Kriisityön koulutuspäivät Salli Saari, dosentti, psykologi Jyväskylä 21-22.9.2011

Kriisien luokittelu Kehityskriisit Elämän kriisit Kehittyvät vähitellen ajan kuluessa ja iän karttuessa Muutos ei kovin suuri, siihen sopeudutaan vähitellen Elämän kriisit Useimmiten ihmissuhteiden ja työ- ja asuinpaikan muutoksia Yleensä on käytettävissä aikaa sopeutumiseen Äkilliset, järkyttävät tapahtumat (traumaattiset kriisit) Tapahtuvat yth’äkkiää, odottamatta Sopeutuminen aloitettava heti

Järkyttävän tapahtuman tunnusmerkit: Mikä aiheuttaa sopeutumisprosessin Ennustamattomuus Tapahtuu yht´äkkiää, odottamatta Kontrolloimattomuus Omalla käyttäytymisellä tai toiminnalla ei voida vaikuttaa Uhkaa keskeisiä elämänarvoja haavoittuvuus maailmankuva muuttuu elämän arvot muuttuvat Muutoksen suuruus Normaali sopeutumisreaktio reaktiot niin voimakkaita, etteivät ne ole hallittavissa Tapahtumaan ei voida valmistautua Jossitteluajatukset, syyllisyydentunnot versus hallinnantunne Elämältä putoaa pohja Elämänkatsomuksellinen kriisi Kaikki voimavarat käyttöön Pelot ettei selviä Kontrolloimattomien tunteiden ja reaktioiden pelko

TRAUMAATTISTEN TAPAHTUMIEN MÄÄRÄ VUODESSA Tapaturmat ja väkivaltaiset kuolemat, yhteensä noin 4500 itsemurhat 1075 itsemurhayritykset 10 000 tapot ja murhat 130 tapon yritykset 400-500 väkivallan kohteeksi joutuminen 30 000 liikenneonnettomuudessa kuolleet 270 (2010) loukkaantuneet 10000 hukkumiset 100-200 tulipaloissa kuolleet alle 100 uhreja useita tuhansia Äkilliset luonnolliset kuolemat n. 10 000

“Läheltä piti” tapahtumien traumaattinen luonne Erittäin vahva psyykkinen lainalaisuus on, että me emme reagoi pelkästään siihen mitä todella tapahtuu vaan myös siihen, mitä olisi voinut tapahtua keskeistä ihmisten reaktioiden ymmärtämisessä reaktiot saattavat laueta, vaikka itse tapahtumasta olisi kulunut aikaa, kun tieto läheltä piti tapahtumasta tulee useita tunteja tai päiviä jälkikäteen

JÄRKYTTÄVÄN TAPAHTUMAN PSYKOLOGISET UHRIT tapahtumassa mukana olleet loukkaantuneet tai säikähdyksellä selvinneet läheisen ihmisen äkillisesti menettäneet omaiset ja lähiyhteisöt kauhistuttavaa tapahtumaa sivusta seuranneet silminnäkijät pakko katsoa samaistuminen auttajat ammattityöntekijät -vapaaehtoiset tapahtuman aiheuttajat, "syylliset"

Laajan uhrikäsitteen merkitys Aikaisemman lääkinnällisen uhrikäsitteen mukaan onnettomuuden uhrit olivat aina tapahtumapaikalla eli kuolleet ja luokkaantuneet Psykologisen näkökulman huomioon ottaminen muuttaa tilannetta radikaalisti uhrien määrä moninkertaistuu vain pieni osa uhreista paikan päällä valtaosa kodeissa, kouluissa, työpaikoilla, matkoilla ympäri Suomea, joskus ympäri maailmaa Asettaa aivan uusia vaatimuksia kriiisityölle ja sen organisaatiolle

Psyykkinen sokki: kaikille yhteiset reaktiot Tarkoituksena suojata mieltä sellaiselta tiedolta, jota se ei pysty ottamaan vastaan tallentaa muistiin myöhemmin tarvittavaa tietoa ja vaikutelmia taata toimintakyky eli tarkoituksemukainen toiminta Ilmenee muuttuneena tietoisuutena epätodellinen olo unenomainen turta olotila muuttunut käsitys ajasta “supermuisti” tunteiden puuttumisena

Erot tapahtumassa mukana olleiden ja siitä kuulleiden sokkireaktioissa Tapahtumassa mukana olleet erinomainen kyky toimintaan ja päätöksentekoon Kaikki psyykkiset ja fyysiset resurssit käytössä: kaikki tähtää henkiin jääämiseen Voimakkaat aistivaikutelmat Ei tunnereaktioita, ei myöskään kivun tunnetta, jos henkiin jääminen sitä edelllyttää Tapahtumasta kuulleet kyvyttömyys toimintaan ja puuttuva kyky tehdä päätöksiä Tiedon saamisen ajankohtaan saattaa liittyä aistivaikutelmia, muuten ei Välittömästi tiedon jälkeen usein voimakas tunnereaktio jota seuraa turta olo Tietoisuuden tason muutokset, jotka ilmenevat esim. tiedon käsittelyssä

