintaan. Mistä toiminnasta potilas olisi kiinnostunut? Sairauksien ja lääkityksen vaikutus fyysiseen toimintakykyyn.
Oppimistehtävä Harjoitelkaa pareittain potilaan fyysisen toimintakyvyn mittaamista niin, että toinen on hoitaja ja toinen esimerkkipotilaamme Millaiseksi arvioisitte potilaamme toimintakyvyn niiden tietojen perusteella, mitä teillä on? Mitä tietoja tarvitsisitte lisää? Mitkä mittarit voisivat antaa teille tarvitsemanne tiedot?
Potilaan hygienian arviointi Osaat arvioida potilaan hygieniaa ja ihon kuntoa ja muutoksia siinä. Tiedät potilaan ihon kunnon arvioinnissa käytettäviä menetelmiä. Osaat arvioida potilaan avuntarvetta peseytymisessä sekä pukemisessa. Osaat soveltaa vaihtoehtoisia avustusmenetelmiä potilaan peseytymisen järjestämiseksi potilaan voimavarojen mukaan. Esimerkiksi osapesut, vuodepesu, suihkuun avustaminen ja saunottaminen. Osaat toteuttaa silmien, suun ja hampaiden sekä jalkojen hoidon potilaan päivittäisiin toimintoihin kuuluen. Osaat toimia aseptisen työjärjestyksen mukaan Osaat perustella potilaalle, miksi hänelle on hyväksi suunnittelemasi hoidot tai avustusmallit Osaat kirjata potilaan tietoihin hänen peseytymiseensä ja pukeutumiseensa liittyvässä toimintakyvyssään tapahtuneet muutokset
case 28 -vuotias nainen on pitkäaikaisen masennuksen takia kotihoidon asiakkaana. Hän ei pääse aamuisin sängystä ylös ilman hoitajan kannustusta. Omatoimisuus päivittäisissä toiminnoissa on kadonnut. Hoitaja huolehtii potilaan lääkityksestä ja varmistaa samalla käyntiensä aikana, onko potilas syönyt ja peseytynyt ja tarkkailee, onko mielentilassa muutoksia. Tulet potilaan kotiin aamukäynnille. Hän on hereillä, mutta lepää sängyssään. Luet potilaan tiedoista, että hän ei ole viikkoon suostunut lähtemään suihkuun pesuille. Tehtävä Minkälaisia tavoitteita asettaisit potilaan peseytymiselle?
Osapesuina pestään kasvot, korvien taustat, kädet, kainalot, jalat (jalkaterät, jalanpohjat ja varvasvälit) Alapesu Menetelmät?
Potilas voi pestä kasvonsa ja kätensä (tarvittaessa hoitaja auttaa) potilashuoneen lavuaarilla. Jos potilaan voimat eivät riitä istumiseen, voidaan pesut tehdä vuoteessa istuen tai maaten. Hoitaja tuo potilaalle pesuvesivadin ja pesulappuja ja kuivaihoiselle potilaalle rasvapesulaput.
Alapesun voi tehdä osapesuna käsisuihkulla wc- tilassa wc-istuimella Alapesun voi tehdä osapesuna käsisuihkulla wc- tilassa wc-istuimella. Jos potilas ei voi siirtyä wc-tilaan, voidaan pesu tehdä vuoteen vierellä portatiivilla istuen tai vuoteessa alusastialla. Hoitaja pesee alapesun vesikipon ja pesulappujen avulla.
Osapesut – kenelle? potilaille, joiden iho on hyvin kuiva, kuten useimmilla vanhuksilla sekä lapsella, nuorella tai aikuisella, jolla on atooppinen iho. potilaille, joiden on vältettävä rasittumista sairauden tai huonon yleistilan vuoksi. potilaille, jotka toivovat osapesua esimerkiksi väsymyksen vuoksi, ja iho ei ole erityisen likainen tai hikinen. Osapesuja voi tehdä aina sopivan tilaisuuden tullen, esimerkiksi alapesu voidaan tehdä samalla kun potilas käy muutenkin wc:ssä. Joka päivä pestään vähintään osapesut. Kerran viikossa olisi lisäksi hyvä tehdä kokopesu.
