Kansalaisten osallistuminen ja vaikutusmahdollisuudet Niklas Wilhelmsson oikeusministeriö Demokratia-, kieli- ja perusoikeusasioiden yksikkö 31.7.2012

Kansalaisvaikuttaminen Toimintaa, jolla kansalaiset pyrkivät muuttamaan tai säilyttämään yhteiskunnallisia asioita tai ilmiöitä; Tärkeä osa toimivaa demokratiaa; Laaja määritelmä: niin perinteinen julkiseen päätöksentekoon kohdistuva toiminta kuin henkilökohtaiset arjen valinnatkin; Kohteena hyvin eri tasoisia asioita, joilla kansalaiset osallistuvat itseään ja elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon; Keinoja lähes rajattomasti, esim. päätöksentekoon osallistuminen (äänestäminen, kansalais- tai kuntalaisaloitteet, poliittiset luottamustoimet) julkiseen keskusteluun osallistuminen (kansalaiskirjeet, keskustelu- ja kuulemistilaisuudet) ryhmäksi järjestäytyminen (asukastoiminta, ammattiyhdistystoiminta, poliittinen järjestäytyminen) yhteydenotto päättäjiin verkkovaikuttaminen kulutusvalinnat

Kansalaisten aktiivisen osallistumisen etuja Demokratia ja kansalaisvaikuttaminen ovat itseisarvoja; Osallistumisoikeuksien käyttämisessä on kyse perusoikeuksien toteutumisesta; Parantaa valmistelun ja päätöksenteon laatua; Parantaa palveluiden laatua; Parantaa päätösten legitimiteettiä; Lisää kansalaisten tyytyväisyyttä päätöksiin ja vähentää siten valitusten määrää ja uudelleen valmistelun tarvetta; Vahvistaa paikallista yhteenkuuluvaisuutta (erityisesti kunnallisissa asioissa).

Osallistumisen oikeusperusta: perustuslaki (1/3) Suomen perustuslaki (731/1999): 2 § Kansanvaltaisuus ja oikeusvaltioperiaate Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta. Kansanvaltaan sisältyy yksilön oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen. Julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia. 14 § Vaali- ja osallistumisoikeudet Jokaisella Suomen kansalaisella, joka on täyttänyt kahdeksantoista vuotta, on oikeus äänestää valtiollisissa vaaleissa ja kansanäänestyksessä. Vaalikelpoisuudesta valtiollisissa vaaleissa on voimassa, mitä siitä erikseen säädetään tässä perustuslaissa. Jokaisella Suomen kansalaisella ja maassa vakinaisesti asuvalla ulkomaalaisella, joka on täyttänyt kahdeksantoista vuotta, on oikeus äänestää kunnallisvaaleissa ja kunnallisessa kansanäänestyksessä sen mukaan kuin lailla säädetään. Oikeudesta muutoin osallistua kuntien hallintoon säädetään lailla. Julkisen vallan tehtävänä on edistää yksilön mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan ja vaikuttaa häntä itseään koskevaan päätöksentekoon.

Osallistumisen oikeusperusta: perustuslaki (2/3) Kansanvaltaisuus perustuu Suomessa edustukselliseen demokratiaan eli kansalaisten välilliseen osallistumiseen vaaleilla valittujen elinten päätösten kautta; Vaali- ja osallistumisoikeuksista on säädetty perusoikeuksina (PL 14 §): Nykyinen 1 mom. koskee äänioikeutta valtiollisissa vaaleissa ja kansanäänestyksissä; Nykyinen 2 mom. koskee äänioikeutta kunnallisvaaleissa ja kunnallisissa kansanäänestyksissä; Yksilön mahdollisuudet vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristön kehittämiseen eivät voi kuitenkaan rajoittua pelkästään mahdollisuuteen äänestää vaaleissa; Nykyinen 3 mom. edellyttää valtiovallalta aktiivisia toimia kansalaisten osallistumisen edistämiseksi (julkisen vallan tehtävänä on edistää yksilön mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan ja vaikuttaa häntä itseään koskevaan päätöksentekoon)

