Vapaaehtoinen pelastuspalvelu Ensihuollon peruskurssi V12.2013 Tämä versio on päivitetty VAK täydennyskurssilla 27.10.2013. Ensihuollon peruskurssi 13.12.2013

Ensihuollon peruskurssi Tavoite: osallistujalla on selkeä kuva ensihuoltotoiminnasta osana Vapaa-ehtoista pelastuspalvelua ja hän tuntee ensihuoltotoiminnan perusperiaatteet Sisältö: 15 tuntia Ensihuolto osana Vapaaehtoista pelastuspalvelua Ensihuollon sisältö ja tehtävät Läsnäolo ja henkinen tuki Varautuminen onnettomuus- ja kriisitilanteisiin ja auttamisvalmius Toteutus: esimerkiksi kahtena päivänä Meripelastuskeskus = MRCC = Maritime Rescue Co-ordination Centre / Turku Meripelastuslohkokeskus = MRSC = Maritime Rescue Sub-Centre / Helsinki Lentopelastuskeskus = ARCC = Aeronautical Rescue Co-ordination Centre / Tampere & Rovaniemi Etsintä ja pelastus = SAR = Search and Rescue Hätälähetin (yleisnimitys) = ELT = Emergency Location Transmitter HÄKE Ensihuollon peruskurssi 13.12.2013

Vapaaehtoinen pelastuspalvelu Ensihuollon peruskurssi Ensihuolto osana Vapaaehtoista pelastuspalvelua Tämä osio on tarkoitus olla yhdenmukainen Vapepa peruskurssin kanssa. Kurssilaisella olisi hyvä olla perustieto Vapepasta, jotta tähän ei käytettäisi liikaa aikaa Ensihuollon peruskurssin yhteydessä. 1. Pelastustoiminnan käynnistyminen 2. Pelastustoiminta 3. Vapaaehtoinen pelastuspalvelu (Vapepa) - sisältää toimikuntatyöskentelyn 4. Varautuminen ja Vapepan valmius Ensihuollon peruskurssi 13.12.2013

Vapaaehtoisen pelastuspalvelun (Vapepa) historiaa Enontekiö, Kerässieppi 24.5.1963 5-vuotias tyttö katosi Löydettiin 5.6. (kateissa 13 pv) Yli 60 km päästä kotoaan Etsijöitä satoja Esillä tiedotusvälineissä Puuttui koulutus, huolto, viestivälineet, yhteiskunnan tuki Maaseudun sivistysliiton esitys järjestelmän perustamiseksi Sisäministeriön pyyntö: Punainen Risti koordinaatiojärjestöksi Vapepa perustettiin 31.3.1964 Kuva: Lasse Ratava / Omistaja Lasse Ratava. Kuvan käyttöön on lupa, sekä lapselta että kuvaajalta. Historian kertominen – tunteisiin vetoava kertomus. Tarkoitus ei ole aiheuttaa tuskaa / ahdistusta, myönteinen lähestyminen. Alkusysäyksestä tuodaan tarina Vapepan nykypäivään. Jokainen on tärkeä, auttamalla voit itse vaikuttaa! Ensihuollon peruskurssi 13.12.2013

Vapaaehtoinen pelastuspalvelu tänään Vapepa on 50 järjestön yhteenliittymä Kokoaa yhteen ja valmentaa pelastustöiden tukitehtäviin eri alojen harrastajia, joita yhdistää halu auttaa. Punainen Risti koordinoi Vapepa verkostoa. Mukana knoin 1 200 hälytysryhmää ja 20 000 vapaaehtoista. Vuosittain noin 400 tehtävää Vapepa hälytysjärjestelmän autta. Vapepa on tukiorganisaatio viranomaisille. Määrät on päivitettävä ja otettava huomioon tilastojen luotettavuus. Ota esille oman alueen tilastot ja toiminta, missä on toimintaa. Sekä mainittava, että näistä luvuista puuttuu mm. SMPS tehtävät, joita on noin 1000 vuodessa Ensihuollon peruskurssi 13.12.2013

Vapepan toiminta on vapaaehtoista viranomaista tukevaa pyyteetöntä organisoitua koulutettua kansalaistoimintaa Toiminta-ajatus: Kukin järjestö tarjoaa omaa osaamistaan, henkilöstöään ja kalustoaan viranomaisten tueksi; toimitaan ensisijassa omalla toimialalla. Ensihuollon peruskurssi 13.12.2013

