Perhonjoen nahkiaisvelvoitteet

Esitys aiheesta: "Perhonjoen nahkiaisvelvoitteet"— Esityksen transkriptio:

1 Perhonjoen nahkiaisvelvoitteet

2 Perhonjoen vesistöalue
Valuma-alueen koko km2 Keskivirtaama 22 m3/s (max 250) HS-maita 2-5 % valuma-alueesta Peltoa noin ha Turvetuotantoa n ha Asukasmäärä n hlöä Ekologinen tila pääosin tyydyttävä, vähän hyviä vesimuodostumia Perämeren eteläisin nahkiaisjoki

3 Perhonjoen keskiosan järviryhmän säännöstely
Hankkeen suunnitelma, Sopimus; Vesihallitus/Perhonjoki Oy, Tulvasuojelu, vesivoimatalous, virkistyskäyttö L-S vesioikeus KHO, Eril. päätöksiä Vesiylioikeus, pysyvä lupa lyhytaikaissäätöön, lupaehtojen tarkistus Lopputarkastus, Vaasan hallinto-oikeus,  mm. kala/nahkiaistievelvoite Voimassaoleva lupa; L-S:n ympäristölupaviraston päätös, Lupaehtojen tarkistushakemus jätettävä vireille AVIin - tehdään esitys kompensaatioista ja tarkkailuista - mm. nykyiset istutukset voimassa siihen saakka kunnes uusi lupa saa lainvoiman (3, 5 vai 10 vuotta??)

4 Lainvoimaisen LSY:n päätöksen (v
Lainvoimaisen LSY:n päätöksen (v. 2007) lupaehtojen sisältöä nahkiaisen osalta Kompensaatiovelvoitteet Tarkkailuvelvoitteet Nahkiaisen pyytäjille aiheutettu vahinko korvattu kertakaikkisesti (noin 1 milj. €) Ylisiirrettävä vuosittain emonahkiaista säännöstelypadon yläpuolelle (LUKE/EPO-ELY sopimus) Istutettava vuosittain 15 milj. nahkiaisen toukkaa toukkatuotantoon soveltuville alueille kolmen vuoden liukuvalla keskiarvolla laskettuna (tarkennettu AVI:n v päätöksellä) (LUKE/EPO-ELY sopimus) Tarkkailtava hankkeen kalataloudellisia vaikutuksia kalatalousviranomaisen hyväksymällä tavalla. Tarkkailuun tulee sisällyttää mm. nahkiaiskantojen ja niiden kalastuksen sekä kalataloudellisten hoitotoimenpiteiden tuloksellisuuden seuranta mukaan lukien nahkiaisen kutunousun seuranta EPO-ELY toteuttanut

5 Ylisiirrot ja toukkaistutukset

6 Tarkkailuvelvoitteiden sisältöä
Lupaehtojen mukainen tarkkailuohjelma vuosille Säännöstelyn vaikutus nahkiaiskantoihin ja pyyntiin - nahkiaisten kirjanpitopyynti (kattaa 90 % pyynnistä) - jokeen nousevien nahkaisten merkintä (500 kpl/erä, 4 merkintää/a) - pyytäjien haastattelu pyyntikauden jälkeen Nahkiaistoukkakartoitukset - aloitettu 1981, uusi metodi käyttöön v. 2010 - linjakartoitus vain tietyille suvantojaksoille, toukkien tiheys, kokojakauma, pohjan laatu yms. Kompensaatiotoimenpiteiden tuloksellisuuden seuranta - istutusalueiden toukkaseuranta, vuosittain - mereen laskeutuvien nahkaisten seuranta, vuosittain - nahkaisten kutunousun seuranta, toteutettu v. 2015, merkintä takaisinpyynti Alavetelissä Kaitforsin kalatien toimivuus (erillinen päätös ja tarkkailuohjelma) - ohjelmoitu tarkkailututkimus, sulkupyynti, merkintä/takaisinpyynti ym. - erilliset hankkeet, mm. telemetria - ei selkeää näyttöä toimivuudesta, saatikka läpäisevyydestä

7

8 Tarkkailututkimusten tärkeimmät tulokset
Toukkaseurannat - Istutusalueiden toukkaseurannoilla on kyetty osoittamaan ainakin osan istukkaista selviävän ensimmäisestä kesästä. - Istutusten tulosta ja toukkien selviytymistä ensimmäisestä kesästä on voitu arvioida jollain tasolla. - Toukkien istukaskoon kasvu ei ole parantanut istutusten tuloksellisuutta seurantojen perusteella. Käytännön ongelmia on aiheuttanut toukkien kunto ja pitäminen hengissä istutuksiin saakka. - Toukkaseurannoilla ei ole kyetty arvioimaan joessa olevien toukkien määrää. Kiinteiden linjojen toukkatiheys - Perhonjoen toukkakartoituslinjojen toukkatiheys on laskenut 1980-luvun alusta huomattavasti. - Tehdyt hoitovelvoitteet ja muutokset siihen eivät ole parantanet tilannetta. - Toukkaistutusten tuloksellisuus ei kiinteiden linjojen perusteella ole kovin hyvä. Uuden ohjelman mukainen seuranta on toteutettu vuosina 2010 ja 2015 eikä muutosta parempaan ole havaittavissa.

9 Laskeutuvien nahkiaisten pyynti
- 4-5 vuotta toukkaistutusten alettua on ollut havaittavissa kasvua mereen laskeutuvien nahkiaisten määrissä. - Pyyntien perusteella on arvioitu Perhonjoesta voivan laskeutua nahkiaista. Jokeen nouseva nahkaiskanta - Kirjanpitopyytäjien saaliin ja merkintöjen perusteella ei kovin merkittävää muutosta ole viime vuosina tapahtunut Perhonjoen nahkiaiskannassa. - Merkittävin muutos on ollut arvioidun pyyntikuolleisuuden lasku % > % - Vaikka havaittavaa muutosta parempaan ei ole niin ilman ylisiirtoja ja istutuksia tilanne voisi olla huonompi.

10 Laskeutuvien nahkiaisten seuranta eli driftpyynti

11 Kaitforsin kalatie Valmistui syksyllä 2006
Kaitforsin vähävetinen uoma, 3 km (kynnyksiä 4 kpl) Min. juoksutukset; 1,1 m3/s, 0,8 m3/s ja n. 0,4 m/s luonnonmukainen kalatie, 300 m tekninen osuus, noin 10 m mahd. ongelmia; houkutusvirtaama, pituus, kynnykset alivirtaamilla toiminnee kaikilla lajeille, mutta ns. läpäisy-% selvittämättä tarkkailututkimus, Sarell 2011

12 Kaitforsin voimalaitoksen tunnelin (1,2 km) suu ja vähävetisen jokiuoman (3 km) Myllykoski

13 Sääkskosken/Kaitforsin kalatie vuonna 2009
Kuva K. Nousiainen

14 Kalatie tulee soveltua myös nahkiaiselle
Kalatie tulee soveltua myös nahkiaiselle. Pohjalle asennetut harjakset alensivat kalatien virtaamaa reiät betonissa! Suunnitteluvirhe.

15 KIITOS t. Risto ja Jukka