Osallistumisen oikeusperusta: perustuslaki (3/3) Osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia täydennetään erilaisilla suoran demokratian muodoilla kuten kansanäänestyksillä ja kansalaisaloitteilla; Suomessa on tällä hetkellä käytössä valtiollinen neuvoa-antava kansanäänestys (PL 53 §); Neuvoa-antavan kansanäänestyksen järjestämisestä päätetään lailla, jossa on säädettävä äänestyksen ajankohdasta ja äänestäjille esitettävistä vaihtoehdoista. Lisäksi perustuslaki edellyttää, että kansanäänestyksessä noudatettavasta menettelystä säädetään lailla; Neuvoa-antava kansanäänestys on Suomessa järjestetty ainoastaan kaksi kertaa (kieltolain kumoaminen 1931 ja EU:hun liittyminen 1994); PL 53 §:n uuden 3 mom. mukaan vähintään viidelläkymmenellätuhannella äänioikeutetulla Suomen kansalaisella on oikeus tehdä eduskunnalle aloite lain säätämiseksi sen mukaan kuin lailla säädetään; Suoran demokratian etuja: kannustaa kansalaisia ottamaan kantaa poliittisiin asiakysymyksiin ja voi tuoda poliittiselle agendalle asioita, joita valtioelimet ja poliittiset puolueet ovat jättäneet huomiotta, voi myös ehkäistä vieraantumista poliittisesta päätöksenteosta.

Osallistumisen oikeusperusta: muu lainsäädäntö Hallintolaki (434/2003) 41 § Vaikuttamismahdollisuuksien varaaminen (1 mom.) Jos asian ratkaisulla voi olla huomattava vaikutus muiden kuin asianosaisten elinympäristöön, työntekoon tai muihin oloihin, viranomaisen tulee varata näille henkilöille mahdollisuus saada tietoja asian käsittelyn lähtökohdista ja tavoitteista sekä lausua mielipiteensä asiasta. Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) 3 § Lain tarkoitus Tässä laissa säädettyjen tiedonsaantioikeuksien ja viranomaisten velvollisuuksien tarkoituksena on toteuttaa avoimuutta ja hyvää tiedonhallintatapaa viranomaisten toiminnassa sekä antaa yksilöille ja yhteisöille mahdollisuus valvoa julkisen vallan ja julkisten varojen käyttöä, muodostaa vapaasti mielipiteensä sekä vaikuttaa julkisen vallan käyttöön ja valvoa oikeuksiaan ja etujaan. Lisäksi useita muita säännöksiä kansalaisten oikeudesta tulla kuulluksi heitä koskevissa asioissa erityisesti opetus-, kulttuuri- ja liikunta-asioissa sekä ympäristöä ja rakentamista koskevassa lainsäädännössä.

Kunnat Suomi jakautuu kuntiin, joilla on perustuslain mukaan itsehallinto. Kunnallinen itsehallinto tarkoittaa kuntalaisten oikeutta päättää kuntansa hallinnosta, ja siihen kuuluu kuntalaisten oikeus itse valitsemiinsa hallintoelimiin Kunnat päättävät monista asukkaita koskevista asioista ja niiden tehtäväkenttä on eurooppalaisittain poikkeuksellisen laaja. Kunnat vastaavat n. 2/3 osasta julkisista palveluista Kunnat järjestävät kansalaisten peruspalvelut, joista tärkeimmät liittyvät sosiaali- ja terveydenhuoltoon, opetus- ja sivistystoimeen sekä ympäristöön ja tekniseen infrastruktuuriin. Kunnallishallinto perustuu toimielimiin, jotka koostuvat luottamushenkilöistä. Kunnan ylin päättävä elin on asukkaiden valitsema valtuusto. Valtuuston jäsenet eli valtuutetut valitaan kunnallisvaaleilla neljäksi vuodeksi kerrallaan.

