VAMMAISTEN TYÖLLISTYMISEN HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET 20.10.2008 Pauliina Lampinen VATES-säätiö www.vates.fi

VATES -säätiö VATES-säätiö on asiantuntijaorganisaatio, joka toimii vammaisten ja osatyökykyisten ihmisten yhdenvertaiseksi ja oikeudenmukaiseksi työllistymiseksi. 35 taustayhteisöä keskeisimmät vammaisjärjestöt työllistämisyksiköitä sosiaalialan kuntayhtymiä Henkilöstöä 13 Lisätietoja: www.vates.fi 3.4.2017 Ellen Vogt

Keskeiset haasteet Miten saamme vammaisten ja osatyökykyisten kyvyt käyttöön? Miten luomme sellaisen palvelujärjestelmän, joka johtaa useammin työsuhteisiin ja tukee myös työelämässä? palvelut ja työhönvalmennus ja lainsäädäntö nykyinen ongelma, ratkaisuksi työhönvalmentajien palvelun vakiinnuttaminen Miten mahdollistamme moninaisuutta hyödyntävien työmarkkinoiden syntymisen? Työllistymisen oltava mahdollista sos.turvan ja palkan yhteensovittaminen Työnantajan riskien oltava kohtuullisia Kuntien ja julkisen sektorin mahdollisuudet työnantajina Kykyjen ja osaamisen markkinointi esim. sisäänheitto työmarkkinoiden muutos on mahdollisuus

Vajaakuntoiset työnhakijat n. 68 000 henkilöä Vammaiset ja osatyökykyiset henkilöt haluavat töihin ja kokevat itsensä työkykyisiksi Vajaakuntoiset työnhakijat n. 68 000 henkilöä Vammaiset ja pitkäaik.sairaat työkyvyttömyyseläkkeellä olevat n. 30 000 henkilöä työllistettävissä avoimille työmarkkinoille 6000 täysipäiväiseen työhön, 24 000 osa-aikaiseen työhön Lähde: Selvityshenkilö Mika Vuorela (TEM: 2008) Vammaisten henkilöiden kokema työkyky Työkyky erinomainen tai hyvä 30 %, kohtalainen 26 % N. kolmannes pyrki osallistumaan ja halusi työelämään Työ tärkeää hyvinvoinnin kannalta 40 % Pysyvä työpaikka viidenneksellä Lähde: Holm & Hopponen: Vammaisten työkyky vuonna 2007, Pellervon taloudellisen tutkimuskeskuksen raportteja 202 Uuden alussa vai umpikujassa? –tutkimus arvioi (STAKES: 2006) Runsaat 30 000 nykyisistä työvoiman ulkopuolella olevista vammaisista ja pitkäaikaissairaista (väh. 30 % inv.) voisi kuulua työvoimaan Pellervon taloudellinen tutkimuskeskus arvioi (2007) Vammaisten piirissä on nyt noin 20 000 henkilön käyttämätön työvoimareservi < 45-vuotiaat työelämään pyrki reilut 50% > 45 vuotta n. 17 % Eläkkeellä olevista < 45-vuotta työelämään halusi 39 % > 45 vuotta 9 % 11.9.2008 Pauliina Lampinen

Missä reservit nyt ovat? Erilaisissa työllistämisyksiköissä, joita on noin 290 Asiakkaita n. 13 000 (ei sis. työpajoja) Työpajoissa n. 10 -12 000 vuosittain (työpajoja n. 250) Työllistämistoimenpiteissä palkkatuella 36 000 henkilöä Työmarkkinatuen työharj. tai työelämävalm. n. 8 000 henkilöä Kuntouttavassa työtoiminnassa tuhansia (lukua vaikea löytää) Kelan työhönvalmennuksessa 1080 henkilöä Vaikeavammaisten ihmisten tilanne (2006) vain 10% työelämässä n. 1000 korkeasti koulutettua työmarkkinoiden ulkopuolella Kehitysvammaisten tilanne Työtoiminnassa 7 700 henkilöä Avotyötoiminnassa 2 300 henkilöä, joista kunnan toiminnassa 84 %, ostopalveluissa 16 % Tuettu työllistyminen työsuhteessa 360 henkilöä