Vapepan tehtäviä avustustilanteissa Etsintä Ensiapu Ensihuolto Henkinen tuki Viestitys Vedenalainen etsintä Muut viranomaisen määräämät tehtävät Lentopelastus Sammutus Meripelastus Ensihuollon peruskurssi 13.12.2013

Vapepan koulutus Säännöllinen koulutus- ja harjoitustoiminta Yhteistoimintaharjoitukset, myös viranomaisten kanssa Vapepa kouluttajakoulutus on Punaisen Ristin järjestämää (etsintä, viesti, ensihuolto, vedenalainen etsintä) Koulutusten kehittäminen yhdessä järjestöjen kanssa Kuva: ? / Omistaja SPR Ensihuollon peruskurssi 13.12.2013

Vapaaehtoinen pelastuspalvelu - Tervetuloa mukaan toimintaan! Näin pääset alkuun: Lisätietoja toiminnasta sekä toimikuntien yhteystiedot: www.vapepa.fi Voit myös ottaa yhteyttä suoraan sinua kiinnostavaan Vapepan jäsenjärjestöön ja hakeutumalla hälytysryhmään. Hyvä väylä tulla mukaan hälytysryhmätoimintaan on osallistua paikallistoimikuntien järjestämille peruskursseille. Punaisen Ristin valmiuspäälliköt opastavat myös tarvittaessa lisää. www.punainenristi.fi Kuva: Eero Pykäläinen Ensihuollon peruskurssi 13.12.2013

Vapaaehtoinen pelastuspalvelu Ensihuollon peruskurssi Ensihuollon sisältö ja siihen kuuluvat tehtävät Ensihuollon peruskurssi 13.12.2013

Ensihuollon määritelmä Ensihuolto on organisoitua vapaaehtoistoimintaa, jonka tarkoituksena on antaa ihmisille apua ja tukea erilaisissa äkillisissä onnettomuus- ja erityistilanteissa. Ensihuolto tukee ja täydentää viranomaisten toimintaa. Ensihuolto pyrkii huolehtimaan ihmisten perustarpeista ja tukee heidän selviytymistään. Ensihuollon peruskurssi 13.12.2013

Ensihuolto tukee sosiaalitoimea Sosiaaliviranomaisten tehtäviä pelastustoiminnassa: onnettomuuden uhrien ja evakuoidun väestön ensihuolto muu perushuolto tarvittaessa virka-apu pelastushenkilöstön huoltamiseksi psykososiaalisen tuen ja palvelujen järjestäminen yhdessä terveystoimen kanssa sosiaalipäivystystoiminta Tähän lisätietoa keikkojen raportoimisesta Ensihuollon peruskurssi 13.12.2013

Lainsäädäntökooste kouluttajalle I Pelastuslain (2011/379) 46 §:n mukaan sosiaali- ja terveysviranomaiset ja hallinnonalan laitokset vastaavat niitä koskevissa säädöksissä määrätyn työnjaon mukaisesti ensihoitopalvelun järjestämisestä sekä psykososiaalisen tuen palveluista ja onnettomuuden johdosta hätään joutuneiden huollosta ja majoituksesta Poikkeusololainsäädäntö antaa aluehallintovirastoille toimivaltaa ohjata sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaa alueellisesti (Valmiuslaki (1552/2011) 86§). Sosiaalihuollon järjestämisestä vastaa kunta sosiaalihuoltolain (710/1982) mukaisesti. Kunta voi järjestää palvelut sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionavustuksesta annetun lain (733/1992) mukaisesti hoitamalla toiminnan itse tai yhdessä muiden kuntien kanssa, hankkimalla palveluja julkiselta tai yksityiseltä palvelujen tuottajalta taikka antamalla palvelun käyttäjälle palvelusetelin. Ensihuollon peruskurssi 13.12.2013

