Kalajoen nahkiaisvelvoitteet

Esitys aiheesta: "Kalajoen nahkiaisvelvoitteet"— Esityksen transkriptio:

1 Kalajoen nahkiaisvelvoitteet

2 Velvoitteiden hoito Lähtökohtana luvuilla toteutettujen Kalajoen vesistöjärjestelyiden ja niihin liittyvän säännöstelyn (POPELY luvanhaltijana) vaikutusten tarkkailu sekä kompensaatiotoimenpiteet ja niiden vaikutusten tarkkailu. Tutkimukset ja kompensaatiotoimet tehtiin omana työnä Velvoitteisiin sisältyivät mm. seuraavat osa-alueet: Nahkiaissaaliin ja nousevan nahkiaiskannan koon seuranta Nahkiaistoukkatiheyksien seuranta Alas laskeutuvien metamorfoituneiden nahkiaisten määrä ja vaelluksen ajoittuminen (Vääräjoki, Siiponjoki) Aikuisten nahkiaisten vaelluskäyttäytyminen ja talvehtimisalueet (radiotelemetria) Kalatien toimivuus (radiotelemetria) Nahkiaisten kutualuevaatimukset Nahkiaisten lisääntymis- ja talvehtimisalueiden kunnostus (Kalatien rakentaminen) Toimenpiteiden suunnittelussa ja tutkimuksissa oli lähtökohtana ADAPTIVE MANAGEMENT -periaate=> Nahkiaiskannan hoitoa ja jatkotutkimuksia on ohjannut velvoitetutkimuksista saatu tieto Suuri synergiaetu Perhonjoen velvoitteiden hoidosta ja seurantatutkimuksista

3 Toimenpidevelvoitteita

4 Tarkkailuvelvoitteita

5 Tarkkailuvelvoitteita

6

7 K1 Haitat Virta-alueiden perkaus; 1903–1990-luku (- -)
Lyhytaikaissäännöstely; 1984– (- -) Heikentynyt vedenlaatu; 1990–1992 (-) Valaistut sillat; (- -) Kalastus; (-) Hoito Virta-alueiden kunnostus; 2001–2002 (H++; P++) Lyhytaikaissäännöstelyn lieventäminen; 2004– (H+, P+)

8 K2 Haitat Virta-alueiden perkaus; 1903–1990-luku (- -)
Lyhytaikaissäännöstely; 1984– (- -) Valaistut sillat; (- -) Heikentynyt vedenlaatu; 1990–1992 (- -) Kalastus; (-) Hoito Virta-alueiden kunnostus; 2001–2002 (H++, P++) Lyhytaikaissäännöstelyn lieventäminen; 2004– (H+, P+)

9 K3 Haitat Virta-alueiden perkaus; 1903–1990s (-)
Suvantoalueiden perkaus; 1960-luku–1992 (- -) Valaistut sillat; (-) Vaellusesteet; 1992–1997; (- - -) Lyhytaikaissäännöstely; 1984– (- - -) Pengerrykset; 1960-luku (- -) Heikentynyt vedenlaatu; 1970–1984 (- -) Koskien korvaaminen pohjapadoilla; 2002–2005 (- -) Kalastus; (-) Hoito Virta-alueiden kunnostus; 2002–2003 (H+; P+) Lyhytaikaissäännöstelyn lieventäminen; 2004– (H+, P+) Kalatie Vivunkummun pohjapatoon; 2005–2007 (M+++, P+)

10

11

12 Velvoitteiden nykyinen hoito
Kalataloustarkkailu hoidetaan osana Kalajoen vesistöalueen yhteistarkkailua (2013–2018). Tarkkailun toteutus on hankittu Ahma ympäristö Oy:ltä. Tarkkailuun sisältyy seuraavat nahkiaista koskevat osa- alueet: Nahkiaissaaliin ja nousevan nahkiaiskannan koon seuranta Nahkiaistoukkatiheyksien seuranta Pengeralueiden pohjanlaatuselvitys Seuraavalla yhteistarkkailuohjelmakaudella ( ) Kalajoen alaosan ja merialueen tarkkailua on tarkoitus supistaa mm. viimeisen AVI:n päätöksen perusteella.