Kokopesut Potilas, joka ei jaksa seistä suihkussa, voi istua suihkujakkaralla Potilas, joka ei jaksa kävellä suihkutilaan, voidaan siirtää suihkukuljetustuolilla. Potilas istuu suihkun ajan tässä tuolissa. Alapesu saadaan suihkutettua tuolin istuinosan aukon kautta. Vuodepotilas, joka ei jaksa istua, voidaan kuljettaa suihkuun suihkupaareilla Vuodepotilaalle, joka rasittuu liiaksi suihkuun kuljettamisesta, tehdään vuodepesu
Saunan hyödyt ja haitat Saunominen ei kuivata ihoa vaan päinvastoin parantaa ihon läpäisyestettä niin, ettei saunojan iho kuivu niin helposti kuin saunaa välttävän iho. Psoriaasissa ja monessa muussakin ihotaudissa, tiheä saunominen on eduksi. Sauna ja muu lämpöhoito alentaa usein kohonnutta verenpainetta. Sauna parantaa myös ääreisverenkiertoa ikäihmisillä niin, etteivät he palele viileässä ja kylmässä yhtä helposti kuin saunaa välttävät. Lämpöhoidot vähentävät esimerkiksi fibromyalgiaan ja reumaan liittyvää kipua. Sauna sopii useimmille sydämen vajaatoiminnasta kärsiville ja se saattaa parantaa sydämen toimintakykyä. Sydänpotilaiden on kuitenkin keskusteltava asiasta lääkärinsä kanssa. Hoitolaitoksissa sekä kotihoidon potilaille lääkäri antaa potilaskohtaisesti luvan saunomiseen.
Case 17 -vuotias nainen on tullut sairaalan päivystykseen vaikeutuneen hengenahdistuksen takia. Hänellä on diagnosoitu astma vuosi sitten. Päivystyksestä hänet siirrettiin keuhko-osastolle eilen. Lepohengenahdistus on nyt rauhoittunut. Rasituksessa ilmenee edelleen yskää, limaisuutta ja hengityksen vinkumista. Potilas on ollut vuorokauden vuoteessa ja hoidettu lääkityksellä ja asentohoidoilla. Nyt hän on pirteämpi rauhallisen yön jälkeen. Tulet aamuvuorossa häntä hoitamaan ja potilas haluaa suihkuun.
Tehtävä Miten avustaisit potilaamme suihkuun?
Case 58 -vuotias mies on tullut päivystyksen kautta osastolle rintakipujen takia kaksi vuorokautta sitten. Rintakivut ovat pysyneet poissa lääkityksen avulla. Hän odottaa pääsyä varjoainekuvaukseen. Lääkäri on antanut potilaalle istumaluvan. Ylösnousu seisomaan sekä kävely ovat kielletty sydämen rasittumisen välttämiseksi. Potilas on nukkunut hyvin yön, mutta pyytää päästä tupakalle. Tulet avustamaan potilasta aamulla pesuille.
Tehtävä Arvioi potilaan tilannekuvauksesta, minkä avustusmallin voisit valita potilaan aamupesuille? Miten vastaat potilaalle, kun hän pyytää tupakalle?
Case 80 -vuotias nainen odottaa siirtoa terveyskeskussairaalan vuodeosastolta pitkäaikaishoitoon vanhainkotiin. Potilaan yleistila on väsynyt ja heikko. Hän ripuloi 4-5 kertaa vuorokaudessa. Potilas on pystynyt kävelemään rollaattorin avulla wc-tilaan, mutta nyt jalat ovat voimattomat. Hän pystyy kuitenkin istumaan. Potilaalle on laitettu yöksi vaippa yllättäen valuvan ripulin vuoksi. Vaipassa on nytkin ulostetta. Tavoite on päivällä olla ilman vaippaa ja avustaa potilasta voinnin mukaan wc- tilaan.