Lainsäädäntökooste kouluttajalle II Laajamittainen huolehtiminen väestön ruokahuollosta, majoituksesta ja vaatetuksesta eivät ole sosiaalihuollon perustehtäviä sosiaalihuoltolain 13 ja 17 §:ien mukaisesti. Kunnan tulee varmistaa, että kaikissa olosuhteissa turvataan oman toiminnan jatkuvuus riittävässä laajuudessa. Lisäksi erityistilanteissa tulee usein tilanteesta johtuvia uusia huollollisia tehtäviä, jotka ovat nimenomaan yllä mainitut väestön ruokahuollosta, majoituksesta ja vaatetuksesta huolehtiminen (Sosiaalitoimen valmiussuunnitteluopas, STM, 2008, s.41–48) Sosiaalihuollon toimia laajamittaisissa äkillisissä kriisitilanteissa ovat mm. väestön ruokahuollosta, majoituksesta, vaatetuksesta huolehtiminen sekä terveydenhuollon kanssa yhdessä toteutettava psykososiaalinen tuki. Sosiaalitoimen valmiussuunnitteluoppaan mukaan sosiaalitoimi toimii omana itsenäisenä tehtäväalueenaan ja sitä johtaa kunnan sosiaaliviranomainen. Kummatkin toimivat siten PelL 35 §:n mukaan pelastustoiminnan yleisjohdon alla Ensihuollon peruskurssi 13.12.2013

Ensihuollon rooli kadonneen etsinnöissä Ensihuoltoryhmän tehtäviä: ruokahuollon järjestäminen henkisen tuen järjestäminen etsijöille ja etsittävän henkilön omaisille muut huoltotehtävät Ensihuollon peruskurssi 13.12.2013

Ensihuollon sisältö ja tehtävät Vaatettaminen Ruokahuollon järjestäminen Hätämajoituksessa avustaminen Läsnäolo ja henkinen tuki Ensiapu terveydentilaan liittyvien tarpeiden selvittäminen Neuvonta ja käytännön apu Henkilöiden ja tapahtumien kirjaaminen Punaisen Ristin katastrofirahaston käyttö Punaisen Ristin toimijan kautta Ensihuoltotoimija auttaa näissä tehtävissä lyhytaikaisesti, äkillisten onnettomuuksien ja erityistilanteiden aikana. Apua tarjotaan yleensä enintään viikon ajan, yleensä päiviä, kunnes viranomainen ei tarvitse enää apua. Ensihuollon peruskurssi 13.12.2013

Vaatettaminen Esimerkiksi tulipalossa ihmiset saattavat menettää kaiken omaisuutensa. Vaatteista jäävät jäljelle usein vain päällä olevat. Vaihtoehdot vaatetuksen järjestämiseen: Ostetaan uusia vaatteita. Hankitaan käytettyjä vaatteita varastosta tai kirpputorilta. Ensihuollon peruskurssi 13.12.2013

Vaatettaminen Ostettaessa uusia vaatteita on hyvä, että sopimukset tavaratalon kanssa on tehty etukäteen. Näin vaatteet saadaan onnettomuuteen joutuneille silloinkin, kun kauppa ei normaalisti olisi auki. Otetaan avun tarvitsija mukaan vaatehankintoja tekemään, avuntarvitsija ei tee yksin ostoksia. Ei järjestetä vaate- tai tavarakeräystä. Ensihuollon peruskurssi 13.12.2013

Ruokahuollon järjestäminen Ruokahuoltoa tarvitsevat sekä onnettomuuden uhrit että tilanteessa toimivat auttajat. Ruokahuollon yhteydessä on turvattava puhtaan veden saanti. Pidettävä erityistä huolta siisteydestä ja hygieniasta Lyhytaikaisessa tilanteessa riittää pienimuotoinen ja yksinkertainen muonitus kuten voileivät ja mehu Jos tilanne kestää pidempään, käynnistetään muonitusorganisaation toiminta Toiminta ei vaadi hygieniapassia, yleensä useamman viikon jatkuva ja säännöllinen ruokahuoltaja tarvitsee hygieniapassin. Ensihuollon peruskurssi 13.12.2013

Ruokahuollon järjestäminen Hälytysmuonituksen tulee olla: helposti kuljetettavaa ja syötävää, nopeasti tarjoiltavaa, energiapitoista ja maukasta. Ruokahuollossa on huomioitava erilaiset kulttuuritaustat ja niihin liittyvät ruokailutottumukset. Asianomaiset henkilöt tulee ottaa mukaan ruokahuollon suunnitteluun heti alkuvaiheessa. Ensihuollon peruskurssi 13.12.2013

Hätämajoituksessa avustaminen Yleisimmin hätämajoitusta tarvitaan tulipalojen sattuessa. Sukulaisten ja ystävien luokse, hotelliin / hostelliin, hätämajoituspaikkaan. Suuronnettomuuksissa tai muissa erityistilanteissa voidaan viranomaisen pyynnöstä perustaa erityinen hätämajoituspaikka. Hätämajoituspaikalla tarkoitetaan evakuoitujen ja muiden tilapäistä majoitusta tarvitsevien paikkaa. Kuntien sosiaaliviranomaiset auttavat pysyvämpien asuntojen hankkimisessa. Ensihuollon peruskurssi 13.12.2013