Psyykkinen sokki, jatkoa Epätarkoituksenmukaisia reaktioita esiintyy tilanteesta riippuen noin 20-30% yliampuvat reaktiot paniikki hysteria aliampuvat reaktiot lamaannus apatia

AKUUTTI STRESSIHÄIRIÖ (DSM-IV) Reaktiona voimakas pelko, avuttomuus tai kauhu Kolme seuraavista dissosiatiivisista oireista Subjektiivisen turtumuksen tai irrallisuuden tunne Vähentynyt tietoisuus ympäristöstä Derealisaatio Depersonalisaatio Dissosiatiivinen muistihäiriö

Reaktiovaihe Tarkoitus Ilmenee tulla tietoiseksi siitä, mitä todella on tapahtunut ja sen merkityksestä itselle ja elämälle Ilmenee voimakkaat tunnereaktiot: itse-syytökset, syyllisyydentunnot, tarve etsiä syyllisiä itkeminen, itkuisuus, helpotuksen tunne, ahdistus, viha, pelko, suru, häpeä somaattiset reaktiot: vapina, pahoinvointi, sydänvaivat (painon tunne, puristus, rytmihäiriöt, sydän hakkaa) lihassäryt, huimaus, väsymys, univaikeudet

Työstämis ja käsittelyvaihe Ilmenee mieli sulkeutuu tulevaisuuden perspektiivin puuttuminen etäisyyden luominen tapahtumaan muisti-ja keskittymis- vaikeudet ihmissuhteet koetuksella ärtyvyys vetäytyminen Tarkoitus entisestä luopuminen, suru pelkojen ja traumojen työstäminen uuden ennakoiminen ja siihen sopeutuminen

JÄRKYTTÄVÄN KOKEMUKSEN TOIVOTTU LOPPUTULOS Tapahtuma muodostuu Tietoiseksi, levolliseksi osaksi omaa itse Levollisuus: tapahtumaa voi ajatella tai olla ajattelematta Tapahtumaa voi ajatella ilman voimakkaita tunnereaktioita, ei tarvitse välttää sen ajattalemista tai torjua sitä pois mielestä Ei väkisin tunge mieleen

Tekijät, jotka vaikuttavat järkyttävän kokemuksen käsittelyyn Altistuksen määrä ja laatu Sukupuoli yksilön kyvyt ja voimavarat kriisin käsittelyssä ulkoinen sosiaalinen tuki aikaisemmat traumattiset kokemukset ulkoiset mahdollisuudet kriisin käsittelyyn

Häiriöt järkyttävän kokemuksen käsittelyssä Kokemuksen käsittely juuttuu sokkivaiheeseen ei tapahdu käsittelyä, kokemus kapseloituu reaktiovaiheeseen oireet jäävät päälle, posttraumaattinen stressihäiriö syyttämiseen turhat poliisitutkinnat ja oikeudenkäynnit suruun ei pystytä irrottamaan otetta menetetystä

Posttraumaattinen stressihäiriö (PTSD) Epätavallisen voimakas tapahtuma Tapahtuma koetaan jatkuvasti uudelleen: mieleen tunkevat muistikuvat Jatkuva katastrofiin assosioituvien ärsykkeiden vällttäminen tai yleinen tunneherkkyyden turtuminen Itsepintaisia lisääntyneen vireystason oireita, ruumiintoiminnot ovat aktiivisia ja ruumis valmis taistelemaan tai pakenemaan Oireiden tulee esiintyä voimakkaina vähintään kuukauden

TRAUMAN TUNNUSOMAISET PIIRTEET Tallentuu siinä muodossa kuin se syntyy säilyttää alkuperäisen voimansa, ei muutu heijastaa vaikutuksensa elämänratkaisuihin ja -laatuun, ihmissuhteisiin, toistamispakko Vaikuttaa minäkuvaan tuottaen siihen vääriä uskomuksia aktivoituu alkuperäistilannetta jollain tavalla muistuttavissa tilanteissa voi olla joko tietoinen tai tiedostamaton, vaikutukset kuitenkin tiedostamattomia ei vaihtoehtoja toimia tai valita toisin

TRAUMOJEN MERKITYS PSYYKKISISSÄ HÄRIÖISSÄ Monien psyykkisten häiriöiden sekä altistavina että laukaisevina tekijöinä traumaattiset kokemukset fobiat paniikkihäiriö masennus ahdistusneuroosit psykosomaattiset sairaudet narsistiset häiriöt alhainen itsetunto posttraumaattinen stressi häiriö Dissosiaatio häiriöt Myös psykoosit

TRAUMAN VAIKUTUS AJATUKSIIN OMASTA ITSESTÄ olen huono en osaa en opi olen paha syyllisyys häpeä olen avuton en voi vaikuttaa siihen mitä minulle tapahtuu olen turvaton pelko