Tehtävä Tulet aamuvuorossa potilasta hoitamaan. Miten avustaisit potilaamme aamupesuissa?
Case Alkoholisoitunut 70 –vuotias mies oli kaatunut kotonaan ja maannut lattialla vuorokauden. Kotihoidon lähihoitaja löysi hänet päivittäisen asiakaskäynnin yhteydessä. Potilas kuljetettiin sairaalaan, jossa hän nyt on ollut viikon osastohoidossa. Kaatumisen ja paikallaan makaamisen seurauksena potilaalla on suuret haava- alueet vasemmassa reidessä, lonkassa ja pakarassa. Pakaran haava on tulehtunut (infektoitunut). Potilaan vitaalielintoiminnot ovat vakaat (sydämen toiminta, verenkierto ja hengitys), mutta hän on edelleen erittäin väsynyt ja voimaton. Hän on täysin vuodepotilas. Lääkäri on määrännyt haavojen suihkutukset kaksi kertaa päivässä. Potilaalla on jatkuva iv-nesteytys.
Tehtävä Hoidat esimerkkipotilastamme iltavuorossa Miten avustat potilaan suihkutuksissa ja pukeutumisessa?
Korvakäytävän puhdistaminen Kuulokojeen käyttö tai korvien puhdistaminen vanupuikolla voivat johtaa kuuloa tilapäisesti huonontavan vahatulpan syntyyn. Sen hoitamiseksi voi käyttää apteekista saatavia tulppaa liuottavia tippoja, joiden annetaan vaikuttaa yön yli. Tämän jälkeen korva huuhdotaan lämpimällä vedellä. Muita syitä tehdä korvahuuhtelu on muun muassa vierasesine korvassa. Mikäli vahatulpan muodostuminen on säännöllistä, hoito kannattaa toistaa riittävän tihein väliajoin ennen korvan tukkeutumista. Hoitaja ei tee korvahuuhtelua leikattuun korvaan tai jos tärykalvossa on reikä. Mikäli havaitset jotakin epänormaalia, esimerkiksi korva on kipeä, käänny lääkärin puoleen.
Korvahuuhteluun varattavat välineet - otoskooppi - kaarimalja/muki - suoja potilaalle (esim. muovinen essu/pyyhe) - selluvanua - korvahuuhteluun ruisku (iso tai pieni) - imulaite valmiiksi + korvaimukärki - lämmin vesi (37 astetta) - käsineet hoitajalle
Valmistautuminen Ennen huuhtelua tärykalvon eheys tarkistetaan otoskoopilla, korvalehteä vedetään taakse ja ylöspäin. Potilaalle puetaan suojaessu ja selluvanua laitetaan suojaksi Potilas pitää kaarimaljaa tai kertakäyttömukia korvalehden alapuolella. Huomioi, että potilaan pään asento on hieman kallellaan huuhteluveden valumisen suuntaan. Tarvittaessa hoitaja tukee potilaan päätä. Osa potilaista kokee tämän epämukavaksi, mutta toisille se luo turvallisuuden tunnetta.
Korvahuuhtelu Vesisuihku (37° asteinen) suunnataan korvakäytävän takayläseinään kohtalaisella paineella ja tärykalvoa varoen. Huuhtelukärjellä ei tukita korvakäytävän suuta, koska paineen nousu korvakäytävässä voi aiheuttaa tärykalvon repeämän. Huuhtelu toistetaan tarvittaessa useita kertoja. Korvasta poistuvan eritteen laatua ja potilaan vointia tarkkaillaan koko ajan, korvahuuhtelu saattaa aiheuttaa huimausta, huonoa oloa ja kipua korvassa.
Kuulokojeen puhdistaminen Korvakäytäväkoje: Puhdistus liinalla ja harjalla (kuuluvat kojeen mukana tulevaan välineistöön) Korvantauskoje: Irrota korvakappale kojeesta ja pese juoksevan veden alla (huom. Itse kojetta ei saa kastella). Kuivaa äänikanava puhaltamalla. Väliletkun vaihto n.2kk välein. Paristot kestävät noin 2 viikkoa
Näkövamma Kun aloitat keskustelun näkövammaisen kanssa, kerro kuka olet. Kerro kenelle puhut (jos huoneessa useampia henkilöitä) Kun poistut huoneesta, kerro, että lähdet. Muuten näkövammainen ei välttämättä sitä tiedä ja saattaa jäädä puhumaan itsekseen. Koskettaminen on tehokas keino viestiä.