Hätämajoituspaikan perustaminen Ota huomioon: yksityisyys perheiden yhdessä pitäminen hygieniatilat yhteistilat henkilökunnan tilat toimistotilat opastus minimivaatimukset. Muista myös: viestintä toimistotyöt (vastaanotto, viesti ja toimistopalvelut) huolto (majoitus, muonitus, kuljetus, materiaalinen apu) ensiapu. Ensihuollon peruskurssi 13.12.2013

Ensiapu ja terveydentilaan liittyvien tarpeiden selvittäminen Ensiavun antaminen. Välttämättömän lääkityksen selvittäminen ja tarpeiden kertominen viranomaisille. Erityisryhmien terveydentilan tarkkailu. Ravitsemustilasta huolehtiminen. Hygienia ja puhtaudesta huolehtiminen (esim. käsien pesusta tiedottaminen ja opastaminen). Epidemioiden ehkäisyssä hygieniasta huolehtiminen ja jätehuollon järjestäminen ovat erityisen tärkeitä. Ensihuollon peruskurssi 13.12.2013

Neuvonta ja käytännön apu onnettomuuden uhrille Traumaattisen tilanteen jälkeen onnettomuuden uhrilla voi olla vaikeuksia hoitaa käytännön asioita. Neuvontaa ja apua tarvitaan esim. yhteydenotoissa viranomaisiin, paperiasioiden selvittelyssä, talkoo- ja siivousavussa ja lastenhoidon järjestämisessä. Tue omatoimisuuteen! Tietojen välittämistä sekä uhreille että viranomaisille Tilannetta johtava viranomainen päävastuussa Vapepa-johtaja johtaa Vapepan tiedotusta Sisäinen ja ulkoinen tiedottaminen Vaitiolovelvollisuus Kouluttajan on hyvä perehtyä Vapepan tiedotusohjeeseen http://www.vapepa.fi/sites/vapepa.fi/files/Vapepan_mediaohje.pdf Ensihuollon peruskurssi 13.12.2013

Henkilöiden ja tapahtumien kirjaaminen Auttamistehtävien aikana vapaaehtoiset pitävät tilannekirjanpitoa siitä, mitä on tehty ja milloin. Evakuoitujen tiedot kirjataan evakuointikortille. Suuronnettomuuksissa tarvitaan vapaaehtoisten apua esimerkiksi rekisteröinnissä ja informaation keräämisessä. Punainen Risti varautuu tarvittaessa järjestämään myös puhelinpalvelun ja vastaanottamaan omaisten tiedusteluja onnettomuuden uhreista sekä yhteistyössä viranomaisten kanssa selvittämään uhrien kohtaloita. Onnettomuustilanteissa henkilötiedustelu ja tunnistamistehtävät kuuluvat Suomessa poliisiviranomaisille Ensihuollon peruskurssi 13.12.2013

Punaisen Ristin katastrofirahastosta avustaminen Punaisen Ristin katastrofirahastosta voidaan myötää apua äkillisissä onnettomuustilanteissa. Avustus voidaan käyttää hankintoihin kuten vaatetukseen, ruokahuoltoon, tarvikkeisiin ja majoitukseen. Avustus annetaan maksusitoumuksena – ei koskaan rahana tai lahjakorttina. Päällekkäisyyksien välttämisessä huomioitava myös viranomaisten, seurakunnan ja muiden järjestöjen tarjoama apu. Punaisen Ristin kotimaan avusta äkillisissä onnettomuustilanteissa on erillinen ohje. Ensihuollon peruskurssi 13.12.2013

Punaisen Ristin katastrofirahastosta avustaminen Punaisen Ristin osaston hallituksen valtuuttamalla kotimaan avun yhdyshenkilöllä on oikeus myöntää aineellista apua 1 000 euroon asti välittömästi onnettomuuden tapahduttua. Avun mahdollistamiseksi on tärkeää, että ensihuoltoryhmät toimivat kiinteässä yhteistyössä kotimaan avun yhdyshenkilöiden kanssa. Ensihuollon peruskurssi 13.12.2013

