Tutkimustietoa vaelluskalakantojen tilasta

Esitys aiheesta: "Tutkimustietoa vaelluskalakantojen tilasta"— Esityksen transkriptio:

1 Tutkimustietoa vaelluskalakantojen tilasta
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos esityksen koostanut Atso Romakkaniemi

2 Lohisaaliit, Tornionjoki (2006 puuttuu)

3 Lohen poikastiheydet Tornionjoessa (2006 alustava)

4 Vaelluspoikasmäärät Tornionjoessa (2006 alustava)

5 Vaelluspoikasmäärät Simojoessa (2006 alustava)

6 Lohen elpymisen päätekijät
Mereen tulleiden vaelluspoikasten hyvä eloonjäänti 1980-luvun lopulla. Tiukentuneet pyyntirajoitukset Itämerellä 1990-luvulla. Pohjanlahden rannikon tiukentunut aikasäätely vuodesta 1996. M74-kuolleisuuden pieneneminen vuodesta 1997.

7 Tornionjoen lohikanta nykytilanteessa:
tuottaa vuosittain vaelluspoikasta noin nuorta lohta merellä syönnöksellä, joista osa kuolee luontaisesti (hylkeet, taudit, yms) – ( tonnia) kalastetaan, joista Pääaltaalla Pohjanlahdella joessa … ja lopulta – lohta jatkaa sukua!

8 Lohen M74-kuolleisuus

9 Lohen Vaellus-poikasten eloonjäänti meressä
Lohen Vaellus-poikasten eloonjäänti meressä. Luonnon-poikasilla ja istutetuilla poikasilla on merkitsevä ero eloonjäännissä Luonnonpoikaset Istutetut poikaset

10 Lohisaalis ja saaliskiintiö (Itämeri ja Pohjanlahti)
Lohisaalis (kpl) % kiintiöstä

11 Lohisaalis eri pyyntimuodoissa (Itämeri ja Pohjanlahti)
Lohisaalis (kpl)

12 Lohen vaelluspoikastuotanto (Pääallas ja Pohjanlahti)
x1000 poikasta

13 Meritaimen, poikastiheydet Tornionjoen kutualueilla

14 Tornionjoen meritaimen, merkkipalau- tukset Perämereltä

15 Yhteenveto meritaimenesta
nykyisin meritaimen uhanalaisempi kuin lohi – esim. osassa Tornionjoen sivuvesiä meritaimen lähes hävinnyt vähintään 90% taimensaaliista pyydystetään merellä – lähinnä siianpyynnin sivusaaliina suuri enemmistö saaliskaloista nuoria -> eivät ehdi sukukypsiksi voimakas verkkokalastus Suomen rannikon erityispiirre Ruotsissa vastikään rajoitettu voimakkaasti verkkokalastusta meritaimenen suojelemiseksi