RAKENNETTUJEN JOKIEN TUTKIMUSOHJELMA Teppo Vehanen, Aki Mäki-Petäys 2011-2016 Kuvat: Simo Yli-Lonttinen www.rktl.fi/kala/rakennetut_joet/ Teppo Vehanen, Aki Mäki-Petäys Ja Panu Orell

RAKENNETTUJEN JOKIEN TUTKIMUSOHJELMA 2011-2016 (A) VAELLUSKALAT JA KALATIET (B) JOKIKUNNOSTUKSET JA VALUMA-ALUEEN MAANKÄYTTÖ (C) VAELLUSKALOJEN PALAUTTAMISEN SOSIOEKONOMISET EDELLYTYKSET MITÄ JA KENELLE ? Vaelluskalojen palauttamista tukevia tutkimushankkeita – Kalatiestrategia 2012 Monitavoitteista: biologian, vesitekniikan ja sosioekonomian yhdistämistä Päätöksenteon tueksi Kalatalous- ja ympäristöviranomaiset (MMM, YM, ELY-keskukset) Talouselämä, elinkeinojen harjoittajat, vesialueen omistajat, kansalaiset

Vaelluskalojen elinkierto Kutuvaellus jokeen Paluu Kasvu ja sukukypsyys syönnösalueella Kutu jokialueella Poikaset kasvavat joessa Poikasten vaellus joesta syönnösalueelle

Viime aikojen tapahtumia rakennettujen jokien vaelluskalakantojen parissa EU:n vesipuitedirektiivi  Kansallinen lainsäädäntö  Vesienhoitosuunnitelmat Kasvava määrä T&K –hankkeita viimeisen 10 vuoden aikana, eri puolilla valtakuntaa Valtakunnallinen Rakennettujen jokien vaelluskalafoorumi 2010  RKTL, SYKE, ELY-keskukset, MMM, voimayhtiöt, Energiateollisuus ry HELCOM:n inventaari Itämeren alueen potentiaalisista lohi- ja meritaimenjoista 2011 Rakennettujen jokien tutkimusohjelma 2011-2016 Kansallinen kalatiestrategia 2012  2027 Photo: Panu Orell

KANSALLINEN KALATIESTRATEGIA Valtioneuvosto hyväksyi osaksi hallitusohjelmaa 2011-2014. Ohjaa kalateiden rakentamista 2020-luvun lopulle saakka. TAVOITE Painopiste kalojen istutuksista luontaisen elinkierron palauttamiseen VISIO Elinvoimaiset vaelluskalakannat, biodiversiteetin säilyminen ja kestävä kalastus. PRIORISOINTI Kalatiet 55 patoon 20 eri joessa

KALATIESTRATEGIAN TOTEUTUMINEN Kalatiestrategian kärkikohteiden osalta tarkasteltuna Kalatie rakennettu: - Eteläjoki-Noormarkunjoen Makkarakoski, Mäntyharjun reitin Kissakoski, Kemijoki Isohaara 2 Kalatie rakenteilla v. 2013: - Lestijoen Korpelankoski, Lapväärtin-Isojoen Peruskoski, Siuntionjoen Munksinkoski Kalatiesuunnitelmat tehty (+lupahakemus): - Kymijoen Korkeakoski, Kiskonjoen Koskenkoski ja Hålldamin säännöstelypato, Eteläjoki-Noormarkunjoen Sahakoski, Iijoen voimalat 5 kpl, Lieksanjoen Pankakoski ja Lieksankoski, Saarijärven reitin Leuhunkoski ja Hietama. Ei toimenpiteitä toistaiseksi Suunnittelu tekeillä: - Ala-Kemijoki, Mäntyharjun reitin Voikoski, Lapväärtin-Isojoki Yleissuunnittelua, vesioikeudellisia prosesseja tms. vireillä: - Juojärven reitti, Kymijoen Ahvenkoski ja Loosari, Virojoen Kantturankoski, Hiitolanjoen voimalat, ©Mikko Koivurinta