Liikkuessa ohjataan potilasta antamalla kyynärvarsi Liikkuessa ohjataan potilasta antamalla kyynärvarsi. Näin näkövammainen osaa ottaa kiinni hoitajasta kyynärpään yläpuolelta. Hoitaja liikkuu puoli askelta edellä. Mahdollisista esteistä, ovista ja portaista hoitaja ilmoittaa hyvissä ajoin ja kertoo selkeästi millaisesta esteestä on kyse ja mennäänkö portaita pitkin esimerkiksi ylös vai alas.
Suuntien määrittelyssä kellotaulun käyttö on hyvä apuväline Suuntien määrittelyssä kellotaulun käyttö on hyvä apuväline. Lähtökohtana on, että näkövammaisen kasvot ovat kello 12 kohti. Ruokailutilanteissa hoitaja kertoo, mitä tarjottimella on ja mistä suunnasta mitäkin löytyy.
Uni-valverytmi Vuorokausirytmi: Selkeä päiväohjelma, riittävä aktiviteettien määrä päivällä. Hoitaja huomioi tämän tarjoamalla riittävästi ja monipuolisesti virikkeitä ja ihmiskontakteja. Päiväaikaan nukahtelua tapahtuu herkemmin, mikäli ohjattua toimintaa ei ole tarjolla riittävästä. Päiväunien kesto ei saa ylittää 30 minuuttia. Päivän ja yön valaistuksen erot tukevat vuorokausirytmin säilyttämistä. Kirkasvalohoito saattaa syventää yöunta ja auttaa unettomuuteen.
Unihygienia Rauhallinen ympäristö Riittävä pimeys ja viileys Vuoteen puhtaus Vuoteeseen vasta, kun väsyttää (ei tv:tä ym.) Jos 20 min. ei tule unta: Tarjotaan kevyttä iltapalaa Unilääke vain vaikeaan unettomuuteen (aiheuttaa riippuvuutta) Melatoniinin käyttö lisääntymässä Vältetään kofeiinipitoista juomaa iltapäivästä alkaen
Jalkojen pesuohje Pesun tarkoituksena poistaa lika ja edeltävän päivän voiteet. Jalat pestään päivittäin vedellä tai erityisen kuivat jalat voidepesulla. Myös kynnet pestään hyvin. Pesun jälkeen kuivataan jalat, erityisen tarkoin varpaanvälit Rasvataan jalat. Varvasväleihin ei laiteta rasvaa. Kynnet viilataan ja leikataan tarvittaessa. Tutkitaan ihon kunto. Jalkateriin ja sääriin hierotaan perusvoidetta.
Yleisimpiä jalkaongelmia Känsät ja kovettumat Kynsiongelmat Haavat Jos varvasvälit hautuvat tai varpaat painavat toisiaan, laitetaan väleihin varvasvillaa tai talkkia tai taitoslappu avattuna ja pehmeäksi pyöriteltynä.
Kynsien leikkuuohje Kynsileikkurit ovat henkilökohtaisia tai desinfioitava eri käyttäjien välillä. Kynnet leikataan 3–4 viikon välein. Kynnet tasoitetaan niin, että kulmat jäävät selvästi näkyviin. Tarvittaessa kynnet ohennetaan kynsiviilalla, etteivät tartu sukkiin tai vuodevaatteisiin ja etteivät repeydy.
Tiedottaminen/konsultointi Jos potilaan varvasväleissä on haavaumia tai kynsissä sienikasvua, tiedotetaan asiasta lääkärille. Jos potilaan kynsien ohentaminen ja lyhentäminen eivät onnistu, tarvitaan jalkaterapeutin tai jalkojenhoitajan palveluita.