Kuntalaisten osallistumismahdollisuudet Kunnallisvaalit Kunnalliset kansaäänestykset; äänioikeus määräytyy samojen perusteiden mukaan kuin äänioikeuskunnallisvaaleissa. Kansanäänestys on neuvoa-antava. Kunnallisesta kansanäänestyksestä päättää valtuusto Viisi prosenttia kunnan asukkaista voi tehdä kansanäänestysaloitteen Aloiteoikeus, asukkailla on oikeus tehdä aloitteita kunnan toimintaa koskevissa asioissa. Aloitteen tekijälle on ilmoitettava toimenpiteet, joihin aloitteen vuoksi on ryhdytty.

Kunnallisvaalit Seuraavat kunnallisvaalit ovat sunnuntaina 28.10.2012. Kunnallisvaaleissa voivat äänestää ja asettua ehdolle Suomen kansalaiset sekä tietyillä ehdoilla kunnassa asuvat muiden maiden kansalaiset. Äänestäminen on Suomessa vapaaehtoista Kunnallisvaaleissa saa äänestää vain oman kotikunnan ehdokasta Ilmoitus äänioikeudesta tulee kotiin

Äänioikeus – kuka saa äänestää Saat äänestää kunnallisvaaleissa, jos olet Suomen tai jonkin muun Euroopan unioniin kuuluvan maan, Islannin tai Norjan kansalainen ja täytät seuraavat edellytykset: 1) täytät viimeistään vaalipäivänä (28.10.2012) 18 vuotta, 2) sinulla on kotikunta Suomessa viimeistään 7.9.2012 Jos olet jonkin muun maan kansalainen, saat äänestää kunnallisvaaleissa, jos 1) täytät viimeistään vaalipäivänä (28.10.2012) 18 vuotta, 2) sinulla on ollut kotikunta Suomessa yhtäjaksoisesti vähintään kahden vuoden ajan ennen 7.9.2012 Kotikunta määräytyy kotikuntalain perusteella. Yleensä kotikunta on se kunta, jossa asut Vuoden 2012 kunnallisvaaleissa kotikunta määräytyy sen mukaan, mikä kunta on merkitty äänestäjän kotikunnaksi väestötietojärjestelmään 7.9.2012 klo 24. Tarvittaessa voit tarkistaa kotikuntatiedon maistraatista

Vaalikelpoisuus – kuka saa olla ehdokas Olet vaalikelpoinen eli voit asettua ehdokkaaksi kotikuntasi kunnallisvaaleissa, jos täytät seuraavat edellytykset: 1) kunta, jossa aiot asettua ehdokkaaksi, on kotikuntasi 2) sinulla on äänioikeus jossakin kunnassa 3) et ole vajaavaltainen eli holhouksen alainen Eräät valtion virkamiehet ja kunnan johtavat virkamiehet ja työntekijät eivät kuitenkaan ole vaalikelpoisia

Ehdokkaiden asettaminen kunnallisvaaleihin Kunnallisvaaleissa voivat asettaa ehdokkaita rekisteröidyt puolueet äänioikeutetut, jotka ovat perustaneet valitsijayhdistyksen Valitsijayhdistyksen perustamiseen tarvitaan vähintään kymmenen äänioikeutettua kunnan asukasta, eräissä pienissä kunnissa vain kolme tai viisi asukasta Puolueella, vaaliliitolla tai yhteislistalla saa olla kunnassa ehdokkaita enintään puolitoista kertaa se määrä kuin valtuutettuja valitaan Valtuustoihin valitaan kunnan asukasluvusta riippuen 17–85 valtuutettua.