Dissosiaation rooli traumaattisissa kokemuksissa Kun traumaattinen tapahtuma jää integroitumatta persoonallisuuteen, on seurauksena dissosiaatio Pohjana erilainen muistijärjestelmä Traumaattinen muisti: Tallentuu mielikuvina, aisteina, tunteina ja käyttäytymisenä Ei muuta ajan kuluessa eikä sitä voi tietoisesti palauttaa mieleen Muistuu mieleen sopivan ärsykkeen laukaisemana Narratiivinen muisti Tallentunut semanttisesti ja symbolisesti Tietoisesti muistiin palautettavaa Sosiaalista, voidaan tarvittaessa korjata ja muuttaa

Häiriöt psyykkisessä sopeutumis-prosessissa tutkimusten mukaan Jonkinasteinen trauma kehittyy noin 30-40%:lla, jos uhreihin ei kohdisteta mitään interventiota Kun järkyttävän kokemuksen käsittelyprosessi häiriintyy, se ei parane itsestään. Häiriö jatkuu vuosia häiriö saattaa kanavoitua psyykkiseen sairastamiseen somaattiseen sairastamiseen syytetoimiin rikolliseen ja asosiaaliseen käyttäytymiseen

Psykologisen häiriön riski traumatisoivan tapahtuman kokeneilla 95% on psykologisia reaktioita ja oireita välittömästi tapahtuman jälkeen 30-40% altistuneista uhreista oli oireita vielä vuoden kuluttua tapahtumastaof (Raphael 1986, Galea 2004) 10-20% pelastustyöntekijöistä on korkea riski kehittää PTSD Elinikäinen riski PTSD kehittymiselle on 5-15% väestössä yleensä (Kramer &Green 1997, Breslau 2002, Kessler 2005)

Kriisi- tai mielenterveyspalvelujen käyttö traumatisoivan tapahtuman jälkeen Boscarino & al. (2004) tutki mielenterveyspalvelujen käyttöä vuosi World Trade Centre terrori iskun jälkeen New York:n väestössä yleensä Mielenterveyspalvelujen käyttö lisääntyi 9% 5% oli aloittanut taas hoidon Lääkkeiden käyttö lisääntyi 4% Heidän keskuudessaan, joilla jo oli todettu mielenterveys häiriö 55% ei ollut hakenut apua, vaikka heillä oli PTSD tai masennus (Boscarino et al. 2005) Laaja seulontaohjelma WTC:n pelastustyöntekijöiden keskuudessa osoitti 50% oli mielenterveysongelmia 3% käytti mielenterveyspalveluja

Johtopäätökset Onnettomuuden ja traumatsoivan tapahtuman kokeneilla on paljon hoitamatonta avun tarvetta Uhrit eivät käytä palveluja, vaikka heillä on oireita ja vaikka palveluja on tarjalla Ainoa keino ratkaista tämä ongelma on tarjota aktiivisesta apua ja palveluja traumatisoivan tapahtumaan uhreille

Akuutin kriisiavun psykologiset tavoitteet Psyykkisen kestävyyden, sitkeyden (resilience) lisääminen ja kehittäminen Itseluottamuksen tukeminen ja ylläpitäminen Traumaattisen kokemuksen integroiminen persoonallisuuteen Dissosiaation vähentäminen

Akuutin kriisityön yhteiskunnalliset tavoitteet inhimillisen kärsimyksen vähentäminen työ- ja toimintakyvyn edistäminen ja sairauspoissaolojen vähentäminen lääkkeiden käytön ja lääkekulujen vähentäminen terveydenhuoltopalvelujen käytön vähentäminen väliaikaisen ja pysyvän työkyvyttömyyden vähentäminen

Äkillisen järkyttävän kokemuksen käsittelyn periaatteet Painopiste alkuvaiheessa yhteisöllisessä työssä Kokemusta käsitellään niissä yhteisöissä, joita kokemus kosketta Näissä yhteisöissä ja ryhmissä ei tarveharkintaa uhrien osalta Asiantuntijoiden suunnittelema kokonaisvaltainen ja hallittu avun organisointimalli versus tilaaja tuottaja malli Apua tarvitsevien ryhmien ja yhteisöjen kartoittaminen Avun tarjoaminen altistuneille aktiivisesti Tuen saatavuus jatkuvaa yhteystiedot ensikontaktista lähtien Perheen ja luonnollisten ryhmien yhteenkuuluvuuden tukeminen Tuetaan ihmisten selviytymistä, ei avuttomuutta

TRAUMAATTISEN KRIISIN VAIHEET JA INTERVENTIOMUODOT PSYYKKINEN SOKKI suojareaktio REAKTIOVAIHE tapahtuneen merkityksen tiedostaminen TYÖSTÄMIS- JA KÄSITTELYVAIHE PSYYKKINEN ENSIAPU Puhdas supportio Psykologinen defusing VARHAINEN INTERVENTIO Perheisiin, laajennettuihin perheisiin ja muihin luonnollisiin ryhmiin kohdistuva ryhmämuotoinen psykologinen läpikäynti PITKÄKESTOINEN TUKI Kriisi- ja traumaterapiat Ammatillisesti johdettu vertaistuki