Silmien hoito Silmät puhdistetaan päivittäin (yleensä aamupesujen yhteydessä) vesijohtovedellä huuhtoen. Jos huuhtominen ei ole mahdollista, pyyhitään silmät puhtaalla taitoksella tai pesulapulla silmän ulkokulmasta sisäkulmaan päin.
Silmien kuivuus Jos potilaalla on silmien kuivumista, hoidetaan silmiä kostuttavilla silmätipoilla (ei lääkeaineita). Kostuttavia tippoja voidaan antaa useita kertoja päivässä. Silmien kostuttaminen ennaltaehkäisee kuivan silmän tulehtumista. Silmä on erittäin herkkä tulehtumaan kosketustartunnalla, joten hoitaja desinfioi aina hyvin kätensä ja laittaa käsineet käteen, ennen potilaan silmien hoitoa.
Suunhoito Hyvällä hampaidenhoidolla ehkäistään hampaiden reikiintymistä, iensairauksia ja suu tulehduksia, jotka ovat yleisiä varsinkin hammasproteesien käyttäjillä. Vuodepotilaalla hoitamaton suuhygienia voi johtaa keuhkokuumeeseen, kun potilas aspiroi suussa runsaasti lisääntyviä mikrobeja.
Hampaiden pesu Hampaat pestään aamulla ja illalla Käytetään pehmeää hammasharjaa ja fluorihammastahnaa (herneen kokoinen nokare kerrallaan). Hammasvälit puhdistetaan hammaslankaa, väliharjaa tai hammastikkuja käyttäen vähintään kahdesti viikossa.
Katteinen kieli Katteista kieltä harjataan hellävaroin hammasharjalla eri harja kielen harjaamiseen, ellei käytetä kertakäyttöistä harjaa, jolloin kielen harjaus viimeisenä.
Suu huuhdotaan vedellä Vuodepotilaalle voi antaa istuma-asennossa vettä mukilla suuhun ja pyytää purskuttamaan ja sylkemään kaarimaljaan. Potilaalle, jolla on nielemisvaikeuksia ja neste helposti valuu henkitorveen, on huuhtelu tehtävä imun kanssa. Lopuksi huulet rasvataan.
Hammasproteesien pesu Hammasproteesit poistetaan potilaan suusta pesun ajaksi. Pyydetään potilasta itse irrottamaan proteesit ja laittamaan kaarimaljaan tai mukiin. Jos potilas ei saa proteeseja suustaan, ottaa hoitaja ne käsineet kädessä. Ensin otetaan alaproteesi (irtoaa helpommin) ja sitten yläproteesi. Potilaan voimavarojen mukaan hammasproteesit pesee hän itse tai hoitaja. Proteesit pestään lavuaarilla, jossa on pohjalla vettä. Jos proteesit vahingossa putoavat kädestä lavuaariin, pohjalla oleva vesi estää niiden hajoamisen
Pesuaineena käytetään proteesitahnaa tai saippuapohjaista pesuainetta, kuten astianpesuainetta. Hammasproteesit huuhdotaan juoksevan veden alla. Proteesit laitetaan takaisin suuhun ensin yläosa ja sitten alaosa (mahtuvat yleensä paremmin tässä järjestyksessä).
Proteesit huuhdotaan aina aterian jälkeen vedellä. Yöllä proteesit säilytetään puhdistettuina kuivina ilmavassa rasiassa ja huuhdotaan ennen suuhun laittamista. Kosteassa rasiassa tai vesilasissa säilyttäminen edistää sienten ja bakteerien kasvua. Hammaslääkärissä tulee käydä sovituin välein
Suolentoiminnan ongelmista Samanaikainen ummetus, ulosteinkontinenssi ja virtsanpidätyskyvyttömyys on erityisesti vuodeosastopotilailla yleistä. Liittyvät usein ravinnon vähäiseen kuitupitoisuuteen, niukkaan nesteiden nauttimiseen, suolen toimintaan vaikuttaviin kroonisiin tautitiloihin, suoliston sairauksiin, toimintakyvyn heikentymiseen, liikuntakyvyttömyyteen, dementoitumiseen ja lääkkeiden käyttöön
Ummetus/Ripuli Spastista ummetusta potevilla "suoli on supussa". Paksunsuolen supistukset aiheuttavat alavatsakipuja ja uloste on papanamaista. Atonisessa ummetuksessa suoli on "veltto". Ei liity vatsakipuja, vaikka paksusuoli saattaa olla täynnä ulostemassaa. Liittyy toisinaan ulosteenpidätyskyvyttömyys: Ulostetta valuu anaalikanavasta peräsuolessa olevan ulostemassan sivuitse. Joskus vetistä ulostetta valuu niin paljon, että puhutaan ohivuotoripulista. Tila saatetaan diagnosoida väärin ripuliksi.