Miten voimme vaikuttaa reservien käyttöönottoon? Kunnat Työllistämispalvelujen järjestäjä ja myös tuottaja Poliittinen vaikuttaja, jolla valtaa kehittää laadukkaita ja vaikuttavia palveluita Työnantaja tilanteessa, jossa työvoimapula uhkaa Ammatillisen kuntoutuksen toimijoiden joustava yhteistyö Kela, työeläkeyhtiöt, työhallinto Työhallinto Vajaakuntoisten ja vammaisten työnhakijoiden parempi huomioiminen Oppilaitokset Myös vammaisille opiskelijoille mahdollisuus kasvaa työntekijöiksi Palveluiden ja tiedonvälityksen esteettömyys ja saavuttettavuus taattava! 10.-11.9.2008 Pauliina Lampinen 6

Tuettu työllistyminen Nykyisen palvelujärjestelmän rakenne ja toiminta Työllistämistoiminta Sosiaalinen yritys Työhallinto Työvoimapoliittinen koulutus Tuettu työllistyminen Siirtymätyö Työeläkelaitokset AVOIMET TYÖMARKKINAT Kuntouttava ja valmentava toiminta KELA Palkkatukityö Työharjoittelu Työelämävalmennus Työkokeilu Sosiaalitoimi Työtoiminta Nykytilanne näyttäytyy aktivointitoimenpiteinä, joita kunnat ja valtio sekä erilaiset vakuutuslaitokset tukevat eri tavoin. Asiakkaat ohjataan toimenpiteisiin, joiden toivotaan johtavan työllistymiseen tai muuhun järkevään toimintaan. Tosiasiassa toiminnassa korostuu aktivointitoimenpiteet, eivät tulokset. Asiakkaat vain käväisevät työmarkkinoilla, suurin osa valmennus- ja kuntoutustoiminnasta tapahtuu avoimien työmarkkinoiden ulkopuolella. Tuetun työllistymisen työhönvalmentajan avulla voidaan saada pysyviä tuloksia, mutta vain harvalle palvelua tarvitsevalle sitä on tarjolla. Muut aktivointitoimenpiteet saattavat avoimien työmarkkinoiden kynnykselle, mutta tuki usein loppuu viime metreillä ja asiakas palaa jotain kautta takaisin työmarkkinoiden ulkopuolelle aktivoitavaksi jälleen kerran. Osasta oppilaitoksia saadaan opiskelijat työelämään, osalla on isoja ongelmia saattaa tukea tarvitsevia suoriutumaan tutkinnostaan ja sen lisäksi vielä työllistymään. Näistä henkilöistä aiheutuu vain kuluja, on pähkähullua kouluttaa ihmisiä työvoiman ulkopuolelle. Erilaisia työllistymiseen tähtääviä palvelukokonaisuuksia, joiden tavoitteena on tukea ja auttaa työtöntä tai työmarkkinoiden ulkopuolella olevia työhön Työllistyminen voi tapahtua erilliseen yksikköön, työpajaan tai tavalliseen työpaikkaan palvelusta ja asiakkaasta riippuen Työllistyminen ei aina tarkoita työsuhdetta Erilaiset julkisen ja kolmannen sektorin palveluntuottajat tarjoavat työhönvalmennuspalveluita Vakuutuslaitokset Opetustoimi Vates-säätiö, Pauliina Lampinen ja Ellen Vogt. 2006

’Perinteinen’ työhönvalmennus vs. tuetun työllistymisen –malli Valmennus - työpaikalle sijoittuminen (Train - Place –malli) Keskiössä kuntoutujan kykyjen arviointi, voimavarojen lisääminen, koulutus, valmennus Valmennus erillisissä yksiköissä, työmarkkinioden ulkopuolella Siirtymä tavallisille työpaikoille vasta, kun kuntoutujan arvioidaan olevan ’valmis’ (job ready) Tuettu työllistyminen: Sijoita - Valmenna - Tue (Employ – train – support –malli) Sijoitus ensin siihen työpaikkaan, johon kuntoutuja haluaa työllistyä Työhönvalmentaja tukee, ohjaa ja valmentaa työnhakijaa ja työntekijää työpaikassa, johon syntyy työsuhde Menetelmässä toteutuu yhdenvertaisuus ja itsemääräämisoikeus 3.4.2017 8

