Kalatiestrategian toteutuminen Mikko Koivurinta Uudenmaan ELY-keskus Vesistökunnostusverkoston seminaari Lahti 16.8.2013.

Esitys aiheesta: "Kalatiestrategian toteutuminen Mikko Koivurinta Uudenmaan ELY-keskus Vesistökunnostusverkoston seminaari Lahti 16.8.2013."— Esityksen transkriptio:

1 Kalatiestrategian toteutuminen Mikko Koivurinta Uudenmaan ELY-keskus Vesistökunnostusverkoston seminaari Lahti 16.8.2013

2

3

4 Kalatiestrategia Valtioneuvoston periaatepäätös 8.3.2012: – http://www.mmm.fi/attachment s/mmm/tiedotteet/660ag2jJE/ka latiestrategiasuomi.pdf http://www.mmm.fi/attachment s/mmm/tiedotteet/660ag2jJE/ka latiestrategiasuomi.pdf Kalatiestrategian taustaselvitykset: – http://www.mmm.fi/attachment s/mmm/julkaisut/kronjulkaisusa rja/6DObhSrri/Kalatiestrategian_ taustaselvitykset_901_2012.pdf http://www.mmm.fi/attachment s/mmm/julkaisut/kronjulkaisusa rja/6DObhSrri/Kalatiestrategian_ taustaselvitykset_901_2012.pdf

5 Kalatiestrategiahankkeen organisaatio Hanketta valmisteli Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Yhteistyötahoina Thule-instituutti, POPELY, UUDELY, MMM Ohjausryhmänä toimii MMM:n asettama kehittämisryhmä: MMM, YM, Energiateollisuus ry, RKTL, SYKE, ELY-keskukset (Pohjois- Pohjanmaa ja Uusimaa), Suomen luonnonsuojeluliitto ry, Suomen Ammattikalastajaliitto ry, Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö ry, Kalatalouden Keskusliitto ry

6 Kalatiestrategian rakenne

7 Kalatiestrategian toimintalinjat ja niihin liittyviä käsitteitä ja toimijoita

8 Strategian aikajänne Kalatiestrategian toteuttaminen käynnistetään vuoden 2012 alussa. Kalateiden rakentamisesta päätettäessä toimijoiden tulee sitoutua mahdollisesti jopa vuosikymmeniä kestäviin tukitoimiin ja seurantoihin tavoitteiden saavut- tamiseksi. Kalatiestrategian aikajänne ulottuu 2020-luvun lopulle, noudattaen väljästi meneillään olevan vesienhoidon kolmea ensimmäistä hoitosuunnitelmakautta (2010- 2027). Strategian toteutumisen arvioinnissa tulee varautua vielä selvästi pitempään aikajaksoon.

9 Kalatiestrategian haasteet

10 Strategian rahoitus Strategian toteuttamiseksi etsitään innovatiivisia uusia kansallisia ja kansainvälisiä rahoitusmahdollisuuksia sekä hyödynnetään monipuolisesti olemassa olevia rahoituslähteitä, kuten maakuntien liittojen, kuntien ja elinkeinoelämän rahoitusmahdollisuuksia. Valtionhallinnon osalta kalatiestrategian toteutus tapahtuu valtiontalouden kehysten ja valtion talousarvioiden kehysten puitteissa eri rahoituslähteitä monipuolisesti yhdistäen, hyödyntäen ja uudelleen kohdentaen. Strategian ajallinen ulottuvuus on pitkä, joten kyseessä on toiminnan suuntaaminen vaikuttavimpiin keinoihin. Kalatalousvelvoitteiden muuttamisella voidaan pitkällä tähtäimellä myös edistää strategian tavoitteiden toteuttamista (Kalatiestrategia 2012).

11 Kalastuksen säätely - kalatiestrategian toimintalinja 5 - haastava tehtävä, sillä pääsääntöisesti Suomessa kalastuksesta tietyllä vesialueella päättää vesialueen omistaja  pyrittävä vaikuttamaan tämän ryhmän päätöksentekoon. - vaelluskalojen elinpiirit ovat laajoja ja vesikiinteistöt pieniä. - säätelyvaltaa on myös MMM:llä, ELY-keskuksella ja kalastusalueilla. - ilman riittävää kalastuksen säätelyä kalatiestrategian toteuttaminen voidaan kuitenkin unohtaa. - Uusi kalastuslaki ?

12 Vesilaki - vanhat vesitalousluvat ovat ikuisia – lupia ei tarkisteta määräajoin. - suurin osa Suomen vesivoimasta rakennettu aikana, jolloin tietämys vesistöistä ja kalakannoista oli paljon nykyistä heikompi. Myös olosuhteet olivat tuolloin usein toisenlaiset. - Rakennusaste monissa kohteissa niin korkea, että vaelluskaloille ei ole jätetty sijaa. - uusittu vesilaki ei lisännyt mahdollisuuksia vähentää näitä vesirakentamisen aiheuttamia ongelmia.