Ulostetukkeuman tyhjentäminen Parafiiniöljyä (esim. 30 ml tunnin välein noin kymmenen tunnin ajan) on käytetty ulostepaakun pehmentämiseen ja poistamiseen. Aspiraatiovaaran vuoksi potilaan on oltava vähintään puolittain istuvassa asennossa. Seuraavina päivinä on syytä tyhjentää suoli pienoisperäruiskein. (Myös vesiperäruiskeita voi suhteellisen turvallisesti käyttää vanhuspotilailla.) Peräruiskeita käytetään päivittäin, kunnes suoli on tyhjentynyt. Joskus suoli on tyhjennettävä sormin peräsuolen kautta tunnustelemalla. Lidocain-geelin käyttöä suositellaan paikallisen kivun lievittämiseksi. Vaikeissa tapauksissa lääkärin määräämänä Colonsteril käyttöön. Tarvittaessa tyhjentymisen varmistaminen natiiviröntgenkuvauksella
Harjoitukset Luokka 113 Vuodepotilaan hiustenpesu Luokka 115 WC avustaminen Asentohoito Painevauriot RR-mittaus
Asentohoidot Suositus on, että potilaan asentoa vaihdettaisiin kahden tunnin välein. Käytännössä kuitenkin vaihtoväli on usein noin neljä tuntia johtuen hoitolaitosten ja kotihoidon toiminnan asettamista rajoituksista. Potilaan asentoa vaihdetaan kyljeltä toiselle, selkä- ja vatsa-asentoon sekä tuettuun puoli-istuvaan asentoon.
Hyvä selkäasento Potilas siirtyy tarpeeksi ylös sängyssä Olkapää vapautetaan jännityksestä tai paineesta. Käsivarret lepäävät sängyssä kyynärniveleen asti, josta alkaen käsi tuetaan tyynyn päälle Ranne ja sormet lepäävät tyynyllä
Jalat ovat suorina sängyllä. Polvien alle voi laittaa ohuen tyynyn tueksi, jos jaloissa on kireyttä. Jalkaterät tuetaan nilkasta suoraan asentoon (tarvittaessa tyynyt sivuille tueksi). Jalkaterien taakse voi myös laittaa kevyesti tyynyn, jos jalkaterä ojentuu liiaksi.
Hyvä kylkimakuu asento Potilaan asento tuetaan tyynyin: Selän taakse tyyny: Potilas nojautuu rennosti tyynyyn. Alempi jalka voi olla hieman koukussa tai suorana. Ylempi jalka tuetaan tyynyillä niin, että reisi ja polvi lepäävät tyynyn päällä (jalka lähes 90 asteen kulmassa).
Nilkan ja jalkaterän asento tuetaan niin, että nilkka on rennosti koukussa ja jalkaterä suorassa (ei roiku alaspäin). Alapuolelle jäävä olkapää vapautetaan viemällä hoitajan käsi olkapään alta ja lempeästi vetämällä olkapäätä hoitajaa kohti.