Rahan keräystoiminta Onnettomuuskohtaisia luvanvaraisia (rahankeräyslaki 255/2006) rahankeräyksiä eikä ”naapuriapu keräyksiä” suositella järjestettäväksi Vapepa järjestöjen kautta. Naapuriapu ei kuulu rahankeräyslain soveltamisalaan. Esimerkiksi naapurit voivat yhdessä kokoontua, päättää auttaa ja kerätä kokouksessa rahaa, tätä ei kuitenkaan suositella Naapuriapuna voidaan antaa rahaa, tavaraa tai työtä, mutta niitä ei saa kerätä yleisöön vetoamalla, kuten lehti-ilmoituksilla tai tilinumeroa jakamalla. Ensihuollon peruskurssi 13.12.2013

Kalkun logistiikkakeskus Punaisella Ristillä on Tampereen Kalkussa logistiikkakeskus Pyynnöt logistiikkakeskukseen tehdään piirin kautta Logistiikkakeskuksesta voi pyytää isoja määriä esim. huopia, lämmitettäviä telttoja, matkasänkyjä, patjoja jne. Logistiikkakeskuksesta ei voi pyytää materiaalia mitä saa helposti omalta paikkakunnalta, esim. ei vaatteita tai makuupusseja Ensihuollon peruskurssi 13.12.2013

Vapaaehtoinen pelastuspalvelu Ensihuollon peruskurssi Läsnäolo ja henkinen tuki Ensihuollon peruskurssi 13.12.2013

Henkinen tuki – määritelmä: Tukitoimintaa traumaattisen tapahtuman jälkeen. Tukea voi antaa trauman itse kokenut sosiaalinen verkosto mielenterveystyön ammattihenkilöihin kuulumattomaton auttaja vapaaehtoisjärjestö mahdollinen muu organisaatio Ensihuollon peruskurssi 13.12.2013

Traumaattinen tapahtuma Traumaattinen tapahtuma on luonteeltaan yllättävä, järkyttävä tapahtuma, joka sattuu täysin ilman ennakkovaroitusta siten, ettei siihen voi etukäteen psyykkisesti valmistautua. Traumaattinen tapahtuma on psyykkisesti hyvin kuormittava ja muuttaa usein uhrin keskeisiä elämänarvoja. Traumaattinen tapahtuma voi koskettaa yksilöä, yhteisöä tai jopa kansakuntaa. (lähde: Hynninen & Upanne 2006: Stakes, raportteja 2/2006) Ensihuollon peruskurssi 13.12.2013

Henkinen loukkaantuminen Mitä merkitsee henkinen loukkaantuminen? Usko omaan haavoittumattomuuteen murtuu Turvattomuuden tunne korostuu Kuoleman kohtaaminen (menetys ja suru) Uudelleen traumatisoituminen mahdollista Ensihuollon peruskurssi 13.12.2013

Traumaattisen kriisin vaiheet Johan Cullbergin teorian mukaan (esimerkki): Sokkivaihe (suojareaktio) Syntyy välittömästi trauman jälkeen. Uhri on yllättynyt, sekaisin ja voi toimia poikkeavasti.  Uhri tarvitsee turvaa, tietoa, läsnäoloa. Reaktiovaihe Tapahtuman merkityksen tiedostaminen  Uhrille tärkeää sosiaalinen verkosto, keskustelu. Aloitetaan kokemuksen käsittely vähitellen Työstämis- ja käsittelyvaihe Tunteiden ja kriisin käsittely  Uhri saattaa tarvita ammatillista psykoterapiaa tai esim. vertaistukea Uudelleen suuntautumisen vaihe Kriisi alkaa olla läpityöstetty ja ihminen pystyy luomaan uutta perustaa elämälleen kokemuksen perusteella Sokkivaiheessa olennaista uhrille on turvan tarjoaminen, tiedonsaanti, rauhallinen läsnäolo, tuki ja kuuntelu. Huom! Fyysisten tarpeiden huolehtiminen. Reaktiovaiheessa uhrille tärkeää on oma sosiaalinen lähiverkosto; perhe, omaiset ja läheiset. Kuuntelu ja keskustelu. Reaktiovaiheessa aletaan vähitellen käsitellä ja työstää traumaattista kokemusta. Työstämis- ja käsittelyvaiheessa tunteiden ja kriisin käsittelyssä saatetaan tarvita ammatillista psykoterapiaa tai esim. vertaistukea Ensihuollon peruskurssi 13.12.2013