13 Maankäyttö valuma-alueella - maa- ja metsätalouden peruskuivatushankkeet turvetuotantoa varten toteutetut kuivatushankkeet (perkaukset, ojitukset) - maa- ja metsätalouden kuormitus - hyvin vaikeita saada hallintaan.

14 Kalatiestrategian kärkikohdelista - strategian valmistelun yhteydessä esitettiin, että strategiaan pitää liittää lista tärkeistä kohteista. - kohteet valittiin alueellisten kalatalousviranomaisten näkemysten pohjalta. - listaan valikoitui yksi/muutama kohde / ELY-keskus. - yhteensä 55 patoa 20 joella tai vesireitillä. - ensisijaisesti potentiaalisia kalatiekohteita tulisi tarkastella kalatiestrategian toimintalinjojen kautta. - listan lisäksi on huomattavan paljon myös muita tärkeitä kohteita.

15 MMM/n asettama tulostavoite ELYjen kalatalous- viranomaiselle v. 2012: ”laatia alueellinen kalataloudellinen toimenpideohjelma, johon sisällytetään aikataulutetusti kalatiestrategian edellyttämät alueelliset toimenpiteet, alueellinen virtavesien kunnostussuunnitelma sekä vesienhoito- suunnitelmien edellyttämät kalatalousviranomaisen toimenpiteet” 15

16 KALATIESTRATEGIAN KÄRKIKOHTEET Lohi: - Kemijoki, Iijoki, Kymijoki, Mustionjoki Meritaimen: - Lestijoki, Lapväärtin-Isojoki, Eteläjoki- Noormarkunjoki, Kiskonjoki, Siuntionjoki, Virojoki Järvilohi: - Lieksanjoki, Pielisjoki, Hiitolanjoki Järvitaimen : - Tainionvirta, Mäntyharjun reitti, Saarijärven reitti, Hyrynsalmen reitti, Nilsiän reitti, Juojärven reitti, Joroisvirran reitti

17 Alueellistenkalaviranomaisten nimeämät kalojen vaellusyhteyden palauttamisen kärkikohteet ja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen merkittävimmiksi arvioimat jokivesis- töt vesienhoitotyössä voimakkaasti muutetuiksi luokiteltujen vesimuo- dostumien joukosta. Tärkein vaellus- yhteyden palauttamisesta hyötyvä kalalaji on ilmaistu värikoodilla (Kalatiestrategian taustaselvitykset 2012).

18 Kalatiehankkeen vaiheita: - tahtotila kalatien rakentamiseksi; aloite hankkeen edistämiseksi - neuvotteluja asianosaisten kesken - rahoitus esiselvityksiä varten - kalatien yleissuunnitelma (eri vaihtoehtojen kartoitus, kustannusarvio yms.) - lupahakemuskelpoinen suunnitelma - vesilain mukainen lupahakemus aluehallintovirastoon - aluehallintoviraston lupa (lainvoimainen) - rahoituksen hankkiminen rakentamiseen - kalatien rakentaminen - ylläpito ja seuranta

19 Kalatierakentaminen Suomessa tällä hetkellä tarkastelu kärkikohdelistan kohteiden osalta.

20 KALATIESTRATEGIAN TOTEUTUMINEN Kalatiestrategian kärkikohteiden osalta tarkasteltuna Kalatie rakennettu: - Eteläjoki-Noormarkunjoen Makkarakoski, Mäntyharjun reitin Kissakoski, Kemijoki Isohaara 2 Suunnittelu tekeillä: - Ala-Kemijoki, Mäntyharjun reitin Voikoski, Lapväärtin-Isojoki Kalatiesuunnitelmat tehty (+lupahakemus): - Kymijoen Korkeakoski, Kiskonjoen Koskenkoski ja Hålldamin säännöstelypato, Eteläjoki-Noormarkunjoen Sahakoski, Iijoen voimalat 5 kpl, Lieksanjoen Pankakoski ja Lieksankoski, Saarijärven reitin Leuhunkoski ja Hietama. Ei toimenpiteitä toistaiseksi Kalatie rakenteilla v. 2013: - Lestijoen Korpelankoski, Lapväärtin-Isojoen Peruskoski, Siuntionjoen Munksinkoski Yleissuunnittelua, vesioikeudellisia prosesseja tms. vireillä: - Juojärven reitti, Kymijoen Ahvenkoski ja Loosari, Virojoen Kantturankoski, Hiitolanjoen voimalat,

21 Kissakosken uusi voimala ja kalatie 2012 KIITOS !