Akuutin kriisityön toimintaperiaatteet ja menetelmät Avun oikea ajoitus, joka edellyttää avun aktiivista tarjontaa ensilinjan auttajien toimesta asianomainen vain antaa luvan, että häneen voidaan olla yhteydessä ei psykologista tarveharkintaa ensilinjan auttajien toimesta Oikean lähestymistavan käyttöä oikeaan aikaan Avun oikeaa ”annostelua” edetään kerralla vain niin pitkälle kuin asianomainen pystyy ottamaan vastaan

Tiedon merkitys traumaattisessa kriisissä Psyykkinen hätätilanne Se mitä tapahtuu, tuntuu käsittämättömältä, epätodelliselta Psyykkisen tilan korjausyritys: yritetään käsittää, mitä on tapahtunut Kelataan tapahtumaa läpi uudelleen ja uudelleen Käsittäminen edellyttää tietoa tapahtumasta Sopeutumisprosessi ei käynnisty eikä etene, jollei ole riittävästi tietoa siitä, mitä tapahtui Ristiriita: halutaan tietää eikä haluta tietää

Traumaattisen tapahtuman käsittäminen Tavoite, että tapahtumasta pystyttäisiin luomaan ajassa etenevä aukoton kertomus Se mitä ei tiedetä, jää vaivaamaan Ihmiset saatettava tiedon äärelle Olennaista miten tiedot kerrotaan Vaikeaa myös kertojalle Tiedotusvälineiden rooli keskeinen

Hallinnantunteen lisääminen Traumaattisesta tapahtumasta seurauksena hallinnantunteen täydellinen menetys Yritettävä palauttaa pieninä palasina Mitä seuraavaksi tapahtuu, mitä nyt pitää tehdä Miten selviytyä tästä hetkestä seuraavaan Mitä minussa itsessäni ja läheisissä ihmisissä tapahtuu: miten psyykkinen prosessi etenee: psykoedukaatio tärkeää

Valmistautumisen käyttö kriisityössä Mahdollisuudella valmistautua tietoon tai kokemukseen tavattoman suuri merkitys Jos kokemus tai tieto vastaanotetaan valmistautumattomana, monesti seurauksena traumaattinen kokemus Sama kokemus tai tieto, jos siihen on mahdollisuus valmistautua kunnolla, on terapeuttinen Periaate jota voidaan käyttää runsaasti kriisityössä Vainajan katsominen Onnettomuuspaikalla käynti Tuleva tehtävä, esim. vainajan vanhempien kohtaaminen

Esteet sosiaaliselle tuelle On kunniakasta selvitä yksin Avun pyytäminen ja toisiin turvautuminen on heikkoutta Puheet pullamössösukupolvesta: on ennenkin selvitty yksin Myös tutkijoiden aiheuttama paine: ”valtaosa ihmisistä selviytyy traumaattisesta tilanteesta”

Sosiaalisen tuen merkitys Kaikissa tutkimuksissa kiistaton Me tarvitsemme ihmisiä ympärillemme traumaattisessa kriisissä Antamaan turvaa pelkällä läsnäolollaan Huolehtimaan arkipäivän kulusta Tapahtuman käsittely tapahtuu konkreettisemmin puhumalla Pitämään ”järjissään”, pelot kurissa Välittämisen ilmaisut tärkeitä

Aggressiivinen, vihamielinen suhtautuminen Äkillisen, järkyttävän kokemuksen kokeneilla vaikeus hyväksyä sitä, mitä tapahtunut Johtaa usein aggressioihin, vihamielisiin reaktioihin, jotka etsivät kohdetta Kohde voi olla kuka tahansa, viranomainen, kriisityöntekijä Vaatii todellista ammattitaitoa, jotta pystyy ottamaan vastaan aggression ilman puolustautumista, selittelyä ja vasta- aggressiota Jos aggressiota ei oteta vastaan, voi johtaa käsittelyn jumiutumiseen syyttämiseen

Välitön tuki järkyttävissä tilanteissa, puhdas supportio rauhoittava, turvallisuutta luova ilmapiiri möytäeläminen ja huolenpito reaktioiden hyväksyminen anna uhrin puhua tapahtuneesta, älä itse täytä tilaa omilla kokemuksillasi varo tyhjiä sanoja ja liiallisia lupauksia levollinen läsnäolo ja välittävä kosketus auttaa eniten

Vaikeudet psyykkisessä ensiavussa Tasapainon löytäminen empaattisuuden, uhrin tunnetilaan mukaan menemisen ja oman levollisuuden säilyttämisen välillä Omien voimakkaiden tunteiden hallitseminen Sulkeminen versus auki pitäminen Lohduttaminen sulkee Älä itke – itke vaan Mielipiteen, kannan ilmaisu, tulkinta sulkee

Psykologinen defusing (purkukokous) Toteutetaan mahdollisimman pian kriittisen tilanteen jälkeen soveltuu erityisesti ammatti-ihmisten (terveydenhuolto, poliisi, pelastushenkilökunta) välittömien reaktioiden purkuun tavoitteena työkyvyn nopea palauttaminen ryhmät pieniä ja homogeenisia kesto 20-45 minuuttia vaiheet johdanto:miksi järjestetty keskusteluvaihe: mitä koitte, mitä teitte, mitä näitte informaatio ja seuranta