Vatsamakuu Vatsan alle asetetaan tyyny rentouttamaan vartaloa ja antamaan keuhkoille hyvä tila tuulettumiseen. Lonkka ja hartiat ovat suorassa linjassa. Jalat tuetaan polvinivelestä jalkaterään tyynyn päälle. Olkanivelet vapautetaan ja tuetaan tarvittaessa pienillä tyynyillä. Pää lepää tyynyllä kasvot sivulle kääntyneenä ja pään asentoa tulee vaihtaa välillä toiseen suuntaan.
Painehaavojen ehkäisy Painehaavojen ehkäisy huomioidaan potilaan asennon, tyynyjen ja tukien asettelussa. Painehaavoille alttiit kohdat: Missä luu on lähellä ihoa ja altistuu paineelle Hoitaja tarkastaa vielä lopuksi, että nämä kohdat ovat tarvittaessa pehmustettuina. Lisäksi on hyvä kysyä potilaalta tuntemuksia: Onko lantio hyvin, kädet hyvin, tyyny hyvin?
Kuntouttava asento ruokailulla Aspiraation ehkäisy Nielemisvaikeuden helpottaminen Närästyksen / refluksin ehkäisy Annoksen näkemisen helpottuminen Käsi-suu koordinaation helpottuminen Oman liikkeen aistimisen tukeminen
Potilaan asennon korjaaminen Vuoteessa alaspäin valunut potilas avustetaan vuoteessa ylöspäin Lonkan kohta tulee vuoteen taitekohtaan päätyä nostettaessa ylöspäin Potilas siirtyy aina ”alamäkeen”, jos mahdollista Pääty nostetaan ylös hoitajan ”vetovoimalla” Tyynyt potilaan selän ja lapaluiden taakse Niska vapaa, jos jaksaa kannattaa päätä Tyyny polvien alle tarvittaessa
Verenpaineen mittaus Tyhjä mansetti kiedotaan paljaan olkavarren ympärille. Kumipussin keskiosa asetetaan olkavaltimon päälle ja alareuna 2–3 cm kyynärtaipeen yläpuolelle. Mittari asetetaan niin, ettei mitattava näe asteikkoa. Potilaan on istuttava 5 min mansetin ollessa kiinnitettynä olkavarteen.
Valtimon syke tunnustellaan kyynärtaipeesta oikean kuuntelukohdan löytämiseksi. Syke tunnustellaan myös ranteesta ja pumpataan mansettiin painetta noin 30 mmHg yli sen kohdan, jossa sykkeen tuntuminen loppuu. Stetoskoopin kalvo- tai suppilo-osa asetetaan tiiviisti mutta kevyesti olkavaltimon kohdalle kyynärtaipeeseen ja lasketaan painetta noin 2 mmHg sykäystä kohden.
Pulssi- eli Korotkoffin äänet kuunnellaan: Ensimmäiset kuultavat pulssiäänet = systolinen verenpaine Pulssiäänet lakkaavat kokonaan = diastolinen verenpaine Mittaus tehdään parin minuutin välein, vähintään kahdesti. Molemmat tulokset kirjataan.
Mikäli pulssiäänet eivät katoa lainkaan, merkitään diastoliseksi arvoksi se, jolloin äänet äkillisesti pehmenevät ja heikkenevät. Kirjataan tämä, esim. 160/80/0.
Jos pulssiäänet eivät kuulu lainkaan: tarkistetaan kuuntelupaikka, nostetaan käsivarsi ylös ja pumpataan mansettiin painetta, lasketaan käsi alas ja jatketaan mittausta tavalliseen tapaan.
Milloin katetrointi? Virtsaumpi Virtsarakon ylivenyttymistä ja siihen liittyviä komplikaatioita pyritään välttämään sillä, että kerralla katetroitu virtsamäärä ei ylitä 400 ml:aa. Jos jäännösvirtsamäärät ovat toistuvasti alle 100 ml, voidaan katetrointikertoja harventaa ja mahdollisesti lopettaa kokonaan.