13 Nahkiaiskantojen hoitoon liittyviä huomioita ja suosituksia (Aronsuu 2015)
Jokien rakenteen muokkaamista yksipuolisemmaksi samoin kuin intensiivistä lyhytaikaissäännöstelyä tulisi välttää sekä tarvittaessa kunnostaa jokiuomaa ja lieventää säännöstelyä Joen virtaama vaikuttaa merkittävästi nahkiaisen vaelluskäyttäytymiseen, mikä tulisi mahdollisuuksien mukaan huomioida jokien säännöstelykäytännöissä Jos jatkotutkimukset tukevat havaintoa, että siltojen valaistus hidastaa merkittävästi nahkiaisen vaellusta, siltojen valaistukseen tulee tehdä sellaisia muutoksia, jotka vähentävät jokeen johtuvan valon määrää Koska aikuiset nahkiaiset hakeutuvat valoisana aikana suojaa tarjoaviin paikkoihin, päiväaikana ylisiirrettävät nahkiaiset tulisi vapauttaa mieluiten alueelle, jossa on suojaa tarjolla vapautuspaikan välittömässä läheisyydessä, mikä todennäköisesti pienentäisi petojen aiheuttamaa kuolevuutta ja stressiä Telemetriatutkimusten perusteella nahkiaisiin kohdistuva saalistus kasvaa, kun nahkiaiset pakkautuvat nousuesteen alapuolelle, joten ylisiirtoja alueelle, jolla tällainen vaara on olemassa, tulisi välttää tai vaihtoehtoisesti vapauttaa ylisiirrettävät nahkiaiset vasta talvisäilytyksen jälkeen keväällä

14 Nahkiaiskantojen hoitoon liittyviä huomioita ja suosituksia (II)
Nahkiaisten ylisiirtojen tuloksellisuus tulisi selvittää seuranta-tutkimuksin etenkin, jos nahkiaisia siirretään ihmistoiminnan muuttamille alueille Koska vaellusaktiivuus vähenee kylmässä vedessä ja keväällä ennen kutua tapahtuvat vaellukset ovat todennäköisesti lyhyitä, syksyllä kylmän veden aikana (< 2 °C) ylisiirrettävät nahkiaiset tulisi vapauttaa lähelle potentiaalisia talvehtimis- ja kutualueita Koska toukille näyttää kehittyvän kaivautumiskyky vasta 7–8 mm pituisena, alle 8 mm pituiset toukat on syytä istuttaa sellaisille alueille, joiden pohjamateriaali tarjoaa valmiita koloja, ja pyrkiä välttämään niiden ajautumista pohjille, joilla niille ei ole suojaa tarjolla Luonnonmukainen kalaramppi mahdollistaa nahkiaisen vaelluksen matalien patojen yli Virtavesiä kunnostettaessa tulisi tarvittaessa huomioida myös nahkiaisen elinympäristövaatimukset: lohkarekasojen sijoittaminen kosken alaosaan ja välittömästi kosken ylä- ja alapuolelle talviaikaiseksi suojapaikaksi sora-alueiden kunnostaminen kutu- ja mätimunien hautoutumisalueiksi sekä yksikesäisten toukkien elinalueiksi, todennäköisesti soran tulee sisältää hienoainetta kanavoiduilla/suoristetuilla hidasvirtaisilla alueilla toukka-alueiden lisääminen uomaa leventämällä, virtausnopeutta hidastamalla, rantaviivaa muotoilemalla ja mutkittelua lisäämällä

15 Lopuksi Nahkiaisen ekologia, ihmistoiminnan vaikutukset nahkiaispopulaatioihin sekä erilaisten elvytystoimien tehokkuus ja soveltuvuus tunnetaan melko puutteellisesti Päätökset nahkiaiskantojen suojeluun ja elvyttämiseen tähtäävistä toimenpiteistä joudutaan tekemään sangen suuren epävarmuuden vallitessa Lisätiedon tarve nahkiaispopulaatioiden suojelemiseksi ja elvyttämiseksi on suuri Jonkun pitäis vissiin tehrä jotain? Luonnonvarakeskus Yliopistot Vesitalouslupien haltijat Kalatalousviranomainen Maa- ja metsätalousministeriö Neuvontajärjestöt Kalastusoikeuden haltijat

16 KIITOS MIELEN-KIINNOSTANNE!