Kriisi-istunnon kulmakivet Todellisuuden kohtaaminen Psyykkisten reaktioiden työstäminen ajatukset tunteet aistimukset, flashbackit Reaktioiden normalisointi ja tuleviin rektioihin valmistaminen Sosiaalisen tuen käynnistäminen ja syventäminen

Kriisi-istunnon ja psykologisen jälkipuinnin erot Psykologinen debriefing on työssä koettujen järkyttävien kokemusten, kriisi-istunto perheenjäsenten, omaisten tai muiden läheisten kokemusten varhaista käsittely Vaiheet ja toimintaperiaatteet samat, sisältö useimmiten erilainen Kriisi-istunnossa mennään paljon syvemmälle ajatusten ja tunteiden käsittelyssä Kriisi-istunnon vetäminen vaatii paljon enemmän psykologia taitoja Kriisi-istunnossa osanottajien tarpeiden huomioon ottaminen tärkeää Kriisi-istunnossa vuorovaikutuksen laatu korostuu, debriefing teknisempi menetelmä

Psykologinen läpikäynnin: toimintaperiaatteet Ryhmämenetelmä Istunnon ajoitus ottaen huomioon tapahtuman järkyttävyys uhreille ryhmän muodostamis-periaatteet pyrkimys homogeenisiin ryhmiin puhumisen avoimmuuden ja helppouden huomioon ottaminen luonnollisten ryhmien kunnioittaminen pyrkimys kaikkien osallisten mukaan saamiseen Istunnossa vähintäin kaksi vetäjää

Järkyttävän kokemuksen ryhmämuotoisen käsittelyn edut Käsittely monipuolisempaa ja laajempaa Useiden ihmisten kokemukset materiaalina Huomion ja rasituksen jakautuminen usean ihmisen kesken Erityisen tärkeää nuorilla Mahdollisuus itse verrata omia kokemuksia ja reaktioita toisten samaa kokeneiden kokemuksiin Viitekehyksen saaminen omalla kokemukselle ja reaktioille Ryhmädynamiikan hyväksikäyttö Sosiaalisen tuen laajeneminen ja syveneminen

Kriisi-istunnon vaiheet Aloitus Tavoitteena osallistujien ahdistuksen ja jännityksen vähentäminen Tehtävät Kerrotaan mitä istunnossa tapahtuu ja sen tavoitteet Käydään läpi työskentelyperiaatteet Muodostetaan vetäjistä auktoriteetit Kokemus Pyrkimys, että kaikki osallistuvat alusta loppuun Kestoajan estimointi

Kriisi-istunnon vaiheet: faktojen läpikäynti Tavoitteet Tapahtumasta aukoton ajassa etenevä kertomus: tapahtuman käsittäminen Viedä mielikuvitukselta tilaa Antaa mahdollisuus kertoa ja kuulla, tasata tietoja Käydään tapahtuma läpi yksityiskohtaisesti Kootaan kaikkien osallistujien tiedot ja kokemukset Täydennetään viranomaisten tiedoilla Kaikki tieto heti uhrien tietoon: tietojen osittainen kertominen kidutusta

Kriisi-istunto: ajatukset ja tunteet Ajatuksia esille jo faktavaiheen aikana Syyttäminen, syyllisten etsiminen Syyllisyydentunnot, jossitteluajatukset Ajatukset tulevat ennen tunteita Ajatusten käsittely Riittävästi aikaa ja tilaa läpikäymiseen Vasta kun riittävästi käsitelty, niistä voi luopua Yhteenveto, tulkinta tarpeen

Kriisi-istunto: ajatukset ja tunteet Ajatuksia esille jo faktavaiheen aikana Syyttäminen, syyllisten etsiminen Syyllisyydentunnot, jossitteluajatukset Ajatukset tulevat ennen tunteita Ajatusten käsittely Riittävästi aikaa ja tilaa läpikäymiseen Vasta kun riittävästi käsitelty, niistä voi luopua Yhteenveto, tulkinta tarpeen

Psykologiset menetelmät ajatusten ja tunteiden käsittelyssä Huomioiminen, kuittaaminen, vastaanottaminen Pysäyttäminen, tilan antaminen tai siirtäminen Istunnon jäsentäminen niin, että kaikki osaanottajat käsittelevät yhdessä samaa tunnetta, ajatusta tai ilmiötä syventäminen: kerro lisää? Pystytkö kuvaamaan tarkemmin? Laajentaminen: Miten teillä muilla, onko teillä samanlaisia tuntemuksia?