Katetrointi – katetrin valinta Katetrin koko valitaan potilaskohtaisesti. Pienissä katetreissa virtsan virtausnopeus on pienempi ja sakka tukkii katetrin helpommin. Naisille riittää koko 12, miehille 12–14. Jos potilaalla on verenvuotoa käytetään suurempaa kolmitiekatetria kokoa 18–24. Miehelle käyräkärkinen Tiemann-katetri, jos eturauhanen suurentunut Lapsille 8-10ch
Katetrointivälineet Alusastia tai kaarimalja, pesutaitokset tai sykeröt suojakäsineet steriili instrumentti (peang), pesuun 0,9 % keittosuolaliuosta, hydrofiilinen kertakatetri ja steriiliä vettä tai itseliukastava katetri, Silikonikatetria käytettäessä puudutukseen 2 % lidokaiinigeeli (naisille 10 ml ja miehille 20ml), virtsapullo tai mitta-astia vuoteensuoja
Katetrointi - pesu Hoitaja pesee ja desinfioi kädet huolella ennen steriilien käsineiden pukemista. Steriileillä liinoilla suojataan riittävän iso alue. Ensin pestään virtsaputken ympäristö ja aivan viimeisenä sen suuaukko. Jos pesee hansikkailla, pitää katetria käsitellä peaneilla ja muistaa, että hansikas on tämän jälkeen epästeriili. Peseminen on kuitenkin helpompaa käsin, ja peangeilla saa liukkaasta katetrista hyvän otteen.
Katetrointi – puudutus? Puudutusgeeli: Ensin liukastetaan katetri, sitten virtsaputki. Näin toimitaan sekä miehien että naisten kohdalla. 10 millilitran geeliruiskut eivät ole riittävän suuria sekä miehen virtsaputken puuduttamiseen että katetrin liukastamiseen. Miehellä tarvitaankin kaksi geelituubia – ensin puudutetaan virtsaputki toisella ja sitten liukastetaan katetri toisella.
Katetrointi - Liukastus Jos käytetään puudutusgeeliä, se toimii myös liukasteena Hydrofiilinen katetri liukastetaan vedellä katetrin ohjeen mukaan: Katetripussiin valutetaan vettä ja annetaan hetki vaikuttaa. Varmistetaan veden vaikutus koko katetrin pituudelta.
Asento ja aseptiikka Katetrointi tehdään istuen, seisten tai makuulla. Kotihoidossa potilas voi itse katetroida itsensä: Aseptinen ohjeistus eri Ennen katetrointia potilaan tulee käydä alapesulla tai alapesu tehdään vuoteessa Potilas autetaan oikeaan asentoon. Naisilla riittävän koukistetut ja levitetyt jalat takaavat kunnon näkyvyyden, miehillä pieni koukistus rentouttaa lantionpohjan lihaksia.
Kertakatetrointi Katetri viedään virtsaputkeen rauhallisesti Katetri on paikoillaan, kun sieltä alkaa tulla virtsaa. Virtsa saa valua virtsapulloon tai katetriin tässä vaiheessa yhdistettävään virtsapussiin Jos on käytetty geeliä, voi se hidastaa virtsan tuloa. Potilasta voi tällöin pyytää yskäisemään, tai mahaa voi kevyesti painaa kädellä.
Kun virtsan tulo loppuu, on rakko tyhjentynyt ja katetri vedetään rauhallisesti ulos. Esinahka vedetään paikalleen terskan kuroutumisen ehkäisemiseksi. Potilaan virtsarakon suu kuivataan ja välineet korjataan pois (kertakäyttöiset jätesäkkiin ja desinfioitavat välinehuoltoon)
Kestokatetrointi Aina steriilisti Aina liukastegeeliä Ballongin tarkastaminen ennen katetrointia Ballonkiin 10ml NaCl Katetri viedään rakkoon. Kun virtsaa alkaa tulla, voi ballongin täyttää Katetri yhdistetään virtsapussiin, joka reisivyön avulla pysyy housunlahkeessa piilossa Miehillä katetri teipataan vatsanpeitteiden päälle ja naisilla reiteen.
Kestokatetrin poisto Ballongin tyhjentäminen Rauhallisesti katetrin vetäminen ulos Tarvittaessa katetrinkärki näyte viljelyyn. Seurataan spontaanin virtsauksen onnistumista!!