Rakennettujen jokien tutkimusohjelma: Kalojen nousu Suuret rakennetut joet: Kymijoki, Oulujoki, Iijoki, Kemijoki - Lohi ja taimen - nykyisten kalateiden toimivuus ja sen parantaminen -- uusien kalateiden suunnittelu - kalojen käyttäytyminen alakanavassa suhteessa hydro-morfologiaan tarvittavien (ympäristö)virtaamien suunnittelu - ylisiirrot --tuki-istutukset Telemetria- antennien sijainti Markku Lahti et al. Fortum Virtaaman vaikutus liittyy läheisesti kaikkiin hankkeisiin

KALOJEN NOUSU -TUTKIMUSTULOKSIA Kasvava virtaama aktivoi vaellusaktiivisuutta Lohien edestakainen liike (nk. ”jojo” –käyttäytyminen) voimalaitosten lyhytaikaissäädön seurauksena: päivällä voimakkaiden virtaamien aikana kalat uivat voimalaitosten lähelle ja virtaamien pienentyessä illalla / yöllä laskeutuvat kauemmas alavirtaan Kalojen nousut lähelle voimalaa keskimäärin lyhyitä ja niiden määrä kasvaa lokakuussa kutuajan lähestyessä Kalatie aiheuttaa yleensä viivettä kalojen nousuun Usean kalatien kautta kutualueilleen pyrkivien kalojen vaellus voi hidastua niin paljon, etteivät kalat pääse lisääntymisalueilleen riittävän aikaisin Selvitystarve mahdollisuuksista säätää voimalaitosten juoksutuksia sellaisiksi, jotka edesauttavat kaloja kalateiden sisäänkäynnin löytämisessä Photos: Panu Orell

KALOJEN NOUSU -TUTKIMUSTULOKSIA Kalatie voi olla valikoiva kalojen koon suhteen Ongelma vaelluskalojen palauttamiselle Esim. Oulujoella >90 % nousijoista yhden merivuoden koiraslohia Selvitystarve mahdollisuuksista kalateiden lisävesityksiin isojen naaraslohien houkuttelemiseksi kalateihin Optimaalinen kalatien sisäänkäynti lähellä nousuestettä, turbiineja ja joen pengertä, jossa ei ole liiallista turbulenssia ja akanvirtoja Kalatien houkutusvirtaama Yleensä 2-5 % joen keskivirtaamasta

Ympäristövirtaama, Virtaaman tärkeimmät jaksot, rakennuspalikat 20 40 60 80 100 120 140 160 180 1. jan. 1. feb. 1. mar. 1. apr. 1. mai. 1. jun. 1. jul. 1. aug. 1. sep. 1. okt. 1. nov. 1. des. Vannføring ( m 3 / s ) Naturlig Regulert Luonnontilainen Säännöstelty Virtaama “Tulva, Flushing flows” Poikashabitaatti Smolttivaellus Poikasten kuoriutuminen Mäti ja talvihabitaatti Kutu Kutuvaellus © Jo Halvard Halleraker

Alasvaellus, Radiotelemetriaseurannat, Ii- ja Oulujoki Varsinainen turbiinikuolleisuus 0-17 %/voimala Vaellus pysähtyy voimaloiden yläpuolella  saalistuspaine kasvaa ©Panu Orell

Elinympäristöt, elinympäristömallinnus, kunnostukset Mustionjoen pääuomassa on viisi potentiaalista lohelle sopivaa virtapaikkaa (kuva 1.).

Arviointiasetelma Seurantojen kehittäminen Kriteeri: tarkasteltavan muuttujan (esim. kalakannan) tila paranee mitattavasti Arviointiasetelma

TUOTTEITA JA RATKAISUVAIHTOEHTOJA

LOHEN POPULAATIOMALLIT

Kalataloudelliset velvoitteet nykytiedon varassa

KIITOS !