Ruumiillisten oireiden läpikäynti Tunnistetaan ruumiilliset reaktiot eri vaiheissa Lisätään ymmärrystä ruumiillisiin reaktioihin Keinoja helpottaa oloa, miten niihin tulee suhtautua Hallintakeinojen ja helpotuskeinojen opettamista hengitys

Reaktioiden normalisointi Tavoite viitekehyksen antaminen, johon omia reaktioita, tunteita ja ajatuksia voi suhteuttaa omien reaktioiden ymmärtäminen, hyväksyminen ja tilan antaminen niille Keinot mahdollisuus verrata omia reaktioita muiden samaa kokeneiden reaktioihin tiedon välittäminen tulevista reaktioista tieto siitä, että reaktiot kuuluvat asiaan, ovat normaaleja hallintakeinojen vahvistaminen

Istunnon päättäminen ja jatkosta sopiminen Periaate, että istunnossa esille tulleet reaktiot, ajatukset ja tunteet käsitellään, ei siirretä tuonnemmaksi Istunto päätetään selkeästi vetäjien toimesta Aikaisemmin käytäntönä yksi varsinainen istunto ja seurantaistunto kuukauden päästä Tutkimukset ja käytännön kokemukset viittaavat siihen, että varsinkin erittäin järkyttävien kokemusten jälkeen useampi kokoontuminen tarpeen Siitä, miten jatketaan, sovittava istunnon lopussa

Vetäjien roolit Joko kaksi tasavertaista vetäjää tai päävetäjä- apuvetäjä järjestelmä Vetäjien tehtävänä kuljettaa debriefingprosessia vaiheesta toiseen Vetäjät ovat aina auktoriteetteja Vetäjien tehtävänä huomioida, että kaikki osallistujat saavat tilaa sanottavalleen Vetäjät auttavat osaanottajia käsittelemään vaikeita faktoja ja tunteita esittämällä käsittelyä edistäviä kysymyksiä

Kriisi-istunnosta kieltäytyminen ja sen käsittely Kriisipalvelut liitetään mielenterveyspalveluihin eikä haluta leimautua niiden käyttäjäksi pelko kohdata ja käsitellä vaikeita tunteita ja ajatuksia. Psyykkisen hajoamisen pelko. On tavoiteltavaa ja kunniakasta selvitä yksin. Olemme perheen ja sukulaisten kesken puhuneet paljon tapahtuneesta. Emme tarvitse ulkopuolista apua En tarvitse psykologista läpikäyntiä. Minulla ei ole mitään vaikeita reaktioita tapahtumaan liittyen

Kriisityö ja lapset Aikuiset aliarvioivat lasten kykyä huomata ja tulkita tapahtumia lapset eivät huomaa mitään lapsille ei tarvitse kertoa koko totuutta lapsi tajuavaa vain pinnallisesti traumaattiset tapahtumat ja unohtaa ne helposti Lapsia aliarvioidaan myös heidän kyvyssään käsitellä järkyttäviä tapahtumia Lasten toipumiskykyä aliarvioidaan

Iän ja kehitystason merkitys järkyttävän kokemuksen käsittelyyn Järkyttävän kokemuksen käsittelyssä erotettavissa kolme ikäryhmää Alle kouluikäiset 0-6 –vuotiaat Eivät pysty käyttämään kieltä (0-3v.) Pystyvät käsittelemään kokemusta kielellisesti (4-6 v.) Ala-asteikäiset 7 – 12 -vuotiaat Nuoret 13 – 18 -vuotiaat Aikuiset 18 -

Aikuisen merkitys lapsen ja nuoren järkyttävän kokemuksen käsittelyssä Järkyttävä kokemus koettelee aikuisuutta Se kaivaa aikuisesta lapsen ja lapsesta aikuisen esiin Erot järkyttävän kokemuksen käsittelyssä pienemmät kuin muutoin asioiden käsittelyssä Lapsen ja nuoren järkyttävästä kokemuksesta selviäminen suurelta osin kiinni aikuisesta Lapset ja nuoret tarvitsevat aikuista kriisin käsittelyssä, he eivät selviä yksin Erityisesti uhkatilanteet, tilanteet, jotka aiheuttavat pelkoa koettelevat aikuisuutta

Järkyttävien kokemusten käsittely, kun ei vielä osaa puhua Järkyttävä kokemus välittyy muiden ihmisten (vanhemmat, sisarukset) reaktioiden kautta Pienet lapset vaistoavat levottomuuden ja ahdistuksen Säilytettävä normaalin elämän rytmi ja rutiinit Lasta hoitamaan välillä aikuisia, joita järkyttävä kokemus ei kosketa niin läheisesti Aikuisille aikaa kokea järkytyksen aiheuttamia tunteita ja ajatuksia, jotta jaksavat olla lapsen kanssa ja huolehtia hänestä Lapset usein levottomia ja itkeskeleviä, tarvitsevat ja vaativat erityistä huomiota

4 -6 -vuotiaiden järkyttävien kokemusten käsittely Asioiden käsityskyky vielä rajoittunut Siitä huolimatta heille tulee kertoa totuus Aikuisilla tarve suojella lapsia Aikuiset ajattelevat, että lapset kokevat järkyttävät kokemukset kuin he itse Lapset käsittävät järkyttävät asiat oman kehitystasonsa mukaan, usein paljon yksinkertaisemmin ja helpommin kuin aikuiset Esteet aikuisessa, ei lapsessa Lapsella annettava erityisen paljon turvaa sylissä pitämistä Keskustelua, lapsen kysymyksiin vastaamista