Lasten reaktiot Lapsi reagoi järkyttäviin tapahtumiin samaan tapaan kuin aikuinen. Lapset reagoivat voimakkaasti myös silloin kuin heidän vanhempansa ovat joutuneet järkyttävään tilanteeseen. Lapsi saattaa reagoida itkien tai aggressiivisesti. Hän saattaa myös vetäytyä ja olla reagoimatta ulospäin lainkaan. Juttele lapsen kanssa tapahtuneesta, rohkaise lasta ilmaisemaan tunteitaan esimerkiksi leikkimällä ja piirtämällä. Tue lapsen turvallisuuden tunnetta ylläpitämällä arkirutiineja ja anna lapselle aikaa ymmärtää tapahtunutta. Ensihuollon peruskurssi 13.12.2013

Auttajan jaksaminen Ennen auttamistilannetta Huolehdi omasta jaksamisesta ja kunnosta Ylläpidä auttamistaitojasi Tunne kriisi- ja stressireaktiot Käy mielessäsi läpi auttamistilanteita Mieti miten käyttäydyt stressitilanteessa miten palaat takaisin arkeen Selvitä, milloin tarvitaan ammattiapua Ensihuollon peruskurssi 13.12.2013

Auttajan jaksaminen Auttamistilanteen aikana Selvitä, mikä on tilanne Noudata viranomaisten ohjeita Noudata turvamääräyksiä ja nopeusrajoituksia Keskity tehtävääsi Suojele itseäsi raskainta on auttaa lapsia ja tuttuja Sano, jos et pysty tekemään jotain Työskentele aina parin kanssa Tarkkaile, tue ja ohjaa muita Syö ja lepää säännöllisesti Pyydä apua, kun sitä tarvitset Selvitä lähimmän kriisiryhmän puhelinnumero Kouluttaja: selvitä lähimmän kriisiryhmän puhelinnumero Ensihuollon peruskurssi 13.12.2013

Autettavan kohtaaminen Rauhoita keskustelupaikka Esittele itsesi Käyttäydy rauhallisesti Tarjoa apua aktiivisesti ja hienotunteisesti Anna ensiapu Kuuntele, älä keskeytä Kosketa, jos luontevaa Anna autettavan näyttää tunteensa, älä arvostele Pidä uteliaat loitolla, suojele uhria Kerro mitä on tapahtunut ja miten saadaan yhteys omaisiin Auttajan on kyettävä pitämään itsestään huolta, jotta voi auttaa muita myös tulevaisuudessa. Auttamisen periaatteita: Tapahtuman uhrit ovat joutuneet epänormaaliin ja järkyttävään tilanteeseen, jossa heidän selviytymis-keinonsa ovat riittämättömät. Tilanteeseen on luonnollista reagoida psyykkisesti! Apua on tarjottava aktiivisesti, mutta yksilöä kunnioittaen ja hienovaraisesti. Useimmat trauman kokeneet eivät osaa sitä itse hakea. Ensihuollon peruskurssi 13.12.2013

Auttajan jaksaminen Auttamistilanteen jälkeen Muista vaitiolovelvollisuus Jälkireaktiot ovat normaaleja Palaa arkirutiineihin Kerro, kirjoita, maalaa kokemuksistasi Lepää ja rentoudu Harrasta totuttuun tapaan Vältä suuria elämänmuutoksia Ole optimistinen Käy tilanne läpi ryhmän kanssa Osallistu tarjottuun purkuun tai jälkipuintiin Hae apua tarvittaessa Ensihuollon peruskurssi 13.12.2013

Milloin tarvitaan muiden apua? Jatkuvaa ahdistusta, masennusta ja jännittyneisyyttä Univaikeuksia Eristäytymistä, ihmissuhteet kärsivät Fyysisiä oireita, joihin ei löydy syytä Työnteko ei suju Keskittymiskyvyttömyyttä Ei ole ketään kenelle puhua Sekavuutta Elämänhalu on kadonnut Liiallista alkoholin tai lääkkeiden käyttöä Itsemurha-ajatuksia Ensihuollon peruskurssi 13.12.2013

Apua tarjoavat Suurin osa ihmisistä selviytyy äkillisen järkyttävän kokemuksen jälkeen omin voimin ja läheisten tuella. Ammattiapua tarjoavat muun muassa: Terveyskeskukset Sairaalat Mielenterveystoimistot Työterveyshoito Koulu- ja oppilasterveydenhuolto Seurakunnat Ensihuollon peruskurssi 13.12.2013