Vaalitapa Äänioikeutettu äänestää vaaleissa suoraan sitä henkilöä, jonka hän tahtoo saada valituksi. Jokaisella ehdokkaalla on oma numeronsa, jonka äänestäjä merkkaa äänestystilanteessa äänestyslippuun Vaalit ovat suhteelliset Suhteellisessa vaalissa kullekin ehdokkaalle lasketaan vertailuluku, johon vaikuttavat sekä ehdokkaan saamien äänien että tämän edustaman puolueen saamien äänien määrä. Nk. puoluevaaleissa (kunnallisvaalit, eduskuntavaalit ja europarlamenttivaalit) jokainen puolue tai muu ryhmittymä saa sen määrän edustajia kuin mitä sen vaaleissa saama äänimäärä suhteessa muihin ryhmittymiin edellyttää. Jos esimerkiksi puolue saa annetuista äänistä noin 20 prosenttia, sen tulisi saada myös noin 20 prosenttia jaettavina olevista edustajanpaikoista. Suomessa suhteellisen vaalitavan menetelmänä sovelletaan nk. d´Hondtin menetelmää.

Esimerkki kunnallisvaalien tuloksen laskennasta Kunnassa valitaan neljä (4) valtuutettua. Ehdokkaita asettavat Sininen puolue (5 ehdokasta), Keltainen puolue (5 ehdokasta), Valkoinen puolue (4 ehdokasta), Harmaa puolue (2 ehdokasta) ja Oranssi puolue (1 ehdokas). Valkoinen puolue ja Oranssi puolue muodostavat vaaliliiton. VAIHEET 1 ja 2: Lasketaan ehdokkaiden äänet ja asetetaan ehdokkaat äänimäärien mukaiseen paremmuusjärjestykseen: Sininen puolue: Ehdokkaat Maija (20 ääntä), Riikka (15), Heikki (10), Timo (8), Helinä (3). Sininen puolue saa yhteensä 56 ääntä. Keltainen puolue: Ehdokkaat Juhani (25 ääntä), Liisi (10), Pekka (5), Iines (3), Olli (2). Keltainen puolue saa yhteensä 45 ääntä. Valkoinen puolue: Ehdokkaat Pirkko (20 ääntä), Helmi (7), Kalle (2), Leena (3). Valkoinen puolue saa yhteensä 32 ääntä. Harmaa puolue: Ehdokkaat Topi (25 ääntä), Toini (2). Harmaa puolue saa yhteensä 27 ääntä. Oranssi puolue: Ehdokas Eetu (22 ääntä). Oranssi puolue saa yhteensä 22 ääntä. VAIHE 3: Lasketaan ehdokkaiden vertausluvut: Sininen puolue: Maija (56), Riikka (28), Heikki (18,66), Timo (14), Helinä (11,20). Keltainen puolue: Juhani (45), Liisi (22,50), Pekka (15), Iines (11,25), Olli (9). Valkoisen puolueen ja Oranssin puolueen vaaliliitto (Valkoinen puolue ja Oranssi puolue saivat yhteensä 32+22=54 ääntä): Eetu (54), Pirkko (27), Helmi (18), Kalle (13,50), Leena (10,80). Harmaa puolue: Topi (27), Toini (13,50). VAIHE 4: Koska kunnassa valitaan neljä (4) valtuutettua, katsotaan, keillä ehdokkailla ovat neljä suurinta vertauslukua. He ovat ovat Maija (56), Eetu (54), Juhani (45) ja Riikka (28). He tulevat valituiksi.

Kunnallisvaalit 2012 Ennakkoäänestys alkaa keskiviikkona 17.10.2012. Ennakkoäänestys päättyy ulkomailla lauantaina 20.10.2012 ja Suomessa tiistaina 23.10.2012. Eräissä ennakkoäänestyspaikoissa äänestysaika on lyhyempi. Voit äänestää ennakkoon missä tahansa ennakkoäänestyspaikassa kotimaassa tai ulkomailla. Ennakkoäänestyspaikkoja ovat kotimaassa kuntien määräämät ennakkoäänestyspaikat, usein esimerkiksi kuntien virastot tai postit

Kunnallisvaalit 2012 Äänestys vaalipäivänä: Vaalipäivän äänestys on sunnuntaina 28.10.2012 kello 9–20. Voit äänestää vaalipäivänä vain siinä kunnassa ja sillä äänestyspaikalla, joka on merkitty sinulle lähetettyyn ilmoituskorttiin.

Kiitos!