7-12-vuotiaiden järkyttävien kokemusten käsittely Käsitys- ja huomiokyky paljon parempi kuin aikuiset ajattelevat Puuttuu vielä aikuisten esteet ja vaikeudet käsitellä vaikeita asioita Suorat yksinkertaiset kysymykset, jotka vievät käsittelyä eteenpäin Jos aikuiset eivät kykeneviä käsittelemään järkyttävää kokemusta lapsen kanssa Lapset jäävät yksin kokemuksensa ja sen aiheuttamien ajatusten ja tunteiden kanssa Lapset suojaavat aikuista, eivät ota esille sellaista, joka aikuista ahdistaa Heijastuu ajan myötä usein fyysisinä vaivoina (päänsärkynä, vatsakipuina)

Lapsille tunnusomaisia piirteitä kriisien käsittelyssä Lasten keskeisiä kriisien käsittelyssä näkyviä psyykkisiä piirteitä ovat konkreettinen ajattelu itsekeskeisyys taikauskoisuus lyhytjännitteisyys Lapsilla kyky käyttää kriisien käsittelyssä leikkiä piirtämistä ja muita ilmaisuja mielikuvitusta

Lasten tarpeet traumaattisten kokemusten käsittelyssä Lapset tarvitsevat ennen kaikkea aikuisten ihmisten tukea ja apua lapset tulee otta vakavasti ja heitä tulee kuunnella ja antaa aikaa lasten kysymyksiin tulee vastata, jos pystyy, jos ei, se tulee kertoa Lapset tarvitsevat fyysistä läheisyyttä ja turvaa lapset suojelevat aikuisia: varovat vaikeita puheenaiheita, kertovat vain, mitä aikuiset tietävät heidän tietävänjne.

Lapset kriisi-istunnossa Jos lapsia useita, oma vetäjä Lapset mukana aloitus- ja faktavaiheen, sen jälkeen lapset voivat siirtyä oman vetäjän kanssa toiseen tilaan Lasten tulee voida käsitellä tapahtumaa omalla tavallaan esim piirtämällä, leikkimällä, kirjoittamalla Lopuksi palataan yhteen ja käydään läpi, mitä lapset ovat tehneet 7-8 -vuotiaista lähtien aikuisten kesken, kun annetaan oma tila

Nuorten kriisien käsittelyn erityispiirteet Nopea tiedon kulku nuorten keskuudessa Aikuiset ja kriisityöntekijät auttamattoman hitaita Netin suuri merkitys tiedon saamisessa ja välittämisessä Aikuiset ulkopuolella ja avuttomia Nuoret kokoontuvat yhteen nopeasti Vertaistuki olennaisen tärkeää Tarvittaisiin aikuisia olemaan näissä tilanteissa läsnä ja maadoittamaan käsittelyä Nuorten tapa käsitellä yleensä vain yhdessä olemista, ei aktiivista käsittelyä Nuoret vieroksuvat aikuisten tapaa käsitellä Aikuisten otettava nuorten ehdot ja käsittelytapa huomioon Keskustelu toiminnan tai muun puuhastelun ohessa

Traumojen hoito: ajoituksen merkityksestä Traumaattiset kokemukset tuottavat väärän uskomuksen minäkuvaan Tätä toteuttaa itseään ennen kuin se puretaan Vaikutus: elämä alkaa mennä pieleen Mitä nopeammin väärä uskomus puretaan, sitä vähemmän elämä ehtii mennä pieleen PTSD kroonisoituu 4 kuukaudessa

Kriisiterapian periaatteita Tavoitteena tukea ja tehostaa normaalia kriisiprosessia Kun ei ole ryhmää, jossa kokemusta käsitellä Kun ryhmämuotoinen interventio ei riitä Käyntitiheyden vastattava potilaan tarpeita Alussa tiivistä (melkein joka päivä) ja sitten harventuva Puolet ajasta käsitellään mitä viime käynnin jälkeen on tapahtunut, puolet ajasta käytetään tulevien tapahtumien valmisteluun Antaa mahdollisuuden ajatuksissa ja tunteissa ”rypemiseen” ja juuttumien purkamiseen

Trauman purkamisen edellytykset Tietoisuus trauman syntyhistoriasta Mistä ja miten psyykkinen trauma on kehittynyt Trauman aiheuttamat kaikki tunteet tulee läpityöskennellä, kokea uudelleen Traumaattiseen kokemukseen tulee saada uusi näkökulma

Traumaterapian yleiset strategiat Stabilisointi Tuetaan potilaan omia selviytymiskeinoja Egon vahvistaminen Epänormaalin normalisointi Trauman kohtaaminen ja prosessointi Traumaattisen kokemuksen kognitiivinen, emotionaalinen ja fysiologinen prosessointi Välttämiskäyttäytymisen vähentäminen Trauman integrointi (sulauttaminen) potilaan elämänhistoriaan Uusi merkitys sille mitä tapahtui