Auttajan tukeminen – purkukeskustelu Tulee järjestää aina tapahtuman jälkeen, joka voi aiheuttaa henkilölle psyykkistä stressiä ja vaikeuttaa paluuta arkeen. Tarkoituksena nopea traumaattisten reaktioiden lieventäminen, kokemusten normalisointi, sosiaalisen verkoston vahvistaminen ja eristäytymisen ehkäiseminen. Tavoitteena arkirutiineihin paluu mahdollisimman pian ja vaivattomasti. Purkukokouksessa arvioidaan myöhemmin järjestettävän jälkipuinnin tarve. (Lähde: Murtomaa et al. 1998: Sosiaali- ja terveysministeriön monisteita 1998:1) Purku eli defusing psyykkisessä kriisissä Kysy, mitä ajattelit heti, kun sait tiedon. Kysy, miltä tuntui, kun sait tiedon, Minkälainen olo tuli ruumiillisesti? Minkälaisia tuntemuksia? Mitä teit? Mitä ajattelet nyt? Ensihuollon peruskurssi 13.12.2013

Purkukeskustelun järjestäminen Osallistujia ovat tapahtumassa tiiviisti mukana olleet (esim. vapaaehtoisauttajat) Vetäjiä on 1-2 Vetäjällä täytyy olla mahdollisuus työnohjaukseen tai vastaavaan. Järjestää mieluiten 8 h kuluessa tapauksessa. Joskus jopa tapahtuman aikana. Eroaa debriefingistä: Ei vaadi debriefing –henkilöstöä Tarkoitettu pienryhmälle Yhdessä työskenteleville (Lähde: Soili Poijula 2006. Auttajan reaktiot. luentomateriaali) Ensihuollon peruskurssi 13.12.2013

Purkukeskustelun vaiheet ALOITUS - vetäjän johdolla esittäydytään ja sovitaan periaatteista ETENEMISEN VAIHE - jokainen osallistuja kertoo pakottamatta lyhyesti omista kokemuksistaan ja tunteistaan ja reaktioistaan - käydään läpi faktat, ajatukset ja reaktiot - vapaata keskustelua LOPETUSVAIHE vetäjä tekee yhteenvedon keskustelusta vetäjä tukee osallistujia arjen kohtaamiseen tiedonjako ja yhteenveto tilanteen normalisointi ja stressinhallintakeinot opastus jatkotoimenpidemahdollisuuksiin Vetäjä huolehtii, että purkukeskustelulla on selkeä aloitus, etenemisen vaihe ja lopetus. Jokainen osallistuja saa käyttää puheenvuoron. Purkukeskustelussa ei edetä tunteiden syvällisempään käsittelyyn. 1) Aloitusvaihe Esittely Työskentelyperiaatteet, säännöt: luottamuksellisuus, aika, salassapito Ei puhumispakkoa, koko ajan mukana. 2) Faktavaihe Millaista tietoa kullakin on tapahtuneesta ja millainen rooli hänellä oli suhteessa tapahtumaan? Mitä oikein tapahtui? 3) Ajatusvaihe Mikä oli ensimmäinen ajatus? Mitä jäi mieleen? Kaikkien aistien rekisteröinnit tärkeitä (näkö, kuulo, kosketus, haju) Kysymykset ajatuksista ja fokusointi aistikokemuksiin antavat usein tunnevastauksia. 4) Reaktiovaihe eli tunnevaihe Osallistujat kertovat, millaisia tunteita heillä on ollut eri vaiheissa: pelkoa, avuttomuuden tunnetta, itsesyytöksiä, turhautumista, raivoa, sääliä Mikä oli pahinta? 5) Normalisointivaihe Kerrotaan jaksamista ja selviytymistä edistäviä keinoista, osin mukanaolijoiden omia havaintoja hyväksikäyttäen. Korostetaan tapahtuneen poikkeuksellisuutta ja reagoinnin normaaliutta. 6) Päätösvaihe Yhteenveto ottaen huomioon, mitä kukin on huomannut. Lisäapua on syytä hakea, jos reaktiot eivät laannu kuukaudessakaan reaktion voimakkuus lisääntyy asianomainen tai hänen läheisensä huomaa suuria luonnemuutoksia perhe-elämä tai työelämä ei toimi haluaa saada tietoa kriisiavun mahdollisuuksista. Ensihuollon peruskurssi 13.12.2013

Vapaaehtoinen pelastuspalvelu Ensihuollon peruskurssi Varautuminen onnettomuus- ja kriisitilanteisiin Auttamisvalmius Ensihuollon peruskurssi 13.12.2013