Tuetun työllistymisen vaikuttavuudesta Tuetun työllistymisen menetelmällä päästään selvästi useammin tavalliseen työpaikkaan kuin perinteisiä ammatillisen kuntoutuksen menetelmiä käyttäen 58 % tuetun työllistymisen palvelusta mutta vain 21 % perinteisen ammatillisen kuntoutuksen palvelusta työllistyi 12-18 kk kuluessa (mm. Bond, G, et al. : Implementing Supported Employment as an Evidence-Based Practice, 2001) Valmennus- ja työllistämispalveluiden määrä kasvaa, mutta vaikuttavuus on heikko Pitkät valmennusputket nostavat kynnystä siirtyä avoimille työmarkkinoille Vammaisten ja osatyökykyisten henkilöiden vaikea saada työllistymispalveluita Välityömarkkinoiden kahtiajako aktiiviseen työvoimapolitiikkaan ja sosiaalipolitiikkaan vahvistaa marginalisaatiota ja segregaatiota Työssä pysymisen ja sairastuvuuden ongelmat 3.4.2017 9

10 10

Moninaisuutta hyödyntävät työmarkkinat Vammaisilla ja osatyökykyisillä mahdollisuus työllistyä avoimille työmarkkinoille nykyisessä työmarkkinatilanteessa Sosiaaliturvan ja palkan yhteensovittamisen oltava joustavaa Työllistymisen oltava kannattavaa sekä työnantajalle että työntekijälle Ihmiset kokevat työkykynsä usein hyväksi ja kiinnittävät huomionsa jäljellä olevaan työkykyyn Järjestelmä on taipuvainen kiinnittämään huomion työkyvyttömyyteen ja uskoo huonommin työllistymiseen Työkyky on aina suhde siihen, mitä ja missä olosuhteissa on työtä tekemässä Työsopimusten, tehtävänkuvien ja palkkausjärjestelmien kehittämisessä tulee huomioida paremmin osatyökykyiset 12 % yrityksistä ei löydä sopivaa työvoimaa Avoimia työpaikkoja enemmän kuin koskaan Eniten lisääntyneet terv.- ja sos.huolto, hallinto- ja toimistotyö skeä kaupallinen työ Yli kolmasosalla EK:n jäsenyrityksistä rekrytointivaikeuksia v. 2006 Työttömyysaste ei kuitenkaan laske samassa suhteessa avoimien työpaikkojen lukumäärän nousun kanssa työttömien määrä edelleen korkealla: 195 000 työtöntä työnhakijaa (8/08) Vajaakuntoisten työnhakijoiden lm. pysynyt n. 68 000 koko 2000 luvun Alueelliset erot suuria Työikäisen väestön määrä kääntyy laskuun 2009 ja vuoteen 2025 mennessä työmarkkinoilla 200 000 henkilöä vähemmän muutos tapahtuu jo 2011 mennessä ja säilyy tämän jälkeen ennallaan 3.4.2017 Ellen Vogt

Tulevaisuuden mahdollisuudet Lainsäädäntö tarjoaa monia keinoja ja menetelmiä, tärkeää on siirtää painopiste vaikuttavuuteen ei aktivointiin Palvelujärjestelmän tehtävänä on johtaa pysyviin ratkaisuihin ja kestävään työsuhteisiin ja -yhteisöihin ulottuvaan tukeen Asennemuutos: Työkyky ei ole vain yksilön ominaisuus vaan suhde työympäristöön Asennemuutos 2: Jokaisella on oikeus työhön, työnteko on kansantaloudellisesti kannattavaa Työnanatajat jo nyt kiinnostuneita, osaammeko hyödyntää heidän tarpeensa Joko-tai –järjestelmästä sekä-että –ajattelun mahdollistamiseen Kaikille oikeus palveluun myös käytännössä Sosiaaliturvajärjestelmän ”remontti” Nopeiden ja välittömien ratkaisujen mahdollistaminen ja lisääminen Diagnoosikeskeisyydestä kohti tarvelähtöisyyttä Toimenpidekeskeisyydestä kohti tarvelähtöisyyttä Poluttamisesta kohti saman aikaisia tukitoimia Ympäristöön kohdistettujen tukitoimien lisääminen Oikeus elinikäiseen oppimiseen 3.4.2017 Ellen Vogt