Taustaa 7-vaiheiselle ohjelmalle (Pieper) Ei uusi terapiamuoto vaan yhdistelmä tuloksellisista terapeuttisista interventioista Traumaterapioiden tuloksellisuustutkimusten meta- analyysi (van Etten & Taylor 1998) Traumafokusoitu kognitiivinen terapia ja EMDR tehokkaimmat Keskittyy kognitiiviselle tasolle alussa Estää uudelleen traumatisoitumisen Toinen osa keskittyy emotionaaliselle tasolle Narratiivisen trauma-fokusoidun kognitiivisen terapian ja EMDR:n yhdistelmä

7- vaiheinen ohjelma (Pieper) Tutkimus, diagnosointi ja vakauttaminen Terapian merkityksestä ja mahdollisuuksista kertominen Kontrolloitu altistus Altistus kuvitteellisessa tilanteessa Eye Movement Desensitization and Reprosessing (EMDR) Altistus todellisessa ympäristössä Jälkikeskustelu, traumakokemusten integrointi ja seuranta

TRAUMAN TYÖSTÄMISEN TYÖKALUJA Aika mennyt - nykyhetki Vastuu aikuinen - lapsi kuka vastuussa teit parhaasi Turvallisuus selvisit hengissä pelot Vaihtoehdot voit valita toisin

Aivovauriot ja traumojen psykoterapia Traumaattiset kokemukset usein sellaisia, että seurauksena myös aivovamma Aivovammat usein diagnosoimatta Usein potilaat eivät tuo terapiassa esille aivovammaa, vaikka se olisi diagnosoitu Usein aivovammat aiheuttavat samanlaisia oireita kuin posttraumaattinen stressihäiriö, vaikea erottaa kummasta on kysymys Aivovammat vaikeuttavat olennaisesti traumaterapeuttista käsittelyä Puuttuu tietoa, puuttuu koulutusta

Akuutin kriisityön juriidinen pohja Työ lähtenyt ruohonjuuritasolta Saavuttanut sekä ammattihenkilöstön, suuren yleisön ja median suuren hyväksynnän Sosiaali- ja terveysministeriön asiantuntijatyöryhmän muistio 1999 sisältää suositukset akuutin kriisityön järjestämisperiaatteista Pelastustoimiasetus 2003 sisältää velvoitteen palvelun toteuttamisesta Sosiaali- ja terveysministeriön ohjeiden uudistaminen 2009

Uusi terveydenhuoltolaki (käsittelyssä eduskunnassa)   27 § Mielenterveystyö  Kunnan on järjestettävä alueensa asukkaiden terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi tarpeellinen mielenterveystyö, jonka tarkoituksena on yksilön ja yhteisön mielenterveyttä suojaavien tekijöiden vahvistaminen sekä mielenterveyttä vaarantavien tekijöiden vähentäminen ja poistaminen.

Mielenterveystyön sisältö lakiesityksen mukaan Tässä laissa tarkoitettuun mielenterveystyöhön kuuluu 1) terveydenhuollon palveluihin sisältyvä mielenterveyttä suojaaviin ja sitä vaarantaviin tekijöihin liittyvä ohjaus ja neuvonta sekä tarpeenmukainen yksilön ja perheen psykososiaalinen tuki; 2) yksilön ja yhteisön psykososiaalisen tuen yhteensovittaminen äkillisissä järkyttävissä tilanteissa; 3) mielenterveyspalvelut, joilla tarkoitetaan mielenterveydenhäiriöiden tutkimusta, hoitoaja lääkinnällistä kuntoutusta.

Ensihoitopalvelun sisältö uuden lain mukaan 40 § mukaan 1) äkillisesti sairastuneen tai loukkaantuneen potilaan kiireellinen hoito ensisijaisesti terveydenhuollon hoitolaitoksen ulkopuolella lukuun ottamatta meripelastuslaissa (1145/2001) tarkoitettuja tehtäviä ja tarvittaessa potilaan kuljettaminen lääketieteellisesti arvioiden tarkoituksenmukaisimpaan hoitoyksikköön; 2) tarvittaessa potilaan, hänen läheisensä ja muiden tapahtumaan osallisten ohjaaminen psykososiaalisen tuen piiriin; 3) osallistuminen alueellisten varautumis- javalmiussuunnitelmien laatimiseen suuronnettomuuksien ja terveydenhuollon erityistilanteiden varalle yhdessä muiden viranomaisten ja toimijoiden kanssa; jne

AKUUTIN KRIISITYÖN EDELLYTYKSET Kaikki eivät osaa tehdä tätä työtä. Se vaatii erityistaitoja ja -koulutusta Kaikki eivät pysty tekemään kriisityötä.Se vaatii hyvää stressinsietokykyä, erityistä sitoutumista, kykyä kestää vahvoja tunteita ja hyvää tilanne tajua. Työtä tulee tehdä riittävästi, jotta tieto ja kokemus kertyisi osaamiseksi. Tätä työtä ei voi tehdä koko ajan, jotta herkkyys säilyisi.