Varautuminen Varautuminen on etukäteen valmistautumista niihin tehtäviin, joihin normaalioloissa, häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa voidaan joutua. Varautuminen perustuu valmiuslakiin (29.12.2011/1552) Varautumisen keinoja: valmiussuunnitelman laatiminen, henkilöstön kouluttaminen, harjoittelu, materiaalin hankinta, yhteistyöverkostojen luominen. Valmiuslaki: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20111552 Ensihuollon peruskurssi 13.12.2013

Turvallisuustilanteet Normaaliolot Tilanteiden määrä Auto-onnettomuus Häiriötilanteet Tulipalo Poikkeusolot Epidemia Terroriteko Myrsky Suuronnettomuus Tämä asia on hyvä olla vierailevan pelastus- tai turvallisuusviranomaisen puheenvuorossa MUUTA ENSIHUOLTO NÄKÖKULMA JA SELKEÄMMÄKSI Laajamittainen maahantulo Ydinonnettomuus Sota Tilanteiden vakavuus Ensihuollon peruskurssi 13.12.2013

Normaaliolojen häiriö-/erityistilanteita Suuronnettomuus Luonnon onnettomuudet Ihmisiä tai eläimiä koskeva epidemia Ympäristöonnettomuudet Vakavat häiriöt kunnallistekniikan eri sektoreilla Kriittisen infrastruktuurin ongelmat Vakavat kansainväliset taloudelliset ongelmat Laajamittainen maahantulo Terroriteot Tämä asia on hyvä olla vierailevan pelastus- tai turvallisuusviranomaisen puheenvuorossa Ensihuollon peruskurssi 13.12.2013

Vapepa-ryhmän hälytysvalmius Ryhmän hälytysvalmius edellyttää sekä jäsenten henkilö-kohtaisia että ryhmän sisäisiä järjestelyjä: Henkilövalmius – ryhmä perustettu, nimet listalla Materiaalinen valmius – välineet hankittu, osataan käyttää Koulutusvalmius – jokainen koulutettu tehtäviinsä Hälytysvalmius – hälytyskaavio, hälytyskortti kunnossa Kuljetusvalmius – kuljetus hälytyksissä suunniteltu Johtamisvalmius – johtajat nimetty, koulutettu Ensihuollon peruskurssi 13.12.2013

Hälytysryhmän minimivaatimus suositukset Tunnettava Vapepan ja oman järjestön toimintaperiaatteet Ryhmässä tulee olla ensiavun, henkisen tuen, viestin ja etsinnän perustiedot Hälytystilanteen jälkeen pidetään purkukeskustelu Toiminnasta raportoitava ajantasaisesti Ryhmällä oltava hälytyskortissa luvattu kalusto Ryhmän täytettävä oman toimialansa koulutus- ja muut vaatimukset; taitoja ylläpidettävä Hälytystehtävässä jokaisella näkyvä Vapepan tunniste Ryhmänjohtaja vastaa ryhmästään ja sen kalustosta Ensihuollon peruskurssi 13.12.2013

Ryhmäläisen omat valmiudet: Oikea asenne auttamistehtävään Arvojen hyväksyminen, noudattaminen Mukana pyyteettömästi Kyky toimia johdettuna paineenkin alla Huomioitava oma perhe, työ Huomioitava oma kunto, rajoitukset Ikäsuosituksia noudatettava; täysivaltaisuus Lähtövalmius luvatun/sovitun mukainen Osaaminen ja kyky vastata Vapepan tehtävän haasteisiin Ensihuollon peruskurssi 13.12.2013

Ryhmäläisen oikeudet ja velvollisuudet: Oikeus tehtävän mukaiseen koulutukseen, ryhmän varusteisiin Oikeus kieltäytyä tehtävästä Oikeus tehtävänaikaiseen huoltoon ja jälkihuoltoon Oikeus kulukorvaukseen ja vakuutukseen Vaitiolovelvollisuus Autettuja koskeva materiaali luovutettava pois/hävitettävä Kunnioitettava henkilöiden yksityisyyttä Kouluttauduttava tehtävään; ylläpidettävä taitoja Noudatettava johtajan käskyjä; raportoitava johtajalle Osattava kieltäytyä epäsopivasta tehtävästä Suunnistus- ja maastossa liikkumisen taito (etsinnät) Ensihuollon peruskurssi 13.12.2013

Esimerkkejä varusteista The seinäkuva Ensihuollon peruskurssi 13.12.2013